Suomen (keskus)pankki - BOF Online - Lyhyt johdatus rahaan (PDF)
...Mitä herra Kauko juuri kirjoitti? Aivan oikein! Pankit pyörittävät ponzia. Tarkemmin sanottuna velkapyramidiponzia. Miksi ja miten? Vastaus on ällistyttävän yksinkertainen.
Koska pankin velat ovat yleensä melkein yhtä suuret kuin saamiset, luottolaitoksen voi mieltää tallettajat ja velalliset toisiinsa kytkeväksi välikädeksi. Melkein voisi väittää kaupan kassalla pankkikorttiaan käyttävän kuluttajan maksavan viikonloppuostoksensa naapurinsa asuntolainalla.
...
Suurin osa rahasta on siis pankkien velkoja yleisölle, mutta millä tavalla nuo velat ovat syntyneet? Asian pohtimisen voi aloittaa tavallisen pankkiasiakkaan kokemuksista. Hän voi saada rahaa tililleen lähinnä kolmella tavalla.
1. Hän voi viedä seteleitä konttoriin ja tehdä talletuksen.
2. Hän voi saada maksuja tilisiirtoina, vaikkapa työnantajaltaan palkkapäivänä.
3. Hän voi nostaa pankista lainan, joka kirjataan tilille.
...
Ilmeisesti siis suurin osa rahasta on muodostunut pankkien antolainauksen yhteydessä. Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa. Mutta miten yksityinen liike-, säästö- tai osuuspankki voi tuottaa rahaa myöntämällä lainaa?
...
Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat. Talletuksethan ovat pankin velkoja asiakkailleen. Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä.
...
Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Jos raha muodostuu tavallisimmin pankkien myöntäessä lainaa, mutta kuitenkin jokainen myönnetty pankkiluotto elinkaarensa aikana tuhoaa enemmän rahaa kuin luo, niin eikö kaikki raha lopulta häviä?
...
Fakta #1
Rahaa ei yksinkertaisesti voi syntyä ilman, että pankkien velat kasvavat. Ts. rahan kierto alkaa vasta sen jälkeen, kun joku on mennyt pankkiin ja lainannut sen sieltä.Fakta #2
Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitokikkailulla tyhjästä. Ts. lainattu raha on ns. kirjanpitorahaa.Fakta #3
Pankki lainaa vain-ja-ainoastaan lainattavan pääoman. Ts. pankki lainaa vain sen summan, joka lainasopimuksessa lukee.Fakta #4
Pankkiin on palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on saatu.Ja tässä välissä esitämmekin kysymyksen: jos pankki lainaa vain-ja-ainoastaan sen summan, joka lainasopimuksessa lukee, niin mistä korot maksetaan?
Fakta #5
Ennen kuin yhdelläkään maalla voi olla kauppataseen ylijäämä, toisella täytyy olla alijäämä. Mutta ennen kuin yhdelläkään maalla voi olla kumpaakaan edellä mainituista, on jonkun käveltävä pankkiin, lainattava sieltä rahaa ja kulutettava se kiertoon.Fakta #6
Korot maksetaan omasta tai toisen lainaamasta rahasta. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä, miten-ja-kuinka raha lainan takaisinmaksuun ansaittiin.Fakta #7
Ne jotka ovat ottaneet lainaa eilen ja tänään ovat velan takaisin maksamisessa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.Ja tämä tässä, arvon herrat ja rouvat, on ponzi. Mitä tämä oikein tarkoittaa?
Fakta #8
Ilman velkaa, ei ole rahaa. Ilman rahaa ei ole taloutta. (kts. Fakta #1)Fakta #9
Tuotanto ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.Fakta #10
Ennen kuin euro voidaan kuluttaa, se täytyy lainata (korolla tietenkin).Ja mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Nykyisessä järjestelmässä ei ole olemassa sellaista määrää työtä, tuotantoa, leikkauksia, yksityistämistä, veronkorotuksia, eläkeikien nostoja, taloudellista integraatiota, palkkojen alentamista, kilpailukyvyn kasvattamista jne. joilla tästä taloudellisesta ahdingosta voitaisiin ulos kaivautua. Ja näin ollen nykyinen taloudellinen ahdinkomme onkin aiheutunut velkasaturaatiosta, eli siitä kun lainanhoitokulut syövät liikaa elämiseen jäävästä rahasta eikä juuri kukaan kykene tai halua ottaa lisää velkaa.
Meillä on siis täsmälleen yksi ongelma: rahan syntymekanismi. Mitään muuta ongelmaa ei ole! Kaikki muut (taloudelliset) ongelmat ovat vain oiretta tästä. Paranna sairaus ja oireet katoavat.
44 kommenttia:
Herra Kani on useaan otteeseen maininnut, että raha katoaa systemiistä silloin kun laina maksetaan takaisin.
Mihin se katoaa?
Mitä siis toi kuollettaminen käytännössä tarkoittaa?
Miksei se vaan jää pankin taseeseen?
Voi kun tämän voisi jakaa eduskuntaan niin,että jokainen salissa paikan omaava joutuisi sen lukemaan. Tai puhemies lukisi ja pyytäisi painamaan jaa tai ei nappia, uskooko edustaja edellä mainittuihin väittämiin.
Äänestyksen tulos olisi mielenkiintoinen.
"Herra Kani on useaan otteeseen maininnut, että raha katoaa systemiistä silloin kun laina maksetaan takaisin.
