Kerrataanpas meneillään olevia tapahtumia.
- yksityisen sektorin velkaantuminen on saavuttanut lakipisteensä eli on tapahtunut velkasaturaatio.Tästä johtuen pankit ovat lirissä, koska juuri kukaan ei kykene ylläpitämään niiden pyörittämää ponzia. Tämä mädättää pankkien holveissa olevat (arvo)paperit ja saa niiden taseet näyttämään valheellisilta.
- euvostoliiton pankkien välinen rahaliikenne (luottottaminen) on tyrehtymässä, koska ne eivät luota toinen toisiinsa (muistatko vuonna 2008 Lehmanin kaatumisen jälkeiset tapahtumat?) ja tämä yhdistettynä edelliseen (velkasaturaatio) aiheuttaa pankkien kaatumisia.
- Pankin kaatumien aiheuttaa sen, että jonkun on se pelastettava. Tämä joku on valtio, joka ajautuu tavalla tai toisella takaamaan sekä rahoittamaan kaatunutta pankkia. Tämä taas aiheuttaa sen, että pankkinsa pelastavan valtion luottoluokitusta alennetaan.
- ympäri euvostoliittoa eri valtioiden luottoluokitukset ovat laskemassa (jopa ilman sitä, että ne pelastavat pankkejaan). Tämä tarkoittaa sitä, että niiden on yhä vain vaikeampaa rahoittaa alijäämiään ja/tai maksaa vanhaa velkaa uudella.
- seuraavan kahden vuoden aikana euvostoliiton valtioiden pitäisi uudelleenrahoittaa noin 1,7 biljoonan euron edestä velkaa.
- ERVV (eli EFSF) toimintakyky on täysin riippuvainen sen rahoituksen takaavien maiden luottoluokituksesta.
- euvostoliiton komissio on saanut six-packiksi kutsutun lakihässäkän avulla valtuudet puuttua eri maiden budjettiraameihin.
- melkein jokaisessa euvostoliiton valtiossa suoritetaan erilaisia säästö- sekä leikkauspaketteja. Nämä alentavat kysyntää, koska ne aiheuttavat palkkojen alenemista sekä työttömyyttä. Ja tämä aiheuttaa ongelmia eri maiden viennille.
- eurobondeista toivotaan euvostoliiton pelastavaa tapaa ottaa velkaa (mutta voidaanko velasta johtuvaa ongelmaa korjata velalla?)
- kaikella rahalla, joka pankeista on lainattu, on vain yksi suunta: takaisin pankkiin.
Eli kaiken kaikkiaan, kaikki on päin helevettiä.
Noh, mitä seuraavaksi? Hitaasti mutta varmasti jokaisen euvostoliiton valtion (harhaan)johtajan katse kääntyy kohti euvostoliiton keskuspankkia (EKP). Ja he kaikki tulevat kovaan ääneen vaatimaan setelirahoituksen, eli keskuspankki rahoittaa valtioiden alijäämät, aloittamisen.
Ei tässä mitään. Hyvä idea.
Inflaatio ei ole ongelma. Euvostoliiton keskuspankki voi milloin tahansa siirtää
YKHI indeksin vuoteen 2011 ja inflaation vauhti on tasan nolla (näin keinotekoinen se on). Tämän lisäksi velkasaturaatio pitää huolen siitä, että jokainen setelirahoituksen kautta talouteen ”pumpattu” euro katoaa lainanlyhennyksien kautta pankkeihin. Euron ”arvo” määritellään valuuttamarkkinoilla eli se on ns. kelluvavaluutta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli eurojen määrää kierrossa kasvatetaan, sen ”arvo” muihin valuuttoihin nähden alenee. Tämä tarkoittaa euron devalvointia.
Mutta (aina se mutta) asia ei ole näin yksinkertainen.
Ensimmäinen ongelma on Saksa. Se on ylläpitänyt älyttömän tiukkaa rahapolitiikkaa (suom.huom. Weimar syndrooma) Toisesta maailmansodasta lähtien. Toisin sanoen, Saksa ei tule (suurimittaista) keskuspankkirahoitusta sallimaan.
Toinen ongelma löytyy euvostoliiton valtarakenteista. Siellä on olemassa intressiryhmä, joka haluaa käyttää velkakriisiä hyväkseen ajakseen omaa agendaansa (yhdentymistä, integraatiota). Keskuspankkirahoitus sotisi heidän agendaansa vastaan ja siksi he eivät tule sitä sallimaan.
Kolmas ongelma on päin helevettiä koulutetut talouspapit (ekonomistit jne.jne.) joiden suositus tällaiseen ”radikaaliin” toimenpiteeseen on lämmin ei.
