Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 9/2010 - Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2009 (PDF)
Kuviossa on esitetty yksinkertaistettuna työeläkkeisiin liittyvät rahavirrat vuodelta 2009.
Herra Kanilla tulee mieleen kysymys: mistä kuviossa kiertävä raha on peräisin?
Yksikään kuviossa olevista toimijoista (valtio, rahasto, työläiset, työnantajat) eivät vastaanota tuotantoansa vastaavaa tuloa suoraan keskuspankilta. Keskuspankki ei siis osta yhdenkään kuviossa toimivan tuotantoa juuri tulostamillaan seteleillä tai painamillaan kolikoilla. Näin ollen kuviossa kiertävä raha on tullut jostain muualta, kuin keskuspankista.
Valtion osuudet katetaan verotuloista. Verotuloja taas kerätään (melkein) kaikilta muilta kuvassa olevilta toimijoilta (rahasto, työläiset, työnantajat, jne). Suomen valtio ei saa tulostaa rahaa, eikä keskuspankki toimi kansanedustajien (tai hallituksen) pankkina. Näin ollen kuviossa kiertävä raha on tullut jostain muualta, kuin valtiolta.
Lainataanpas Herra Heinosta (löytyy kommenteista).
...
Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. ...
...
Näin ollen kuviossa kiertävä raha on tullut jostain muualta, kuin yrityksiltä tai työnantajilta.
Sijoituksien tuotot tulevat siitä rahasta, joka on kulutettu ostamalla yrityksien tuottamia tuotteita ja/tai palveluita. Yritykset taas ansaitsivat kaiken rahansa. Näin ollen kuviossa kiertävä raha on tullut jostain muualta, kuin sijoituksien tuotoilla. Tämän lisäksi sijoitettava raha itsessään on ensin täytynyt tulla jostain.
Mistä kuviossa kiertävä raha on oikein tullut? Ei tämä nyt näin vaikeaa voi olla! Hmm...
Onko
vientiteollisuus ansainnut kuviossa kiertävän rahan? Kun kauppatase summataan vuodesta 1884 alkaen, tulee siitä yhteensä ~160 miljardia euroa (noin niinkuin). Mutta... tämä ei taida olla mahdollista, sillä tämä summa rahaa ei todellakaan selitä
M3:sta (kierrossa olevaa rahamäärää), kotitalouksien
velkataakkaa, talletuksia, valtion velkaa saatikka
ulkomaista bruttovelkaa. Näin ollen kuviossa kiertävä raha on tullut jostain muualta, kuin vientiteollisuuden kautta.
No höh.
Nyt pitää kaivaa vihjeitä hieman
kauempaa
Samaan aikaan kun Sinä (muka) maksoit itse itsellesi eläkettä, se sama summa maksettiin niille, jotka olivat sillä hetkellä eläkkeellä. ...
Ahaa! Eli kun Sinä maksoit eläkettä itsellesi, se menikin eläkeläiselle, joka kulutti sen kiertoon ostamalla yrityksien tuottamia tuotteita ja palveluita! Mutta... tämä ei taida olla mahdollista, sillä tämä summa rahaa ei todellakaan selitä
M3:sta (kierrossa olevaa rahamäärää), kotitalouksien
velkataakkaa, talletuksia,
valtionvelkaa saatikka
ulkomaista bruttovelkaa.
No johan on kumma. Mistä ihmeestä tämä kuviossa kiertävä raha on oikein tullut? Suomen (keskus)pankki
vastaa:
...
Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat. Talletuksethan ovat pankin velkoja asiakkailleen. Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä.
...
Eli yrityksien, sijoittajien sekä valtion verotulot ovat ansaittu rahasta, jonka joku lainasi pankista ja kulutti eteenpäin. Tämä selittää
M3:n (kierrossa olevaa rahamäärään), kotitalouksien
velkataakkaan, talletukset,
valtionvelan sekä
ulkomaisen bruttovelan.
Hienoa! Ongelma ratkaistu.
Nyt sitten voimmekin esittää kysymyksen: mikä onkaan se määrä verojen korotuksia, eläkeikien nostoja, leikkauksia, säästöjä tai (lisää idea) joilla tällainen eläkejärjestelmä saadaan ylläpidettyä?
Vastauksen voi jättää kommentteihin.