Mihin se katoaa?"
http://ebolakani.blogspot.com/2011/10/esitetaan-yksinkertainen-kysymys.html
Suomen (keskus)pankki - BOF Online - Lyhyt johdatus harhaan (PDF)
Kerron kirjoittajalle suuren salaisuuden: rahaa painetaan painokoneilla lisää - tämä aikanaan aiheuttaa inflaatiota, joka on sopivassa suhteessa ihan hyväksyttävää ja normaalia. Kannattaa sen "Zeitgeist" DVD:n lisäksi lainata kirjastosta vaikka "finance business for dummies"! ;)
"Suomen (keskus)pankki - BOF Online - Lyhyt johdatus harhaan (PDF)
Anteeksi mitä?
"Paranna sairaus ja oireet katoavat." Jos kaikki paikat on täynnä velkaa niin että takaisinmaksu alkaa tökkiä, ei ongelmat poistu rahan syntymekanismin muutoksella: jonkun pitäisi ensin maksaa kasaantuneet velat; se tässä on nyt ongelmana. Ymmärän että ko. konsti auttaa esim. 5-10v. tähtäimellä mutta juuri nyt se ei auta.
Anon 21.51 tuntuu olevan melkoinen nero (^_^)
Oli pakko laittaa tuo SPn pdf linkkinä Isokallion tämän päivän teksteille. Saa nähdä meneekö apinafiltterin läpi...
"jonkun pitäisi ensin maksaa kasaantuneet velat; se tässä on nyt ongelmana."
Miksi nykyinen velkataakka on ongelma? Siksi, koska sitä ei ole mahdollista maksaa takaisin ilman lisä velkaa.
Mutta mitä tapahtuukaan kun-ja-jos saamme luotua ns. velattoman rahan "lähteen". Esimerkiksi vienti alkaa vetämään aivan hirveästi? Mutta tämä taas aiheuttaa ongelmia kohde (vienti) maassa, eikä luonnon rajallisilla resursseilla ole mahdollista maksaa eksponentiaalisesti kasvavaa (tyhjästä luotua) velkaa.
Hmm... entäpä jos vaikka 50% julkisen sektorin palkoista maksetaankin rahalla, jonka keskuspankki tulostaa (ilman välikäsiä, ilman velkaa, korkoa tai muuta sellaista).
Kas paskaa! Velat onkin mahdollista maksaa takaisin ilman, että se aiheuttaa massiivisia ongelmia taloudelle, luonnolle, yhteiskuntajärjestykselle ja niin edelleen.
Veikkaanpa, että samaa vauhtia kun velkaa pystytään maksamaan takaisin, ryhtyy velkamäärä luonnollisesti hakemaan uutta saturaatiopistettä vähän pidemmältä.
Ei cheesus, näin yksinkertainen ja tehokas tiivistelmä ja silti jotkut näyttävät olevan aivan hakoteillä asian suhteen. "Ymmärrän että konsti auttaa 5-10 v. tähtäimellä mutta juuri nyt se ei auta" : puhutko ihan mitä sylki suuhun tuo? Jos olisit ajatuksella lukenut vaikka tätä plokia, tajuaisit varmaan että rahan syntymekanismin muuttaminen on niin suuri prioriteetti ihmiskunnan tulevaisuuden muodostamisessa että se pitäisi tehdä vaikka projekti kestäisi kymmeniä vuosia. H******n neropatit
Kani; hieno tiivistelmä, Amen.
Suomen budjettialijäämä oletettua suurempi. Suomi ei ole mitenkään loistavan hyvä omassa talouden pidossaan. Tosi mukavaa heristellä sormea toisille, kun eivät "osaa" hoitaa talouttansa. Maailman paras valtionvarainministeri? HAH!
http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D
t: Pieni (ebola)Kani
Ei tekisi pahaa myöskään vilkaista Verkkomediaan hra L.Östermanin ansiokasta talousdemokratia-esittelyä, jonne on jo jotakin kummaa kommentoitu. En nyt lähde toistamaan. Että siis korjaavaa asiaa sinne perään...
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=2179
Hyvät vuodenalut kaikille.
"Suomen budjettialijäämä oletettua suurempi. Suomi ei ole mitenkään loistavan hyvä omassa talouden pidossaan."
Herra Kani on samaa mieltä herra Korkman:in kanssa. Järjestely on hieman omituinen "Suomi on mukana onnistujien joukossa vain kansantalouden tilinpitoon laskettavan eläkelaitosten ylijäämän ansiosta."
Jostain on Kanille jäänyt sellainen mielikuva, että suuri osa "eläkevarallisuudesta" käytettiin jonkin asian takaamiseen. Mutta mikä se oli??
Aivotonta pohdiskelua rahasta ja velasta. Ei nähdä kokonaisuutta ja kehitystä. Ottakaa velkaa rohkeasti ja luottakaa systeemiin, se ei kaadu näihin aivopieruihin joita täällä esitetään. No, kani tietää totuuden tai sitten on pihalla kuin lumiukko.