Neljäs ongelma on se, että euvostoliiton keskuspankkia on
kielletty lainoittamasta viranomaisia tai julkista sektoria
Oletetaan, että edellisistä ongelmista päästään jotenkin yli. Oletetaan, että edellä mainitut (mielipide)ongelmat saataisiin jollain ihmeellisellä tavalla ratkaistua ja/tai ylikäveltyä ja setelirahoitus voi alkaa. Kaikki hyvin? Valitettavasti ei.
Nyt laukea ansa.
Ennen kuin menemme ansan yksityiskohtiin, on tehtävä pieni alustus.
BKT on kansantalouden tilinpitoa. Se on tilastojärjestelmä, jolla pyritään kuvaamaan kansantalouden toimintaa mitatuin suurein. Suure, jota mitataan, on rahaa (tässä tapauksessa euro).
Vuonna 2005 Suomi kykeni tuottamaan bruttokansantuotetta ~157 miljardin euron edestä. Samana vuonna Suomen työlliset jakaantuivat seuraavasti: yksityinen kotimarkkinasektori ~60%, julkinen sektori ~ 25% ja vientiteollisuus ~ 15%.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2005 Suomen työllisistä 85% kierrätti (tavalla tai toisella) samaa euroa vasemmasta kädestä oikeaan. Eli vuonna 2005 suurin osa Suomen BKT:sta koostui yhden ja saman euron liikkumisesta tililtä toiselle.
Oikea kysymys onkin, että montako kertaa yksi ja sama euro vaihtoi omistajaa? Tätä ei ilmeisesti tarkkaan tiedetä, mutta useat talouspapit väittävät sen olevan 1.5 kertaa. Eli yksi euro vaihdetaan vasemmasta kädestä oikeaan yksi ja puoli kertaa ennen kuin se palaa takaisin pankkiin.
Tämä kerroin voi kuitenkin olla huomattavasti suurempikin. Kerroin riippuu useasta tekijästä. Esimerkiksi julkisen sektorin koosta, velkataakasta (yksityiset jne.), verotusasteesta, onko tuonti suurempi kuin vienti? Ja niin edelleen.
Eli BKT ei ole kiinteä summa rahaa. Suurimmalta osaltaan se koostuu siitä, että yksi ja sama euro vaihtaa omistajaansa uudestaan ja taas uudestaan.
Olipas hieno alustus. Eteenpäin!
Ansa koostuu kolmesta osasta.
Ensimmäinen ansan osa löytyy lakipaketista nimeltään
six-pack. Herra Kani on täysin varma, ettei euvostoliiton komissio suostu antamaan keskuspankkirahoitusta ihan mihin tai miten tahansa. Itse asiassa herra Kani on täysin varma siitä, että ennen kuin yksikään euvostoliiton maa voi/saa vastaanottaa keskuspankkirahoitusta, on sen täytettävä yksi kriteeri: julkisen velan on vähennyttävä riittävästi. Täsmälleen niin kuin lakipaketissa lukee:
Julkisen velan suhde BKT:hen vähenee riittävästi, jos se on viimeisen kolmen vuoden aikana vähentynyt keskimäärin 1/20 (noin 5%) liiallista velkaa vuodessa (komission ehdotus vaatii 1/20 vähentämistä joka vuosi).
Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Jokainen vuosi, kun maa suorittaa leikkaus- sekä säästötoimenpiteitä, sen BKT supistuu supistumistaan. Otetaan esimerkiksi Suomi.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Suomen BKT oli ~180 miljardia euroa. Samana vuonna julkisyhteisöjen velkataakka oli 87 miljardia euroa. Eli julkisen velan suhde BKT:n oli noin 48%. Näin ollen Suomen olisi maksettava julkista velkaa pois 9 miljardin euron edestä, että velan suhde BKT:n laskisi 5%:lla.
Mitä tapahtuu BKT:lle, kun kierrosta katoaa 9 miljardia euroa? Aivan oikein! Se laskee, ja (riippuen useasta eri tekijästä) se voi laskea jopa kaksi kertaa enemmän kuin se summa joka käytettiin julkisen velan takaisinmaksuun.
Eli, mikäli Suomi lyhentäisi julkista velkataakkaansa yhden vuoden aikana 9 miljardin euron edestä, se voi aiheuttaa ~20 miljardin euron laskun BKT:ssa. Seuraavana vuonna Suomen BKT olisi noin 160 miljardia ja julkinen velkataakka 78 miljardia euroa. Laskiko julkisen velan määrä suhteessa BKT:n? Valitettavasti ei. Julkisen velan suhde BKT:n kasvoi melkein yhdellä prosentilla ~49%.