Jotenkin tämä on varmaan kaukaa haettua, mutta kun ajattelee sitä yksinkertaista tilannetta, että minä menen pankkiin ja lainaan rahaa. Tämän rahan pistän haisemaan ja ostan sillä auton. Tällöin se raha menee autoliikkeelle, jolloin se raha lähtee kiertoon. Jos nyt sitten ajatellaan, että ryssin raha-asiani siten, että ajan auton mäsäksi ja en voi maksaa lainaani ollenkaan takaisin tai voin maksaa siitä velkajärjestelyn jälkeen vain murto-osan, niin eikös tuo suurin osa rahasta sitten jää sinne vapaille markkinoille ? Tämä on kait yksi vaihtoehto, että se raha lisääntyy ja ei häviä. Kun tällaisia toimijoita on sitten tuhansia ja miljoonia, niin luulisi tuolla olevan jotain voluumiarvoa. Kreikka on nyt hyvä esimerkki, koska sen velat joudutaan antamaan anteeksi. Ne rahat eivät kuitenkaan ole varmaan hävinneet mihinkään, ellei joku ole niitä polttanut takassa. Pankithan tässä kärsivät ja joutuvat valtioiden pääomittamiksi, mutta sitäkin pankit välttävät viimeiseen asti. No jokuhan sen velan sitten loppukädessä joutuu keräämään itselleen ja se on kait sitten se keskuspankki. Sinänsä pitää muistaa se tosiasia, että inflaatio on oiva keino jatkaa pontzia. Japanin 1:llä jenillä on varmaan joskus saanut ostettua yhden "purukumin", mutta tänä päivänä sen reaaliarvo on tippunut murto-osaan, mutta hyvimpä tuo valuutta tuntuu porskuttavan yhä. Suomessakin joskus kokeiltiin sitä että otettiin pari nollaa pois, niin silläkin saadaan se lukuarvo näyttää hyvältä.
"Jos nyt sitten ajatellaan, että ryssin raha-asiani siten, että ajan auton mäsäksi ja en voi maksaa lainaani ollenkaan takaisin tai voin maksaa siitä velkajärjestelyn jälkeen vain murto-osan, niin eikös tuo suurin osa rahasta sitten jää sinne vapaille markkinoille ? "
Näin näyttäisi asian laita olevan. Jopa Suomen (keskus)pankin julkaisema dokkari vahvistaa asian olevan juuri näin.
Mutta kuinka pitkä onkaan tämä "velkavankeus", joka aiheutuu tahattomasta maksukyvyttömyydestä? Ja minkälaisia ongelmia sellainen aiheuttaa?
Suomessa velkavankeus kestää noin 15 vuotta (tai jopa enemmän). Luottotietojen menettäminen aiheuttaa hankaluuksia vuokra-asunnon, puhelin- sekä nettiliittymän hankinnassa (ja tämä on vasta alkua). Eli ei kukaan tahallaan halua laiminlyödä velkojaan, koska "rangaistus" on pahempi kuin mitä saa murhasta (ainakin Suomessa).
Mutta loppujen lopuksi, kun asiaa oikein tarkkaan ajattelee niin mitä väliä sillä rahalla on, joka jää kiertoon henkilökohtaisen konkurssin jälkeen?
Aukaise jokin lainalaskuri. Tee kolme erilaista lainaa (eri summat, eri korot, eri laina-ajat). Yksi näistä lainoista on automaattisesti sellainen jota ei ole mahdollista maksaa takaisin. Ja mitä enemmän näitä lainoja otetaan, sitä suuremmaksi kasvaa niiden lainojen määrä, joita ei ole mahdollista maksaa takaisin. Tästä pitää korot huolen.
Eli käytännössä tällainen (jätetään rahaa kiertoon ajautumalla maksukyvyttömäksi) on merkityksetöntä kokonaisuuden kannalta, vaikkakin se selkeästi on järjestelmässä velkaa ottaneiden "luonnollinen" kohtalo.
Kanille kysymys:
Pankissa on kaksinkertainen kirjanpito. Kun maksan pankille asuntolainani takaisin, kierrossa oleva bittiraha katoaa pankin taseesta.
Leikitään ajatuksella, että minulla on säkillinen rahaa, jolla maksan asuntolainani pois pankin palvelutiskillä. Mitä tapahtuu tuolle käteiselle rahalle? Tuskin päätyy polttouuniin...
"Leikitään ajatuksella, että minulla on säkillinen rahaa, jolla maksan asuntolainani pois pankin palvelutiskillä. Mitä tapahtuu tuolle käteiselle rahalle? Tuskin päätyy polttouuniin... "
(Asiasta puuhun! Juuri tällaista "ylijäämärahaa" herra Nils Idman kavalsi pankkinsa pankkiholvista.)
Ennen vanhaan tällainen raha palautettiin takaisin Suomen (keskus)pankille, joka sitten toimitti ne takaisin kiertoon jakelemalla ne (setelit ja kolikot) takaisin pankeille.
Sama käytäntö on edelleen olemassa, mutta prosessin eri vaiheet on ulkoistettu mm. erilaisille vartiointifirmoille.
Eli eivät ne polttouuniin mene.
Herra Kanilla tuli mieleen hassunhauska anekdootti.
Väitetään, että suurin osa kierrossa olevasta rahasta on ns. bittirahaa. Ykkösiä ja nollia tietokannoissa.
Samalla väitetään, että kierrossa olevasta rahamäärästä vain hyvin pieni määrä on seteleitä ja kolikoita.
Suomen tapauksessa 9% kierrossa olevasta rahamäärästä on seteleitä (kolikot puuttuvat).
Rahoitustarkastus (RATA) eli nykyinen Finanssivalvonta on muotoillut pankkien (ydin)liiketoiminnan varsin ytimekkäästi:
"Luottolaitostoiminnassa ei lasketa liikkeelle rahaa vaan välineitä, joilla jo liikkeeseen laskettua rahaa voidaan sähköisesti käyttää."
Suomen (keskus)pankki tulostuttaa Setec Oy:llä setelit (ja kolikot?). Jonka jälkeen ne toimitetaan pankkeihin, pankkiautomaatteihin tai jopa kauppoihin. Yksikään Suomalainen ei voi käyttää niitä ennen kuin on lainannut luottolaitokselta (pankilta) välineitä, joilla jo liikkeeseen laskettua rahaa voidaan (sähköisesti) käyttää. Ja nämä (välineet) ovat niitä ykkösiä ja nollia tietokannoissa, jotka loppujen lopuksi vastaavat tililläsi näkyvää summaa rahaa. Ja nämä ykköset ja nollat "katoavat" lainanmaksun myötä. Eivät Setec Oy:n tulostamat setelit (tai kolikot?)
Ja tämä tarkoittaa sitä, että 100% kierrossa olevasta rahasta on jonkun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa.
Anon (4. tammikuuta 2012 20.37) heitti kysymyksen, että eikö pankin lainaama raha jää kiertoon, kun lainan ottaja menee konkkaan. Kyllä, mutta kuten on nähty, niin hyvin nopeasti pankit kiristävät kaikilta muilta nopeammin velkoja takaisin. Eli kuten kani on monasti todennut, niin raha palaa pankkeihin.
Jenkeistä on paljon esimerkkejä kuinka pankit yksipuolisesti vaativat maksamaan lainat heti tai muuttamaan maksuohjelmia hurjan paljon kovemmilla koroilla. Samantapaisia jippoja on myös asuntolainauksessa nähty eli ihmisille on tarjottu pientä täkyä maksuohjelmissa, mutta sopimuksissa on myönnetty pankeille muun omaisuuden "ottaminen" lainojen maksun estyessä (tähän asti tuolla VAIN asunto on ollut lainan takeena). Myös Suomessa vastaavia yksipuolisia sopimusten muutoksia nähtiin 1990-luvun jälkipyykissä vaikka kuinka paljon - ja täysin valtion siunauksella.
Anonyymi 20.37 mainitsee menestystarinana Japanin talouden.
Miten on, hra Kani, olisiko Japanin taloustilanne tätä nykyä vähemmän esimerkillinen, jos Japani olisi velkaantunut Japanin ulkopuolisille tahoille?
Pitääkö paikkansa, että Japani on velkaa enimmäkseen vain omille rahoituslaitoksilleen ja omille veronmaksajilleen?
Jos niin on, asiaintila ei varmaankaan miellytä niitä isoja kansainvälisiä luotottajia, jotka voisivat hyötyä Japanin kolossaalisesta velkaantumisesta, mikäli velat olisi otettu niiltä.
Mitkä korkotuotot tässä menetetäänkään, kun korot ja lyhennykset jäävät Japaniin. Puhumattakaan mahdollisuudesta päästä sanelemaan Japanin sisäisiä asioita ja politiikkaa.
Kiitos tiedosta.
t: Pieni (ebola)Kani
Velkavankeus on tosiaankin varmaan noissa törkeissä tapauksissa sen 15 vuotta, mutta käsittääkseni siitä voi jopa vapautua 3:ssa vuodessa keskimääräisen "velkavankeuden" jäädessä 5-10 vuoteen. Ainakin näin sain ymmärryksen kun luin "Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä"-jostain googlettamalla. Yhdysvalloissa, jossa tämä pontzi on viety huippuunsa on käsittääkseni maksimipituus lyhyempi. Tästä nyt sitten päästiinkin aasinsiltaa pitkin siihen, että mitenkäs nuo osakeyhtiöt, jotka menevät konkurssiin. Niissäkään ei käsittääkseni voida kaikissa tapauksissa osakkeen omistajia tai osakkaita syyttää tai realisoida kaikkia tappioita, joten tappiot jäävät yhä pankkien maksettaviksi, eli osa siitä "tappiorahasta" jää yhä kiertoon. Se on kyllä totta, että tämä nykyinen ponzin suhde on pankeille päin, mutta sehän on vain ajan kysymys, kun pankkien ahneus saa näpeilleen, eli ne joutuvat myös yksityisten, yritysten ja valtioiden tappiot nielemään. Tätä kautta tulee uus-jako ja uudet yrittäjät pääsevät osallistumaan pontsiin, kuten juuri nämä "autokauppiaat" :) Kyllä tämä ponzi voi ihan hyvin toimiakin, kunhan hyväksytään se epäonnistuminenkin ja sen välillisesti aikaansaama talouden piristysruiske. Jenkeissä tämä on aika hyvin ymmärretty juuri sillä, että voi sen henkilökohtaisen konkurssin tehdä. Mutta kaikkia pontzin ongelmia se ei tosiaan poista. Mutta sitä parempaa odotellessa ponzaillaan. :)
Huh... ei syytä huoleen, rahaa voi painaa lisää (demonista naurua). Anteeksi oli ihan pakko. Keep rock'n Mr. Rabit!
t. \m/
Kaipa se on kuvion historiallinen syy, että kansallisvaltiot ovat halunneet tehostaa varainkeruutaan "kilpailuttamalla" verovelvollisiaan. (Muutenhan pankkejakin voisi perustaa ilman alkupääomaa.)
Tämä johtaa sinänsä noin filosofisessa mielessä outoon paradoksiin, että rahan kierrättäminen (kuluttaminen) on yksilötasolla "rangaistavaa" ("älä tienaa enemmän kuin syöt" - moraliteetti), vaikka se on toisaalta järjestelmälle elinehto, eikä se (kulutus) suoranaisesti heikennä kenenkään muun elintasoa, joissain rajoissa päinvastoin.
Tuo on muuten aivoja kutkuttava kahtiajako tuossa, että näkeekö koron tuomiopäivän mekanismina, vaiko ei.