Mutta tällä ei ole merkitystä (luit oikein!). Tämän ansan ideana on se, että taloudesta ”imaistaan” miljardeja euroja pois mahdollisimman pienen aikajänteen sisällä. Tämä aiheuttaa hirvittäviä ongelmia taloudelle (esimerkistä poiketen todellisuudessa ongelmat realisoituvat muutaman vuoden viivellä). Ensimmäinen ansa on siis taloudellinen itsemurha.
Ja sitten ansan toiseen ja kolmanteen osaan. Molemmat löytyvät
euvostoliiton vakaus- ja kasvusopimuksesta.
- vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2010 Suomen BKT oli ~180 miljardia euroa. Kolme prosenttia tästä tekee noin 5,4 miljardia euroa. Eli vuonna 2010 Suomen budjettialijäämä ei olisi saanut olla suurempi kuin 5,4 miljardia euroa. Tämä on se laskentapa, miten-ja-kuinka määritellään se summa, jonka yksikään euvostoliiton valtio tulee keskuspankkirahoitusta vastaanottamaan (tietenkin laskutoimitus tehdään jokaisen maan omalla BKT:lla, doh!). Tällä summalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta ylläpitää klassista Keynesiläistä ponzia (yksityinen ja julkinen sektori vuorottelevat velkaantumisessa).
- julkisen velan oltava alle 60 % BKT:sta.
Tämä asettaa selkeän katon keskuspankkirahoituksen määrälle.
Kyllä, kyllä. Olet harvinaisen oikeassa. Suurimmalla osalla euvostoliiton valtioista julkisen velan määrä suhteutettuna BKT:n huitelee jo nyt yli 60%. Nämä valtiot tullaan pakottamaan jos jonkinlaiselle säästökuurille (kts. ansan ensimmäinen osa) ennen kuin ne voivat vastaanottaa keskuspankkirahoitusta.
Eli vaikka keskuspankkirahoitus saataisiinkin käyntiin, juuri kukaan euvostoliiton valtioista ei tule vastaanottamaan sitä niin paljoa, että se kykenisi ylläpitämään klassista Keynesiläistä ponzia.
Ja tässä koko homman hauskin osa: tämä ansa tullaan työntämään euvostoliiton valtioiden kurkuista alas kaikesta riippumatta.Tämä tulee tapahtumaan täysin riippumatta siitä kuinka paljon kättä väännetään keskuspankkirahoituksesta. Lakipaketti nimeltään six-pack pitää tästä huolen.
Keskuspankkirahoituksella tai ilman, koko euvostoliitto tulee ajautumaan lamaan.
Euvostoliiton sopimukset eivät anna minkäänlaista mahdollisuutta ylläpitää klassista Keynesiläistä ponzia. Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan olemme umpikujassa. Harhaanjohtajat eivät voi mitenkään ”pelastaa” taloutta (ja sitä myötä kansalaisia) siltä, että pankkien pyörittämä ponzi kaatuu silmille ja aiheuttaa laman.
Eli mitä tapahtuu seuraavaksi?
Työttömyyttä, lainanhoito-ongelmia, maksukyvyttömyyttä, konkursseja, mellakoita, mielenosoituksia, lakkoja, leikkauksia, säästöohjelmia. Toisin sanoen (mikäli mitään ällistyttävää ei tapahdu) koko euvostoliitto tulee vajoamaan hitaasti, mutta varmasti kaaokseen.
Taloudellisen toimeliaisuuden rattaat tulevat pysähtymään (kaikki raha palaa takaisin pankkeihin) ja jokaisen maan kansalaisten aiheuttama paine (mellakat, lakot, jne.) tulevat aiheuttamaan sen, että harhaanjohtajien on käveltävä euvostoliiton komission sääntöjen sekä suosituksien yli. Jokainen euvostoliiton maa ajautuu rikkomaan euvostoliiton perustus- ja sun muita sopimuksia.
Euvostoliitto tulee kaatumaan. Se tulee hajoamaan.
Mutta tämä näyttäisi olevan koko touhun tarkoitus.
Harhaanjohtajat ja keskuspankkiirit eivät ole tyhmiä ihmisiä. He ovat montaa asiaa, mutta he eivät ole tyhmiä. Tällä umpikujalla, joka ajaa koko euvostoliiton liekkeihin, on selkeä tarkoitus: hajota ja hallitse.
Esitetään yksi kysymys: kuka tai mikä on se, joka millään tavalla voi hyötyä siitä, että euvostoliitto ajautuu kaaokseen? Taas kerran vastaus ällistyttävän yksinkertainen: velkojat. Tämä umpikuja aiheuttaa massiivinen omaisuuden uusjaon (omistusoikeusjärjestelmien keskittymiseen velkojien käsiin) sekä velkaorjuuteen alistaminen eli Neofeodalismin.