En ole mikään eskpertti, mutta noin "wittgensteinilaisittain" käsitesekaannus on kai jotenkin sitä muotoa, että omistuksen arvo elää osittain suhteellisena kaikkeen muuhun omaisuuteen nähden, ja osittain taas ajassa (odotusarvot).
Eli esim. kanin ajastusten tai muiden kapitalismikriitikkojen "kriitikot" tai (hiljaiset tai äänekkäät) mollaajat kuittaavat nämä pohdinnat ajattelemalla, että vaikka rahaa ei tulekaan lisää kiertoon, niin maailma silti muuttuu jotenkin rahatalousjärjestelmästä riippumattomalla tasolla kokonaisuutena "ostettavammaksi".
Puhutaan innovaatioista, työn "tuottavuuden" kasvusta jne.
Tämä uudisraivaus kai jotenkin oletetaan liberalistien jne. piireissä sellaiseksi, että siitä ikään kuin "ei tarvitse maksaa", ja näin talous kasvaa uusien kolumbusten myötä vastaamaan korkoja, jotka nähdään tässä pankkien vedonlyöntisatsauksina sen suhteen, kuka on Kolumbus ja missä määrin.
Eli jos nyt jauhan jauhamukseni loogiseen tai näin aamuyöstä loogiselta tuntuvaan loppuun, niin kyseessä on nykyään jonkinlainen yhteiskuntien informaatiosaturaatio, jossa on vaikea tehdä mitään riittävän piilossa, jotta talouden "veriplasmana" toimiva rahavolyymi voisi paisua. Samalla kuitenkin rahanomistajien perinteisillä etuoikeuksilla on vahva kannatus, ja huomautan, että sitä löytyy reilusti ihan kupatun kansan paristakin.
Tästä "elimistöperspektiivistä" kapitalismi sammuu kuin organismi, jonka sydän lyö jonain päivänä väistämättä viimeisen lyöntinsä, vaikka sitä harrastaisi liikuntaa niin että kasvaa 10 litran keuhkot.
Tappajana on informaationkulun nopeutuminen, joka on ensinnäkin järjestelmän kannalta siinä mielessä "syöpä", että se tekee yhteisöä kirkkaasti ja nimenomaan ei-hyödyttävästä toiminnasta (kuten salaamisesta) kannattavinta liiketoimintaa, ja toisekseen se lisää valvontapotentiaalia absurditeettiin asti. (1900-luvun verinen historia = toispuoleisen ja "ammattilaisvalvojiin" perustuvan valvonnan kultakausi), 2000-luku = tekstarivallankumoukset.)
Voisi kiteyttää, että elämme vaihetta, jossa Lottoa pidetään edelleen ihmiskunnan kosketuksena jumaliin, vaikka joka viikko voittonumeroita on jo 35 39:stä.
/Kihlakunnan Kreivi/
Äsh... siis piti sanomani "älä syö enemmän kuin tienaat" -moraliteetti.
Menee nuo jästipäiden sloganit aina sekaisin mun kielessä, kun kääntelen niitä iloksenikin.
/KK/
Karlo Kauko - Lyhyt johdatus rahaan Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto.
" Jos yksityishenkilöllä on lompakossaan seteli, se on rahaa. Jos sama seteli päätyy pankin kassaan, se ei määritelmän mukaan enää ole rahaa ".
Onko Ottomaatin sisällä oleva satasen seteli rahaa ? Vai onko se rahaksitulovalmiudessa, jos joku pankin velkoja sen ottaa ja luopuu samalla velkomisoikeudestaan satasen verran ? Näin voisi käsittää Suomen Pankin nimissä kirjoitetun esseen.
Kysymys arvoisalle Kanille, eli olenko ymmärtänyt oikein;
*Jos pankista ei lainata enää lisää rahaa kiertoon ja kaikki maksaa lainat pois, tulee deflaatio ja kaikki loppuu?
*Jos lainataan pankista velkasaturaatioon asti ja lopetetaan lainaus siihen => BKT jämähtää ja vaatii lisää rahaa ja tulee deflaatio ja kaikki loppuu?
*Jos maksetaan lainaa lainalla ja tehdään konkurssi => pankit kaatuu => raha vähenee kierrosta => tulee deflaatio ja kaikki loppuu?
Eli kaikkien pitäisi ottaa lainaa saturaatioon asti ja sitämyöten, kun maksaa lainoja pois, ottaa uutta lainaa + tehdä lisää velanottajia, niin oltaisiin ihannetilanteessa tässä systeemissä?
Kiitos jo etukäteen Kanin mielipiteestä!
"Eli kaikkien pitäisi ottaa lainaa saturaatioon asti ja sitämyöten, kun maksaa lainoja pois, ottaa uutta lainaa + tehdä lisää velanottajia, niin oltaisiin ihannetilanteessa tässä systeemissä?"
Yksi asia puuttuu: loppumattomat luonnonvarat. Mutta muuten osuit naulan kantaan.
"Onko Ottomaatin sisällä oleva satasen seteli rahaa ? Vai onko se rahaksitulovalmiudessa, jos joku pankin velkoja sen ottaa ja luopuu samalla velkomisoikeudestaan satasen verran ?"
Se on rahaa. Mutta Sinulla on täsmälleen kaksi tapaa saada se sieltä ulos ja käyttöösi: hajoittaa automaatti tai lainata se (korolla tietenkin).
Kani ei suosittele kumpaakaan.
:)
"Tuo on muuten aivoja kutkuttava kahtiajako tuossa, että näkeekö koron tuomiopäivän mekanismina, vaiko ei."
Korko on vain osa hieman suurempaa ongelmaa, joka on rahan syntymekanismi.
Jos meillä olisi olemassa jonkinlainen velattoman rahan "lähde", esimerkiksi 50% julkisen sektorin palkoista maksettaisiin suoraan keskuspankista (ei korkoa, ei lainaa), niin nykyinen järjestelmä ei olisi ongelma.
"Pitääkö paikkansa, että Japani on velkaa enimmäkseen va in omille rahoituslaitoksilleen ja omille veronmaksajilleen?"
Tässä käsityksessa Kanikin on.
Mutta mikäli Japani ei olisi näin tehyt, olisi se jo aikaa sitten degeneroitunut Neofeodaaliseksi valtioksi, jossa 99% kansasta dyykkaisi lopun 1% jätteitä.
Onkohan verenvuotokuumetöpöhäntä pohdinnoissaan huomioinut, että rahatalous, jossa, paratkoon, sekä pankkiirit että pankkitallettajat saavat korkotuottoa pääomalleen, ja, jossa rahan määrä on vakio, voi silti olla matemaattisesti vakaa.
Professori Keen kertoo lisää, mutta pelkistettäköön esitetty kiertovirtausmalli nyt niin, että kyse on rahan vaihtelevasta virtausnopeudesta eri talouden sektorien (pankit, yritykset, kotitaloudet) välisissä transaktioissa.
Maailmanloppua ei siis ehkä ihan matemaattisen varmasti tulekaan!
Olkoonkin, että professori Keen esittää myös monimutkaisempia spekulatiivista velkataloutta ja endogeenistä rahaa mallintavia kiertovirtausmalleja, joiden käytös on suorastaan huvittavan realistinen, ja joissa loppu tulee.
Tämä siis kritiikkinä töpöhännän ja seurakunnan hieman turhan hysteeriseen vouhotukseen, mutta se kuitenkin huomioiden, etteivät taida edes keskuspankin virkasiepoille ynnä muille talousbroilereille moiset kiertovirtausmallit aina aueta.
"... sekä pankkiirit että pankkitallettajat saavat korkotuottoa pääomalleen, ja, jossa rahan määrä on vakio, voi silti olla matemaattisesti vakaa."
Herra Keen:llä on erityinen paikka Kanin sydämmessä. Hän on yksi niistä muutamasta kymmenestä "taloustieteen" edustajista joita ei voi kutsua Talouspapiksi.
Herra Kani siis mitä suurimmassa määrin kunnioittaa herra Keen:in työtä, saavutuksia sekä ajatuksia.
Mutta aina ei voi mennä maaliin.
Tällaisissa malleissa on yksi pieni puute: siinä ei ole reikiä.
Huono esimerkki: herra Kani (mallissa 'worker') heitetään huonon käytöksen takia ulos kantakapakastaan. Noustessaan ylös lumihangesta herra Kani hukkaa sinne 5 dollarin setelin. Seteli jää hankeen eikä kukaan löydä sitä. Mitä mallissa (järjestelmässä) tapahtuu?
Toinen huono esimerkki: yli puolet mallin pankkimarkkinoista on ulkomaisessa omistuksessa. Näin ollen suurin osa korkotuloista lähtee ulos mallista. Mitä mallissa tapahtuu?
Kolmas esimerkki: 90% valtion velasta on ulkomaalaisessa omistuksessa. Näin ollen suurin osa valtion velan korkotuloista lähtee ulos mallista. Mitä mallissa tapahtuu?
Viimeinen esimerkki: herra Kani ostaa ansaitsemallaan palkalla tuotteita Taiwanista. Tämä raha lähtee ulos mallista. Mitä mallissa tapahtuu?
Vastaus on ilmiselvä: useat mallissa toimivat ajautuvat konkurssiin vain-ja-ainoastaan pankkien pyörittämän velkapyramidiponzihuijauksen ansiosta.
"Pankeilla on monopoli tuotteeseen nimeltä raha. Ne lainaavat tuotettaan kaikille sitä haluaville, mutta sillä ehdolla että se (lainattu tuote) palautetaan heille 100% takaisin plus korot, jota pidetään "tuotteen hintana". Korot on mahdollista maksaa täsmälleen sillä samalla tuotteella, jonka tuottamiseen niillä (pankeilla) on monopoli."
Ongelma on rahan syntymekanismi. Mitään muuta (taloudellista) ongelmaa ei ole.
"verenvuotokuumetöpöhäntä"
Hahhahaa!a
"Herra Kani siis mitä suurimmassa määrin kunnioittaa herra Keen:in työtä, saavutuksia sekä ajatuksia. Mutta aina ei voi mennä maaliin."
Tässä olen töpöhännän kanssa samaa mieltä. Professori Keen kuuluu tervejärkisimpiin makrotalous-kalanperkeentulkitsijoihin mitä kotikuulaltamme löytyy. Ja toki malli on aina malli. Parhaimmillaankin saadaan vain ymmärrystä johonkin talouden ilmiöön, mutta ennustamisen tai suoranaisten politiikkasuosituksien kanssa on sitten parempi pitää lompakosta lujasti kiinni ja etsiä lähin uloskäynti.
"Tällaisissa malleissa on yksi pieni puute: siinä ei ole reikiä."
Puutteita on muitakin, mutta keskitytään nyt tähän.
"Huono esimerkki: herra Kani (mallissa 'worker') heitetään huonon käytöksen takia ulos kantakapakastaan. Noustessaan ylös lumihangesta herra Kani hukkaa sinne 5 dollarin setelin. Seteli jää hankeen eikä kukaan löydä sitä. Mitä mallissa (järjestelmässä) tapahtuu?"
Jos kyseessä on kertaluontoinen rahan määrän lasku, edellämainitun linkin takana oleva yksinkertaisin malli tasapainottuu vain uudelle rahan määrälle, vrt. tasapainoyhtälö kuvan 2 jälkeen. Yleisesti järjestelmän tasapainotila on lineaarinen funktio siinä kiertävän rahan määrästä. Mutta huomioidaan nyt tässä vielä, että tuo ensimmäinen malli on äärimmäisen yksinkertainen, ja lähinnä tarkoitettu valottamaan, että kiinteälläkin rahamäärällä saadaan matemaattisesti vakaa malli taloudesta, jossa myös finanssikapitalistit nauttivat voittoja.
Kommentoidaanpa vielä noita muita töpöhännän esimerkkejä, joissa olen näkevinäni mahdollisen väärinymmärryksen rahan kierrosta taloudessa, joten asiaa lienee syytä hieman luodata, jotta olemme varmasti ymmärryksessä.
"Viimeinen esimerkki: herra Kani ostaa ansaitsemallaan palkalla tuotteita Taiwanista. Tämä raha lähtee ulos mallista. Mitä mallissa tapahtuu?"
Reaalitaloudessa tapahtuu, jonkin verran yksinkertaistaen, seuraavaa (Eurojärjestelmässä):
1)
Maksaakseen taiwanilaiset vehkeet Kani hyppii pankkiin, jossa hänellä on talletus (EUR), ja antaa toimeksiannon pankille maksaa vehkeet.
3)
Kanin pankki vaihtaa (ostaa) valuuttaa (TWD/EUR) vallitsevaan vaihtokurssiin taiwanilaisen pankin kanssa, ja ohjeistaa ostetulla TWD-talletuksella (Taiwanin pankkijärjestelmässä) maksettavan Kanin vehkeet. TWD siirtyy taiwanilaispankin tililtä vehkeiden toimittajan tilille (Taiwanin pankkijärjestelmässä).
4)
Taiwanilainen pankki omistaa nyt Kanin EUR-talletuksen verran euroja. Ts. Kanin pankki siirtää eurot Kanin tililtä taiwanislaispankin tilille (Eurojärjestelmässä).
Erityisesti: Eurot vaihtoivat vain omistajaa Kanilta taiwanilaispankille, ne eivät "kadonneet" tai "virranneet ulos" mihinkään.
Nyt jos mainittuja Kaneja on kovin paljon runsaasti suhteessa Taiwanissa euroalueen vehkeitä tai muuta sälää halajaviin töpöhäntiin, valuuttakurssi muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Samaten jos valtion korkopaperi on vieraassa valuutassa, niin sitten yskitään vastapuolelle valuuttakaupassa riittävästi euroja, että saadaan vieraan vallan pankkijärjestelmässä vastuut suoritettua. Edelleenkään euroja ei katoa mihinkään.
Eli:
Mallinnuksessa on useamman valuutan tapauksessa parasta käyttää useita suljettuja virtauspiirejä, jotka on kytketty toisiinsa valuuttakurssin avulla. Tällaistahan professori Keen ei ole (ainakaan vielä) harrastellut, mutta toki kyseessä olisi varmasti aika mielenkiintoinen harjoitus, erityisesti spekulatiivisen endogeenisen rahan ja kasvavan talouden kanssa.
Öö... ei.
Mikäli mallista lähtee eurokin pois, se hajoaa ja kaatuu omaan ponzimaisuuteensa.
Jonkun mallissa toimivan on annettava periksi ja mentävä konkurssiin, koska hän ei voi mitenkään maksaa pankilta ottamaansa lainaa.
Ja mikä hauskinta: se (konkurssi) tapahtuu riippumatta siitä kuinka paljon tai miten kauan töitä tekee.
Mikäli eurot ei häviä minnekkään, vaan jää Taivanilaisen tilille, niin miten sitten syntyy vaihtotaseen ylijäämä tai alijäämä? Eihän niillä sitten olekkaan mitään merkitystä kansantalouteen niin kuin on opetettu, vai kuinka?
Mikäli mallista lähtee eurokin pois, se hajoaa ja kaatuu omaan ponzimaisuuteensa."
Kuinkas on Kanilla noiden lineaaristen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmien (tai pelkästään lineaaristen yhtälöryhmien) kanssa?
Tarkastellaanpa kuvaa 2 yllä linkitetyssä professori Keen jutussa. Näemme mallin käytöksen ajan funktiona alkaen lähtötilasta (pankin holvissa 100 miljoonaa käteistä, muut tilit tyhjänä ja ei yhtään luottoja ulkona). Kuvasta toteamme, että ajan kuluessa eri tilien saldot näyttävät lähestyvän kuvan 2 jälkeisen kaavan määräämiä tasapainosaldoja.
(Voit todeta tasapainokaavan oikeellisuuden asettamalla Taulukkoa 3 edeltävän differentiaaliyhtälöryhmän vasemman puolen nollille ja ratkomalla saldot. Lisäoletuksiksi tarvitaan BV+BT+FD+WD=N ja N-BV=BL, ts. rahan kokonaismäärä systeemissä on N, ja holvin ulkopuolella oleva raha on yhtäkuin pankin lainakanta.)
Mitäpä luulet nyt simulaatiossa tapahtuvan jos vaikkapa ajanhetkellä 8 äkillisesti kadotan vaikka työläisten talletuksista 2 miljoonaa? (Vrt. kuva 2.)
"Jonkun mallissa toimivan on annettava periksi ja mentävä konkurssiin, koska hän ei voi mitenkään maksaa pankilta ottamaansa lainaa.
Ja mikä hauskinta: se (konkurssi) tapahtuu riippumatta siitä kuinka paljon tai miten kauan töitä tekee."
Malli tarkastelee työläisiä (työläisten talletuksia) jatkuvana suureena, joten mallin puitteissa ei liene ainakaan välittömästi mielekästä puhua "jonkun menemisestä konkurssiin".
Kuten todettu, malli on yksinkertainen, joskin toki diskretoitavissa. Kani voi ratkoa mallista tasapainotilan ja Taulukon 1 pohjalta maksuaikataulun siten, että kaikki 11 transaktiota tehdään positiivisilla tilisaldoilla ja saldot ovat aikataulun päättyessä täsmälleen samat kuin aloitettaessa. Toista niin monta kertaa kuin haluat. Ei lopu raha kesken...
Ja vaikka vähän rahaa hukkailtaisiin, sanokaamme M yksikköä N:stä (korvaa tasapainoyhtälöryhmässä rahan kokonaismäärän yhtälöksi BV+BT+FD+WD=N-M), niin edelleenkään ei raha lopu kesken, vaikka diabolinen pankkisektori saakin tasapainotilassa edelleen bV*N/(bV+fL) kokoisesta lainakannasta kiskottua korkoa. Huomannet, että (Keenin antamilla parametreilla) työläiset menevät kokonaisuutena tasapainotilassa negatiiviselle saldolle vasta kun M on likimain 79.79, joten aika paljon saa rahaa hukkailla että noutaja tulee.
Varsin opettavainen malli kaiken kaikkiaan. Tämä pitäisi oikeasti diskretoida ja katsoa että "raha pyörii" vaikka työläisiä putoaa rahoineen rivistä ja/tai firmoja lainoineen ja talletuksineen päivineen menee nurin.
"Kuinkas on Kanilla noiden lineaaristen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmien (tai pelkästään lineaaristen yhtälöryhmien) kanssa?"
Differrn... differentlaa.. no nuo vaikeat matemaattiset kaavat eivät ratkaise sitä ongelmaa, että miten mallissa toimiville käy, kun terveyspalveluja tuottava Mehiläinen Oy siirtää voittonsa Caymansaarille. Sori vain (voit kokeilla, huomaat sen kyllä).
Mutta kaikesta huolimatta tämä malli kertoo (ainakin Kanille) kolme asiaa.
1. minkälaisia lakeja ja säädöksiä (verotuksellisia, pääomanliikkeitä rajoittavia jne.) ajaudumme toteuttamaan, jos-tai-kun siirrymme kultakantaan.
2. Rahankerroin. Herra Keen:n mallissa rahakertoimeksi tulee 1,5 eli yksi dollari tuottaa yksi ja puoli dollaria palkkoja ja sun muita tuloja, kun sitä vaihdetaan vasemmasta kädestä oikeaan.
3. Järjestelmä, jonka toimintavarmuus riippuu velasta sekä velkaantumisesta on ponzi, joka aiheuttaa helevetinmoisia ongelmia niille jotka ko. järjestelmässä toimivat.
Herra Kani on kanssasi samaa mieltä: "Parhaimmillaankin saadaan vain ymmärrystä johonkin talouden ilmiöön." Ja näinhän tämä on! Juuri tämän se tekee, mutta siihen tämä jääkin.
Differrn... differentlaa.. no nuo vaikeat matemaattiset kaavat eivät ratkaise sitä ongelmaa, että miten mallissa toimiville käy, kun terveyspalveluja tuottava Mehiläinen Oy siirtää voittonsa Caymansaarille.
Yritin tuossa yllä jo Jänölle kertoa, että Jänö voi maksaa ihan reaalimaailmassa Taiwanin vehkeet, eikä se euro Euroopan pankkijärjestelmästä mihinkään lähde. Eivätkä lähde ne Mehiläisen voittoeurotkaan. EUR-talletus eurojärjestelmässä vaihtaa omistajaa Mehiläiseltä KYD-tallettajalle Cayman-saarten pankkijärjestelmässä ja päinvastoin. Ei kai Jänö sentään luule, että Tavexin tiskiltä jos ostat euroseteleillä jenejä, niin Tavexin ystävällinen täti polttaa ne Jänön eurot tuhkaksi heti kun Jänö pääsee liikkeestä ulos?!
"Sori vain (voit kokeilla, huomaat sen kyllä)."
En nyt oikein ymmärrä mitä tulisi huomata, voisiko Jänö tarkentaa?
"Yritin tuossa yllä jo Jänölle kertoa, että Jänö voi maksaa ihan reaalimaailmassa Taiwanin vehkeet, eikä se euro Euroopan pankkijärjestelmästä mihinkään lähde."
Jeps. Ja me voimmekin pakottaa esimerkiksi jokaisen säästäjän tyhjentämään tilinsä heti, kun järjestelmän ylläpito näyttäisi sitä vaativan.
Tai me voimmekin alentaa järjestelmässä toimivien palkkoja (ilman sivuvaikutuksia), että saamme houkuteltua ulkomaisia jättiyrityksiä siirtämään tuotantonsa meille.
Tai me voimmekin allokoida n.y.t heti hirmuisesti resursseja sekä rahaa (joka 100% vaaditaan järjestelmän pyörittämiseen) tuotekehitykseen, että saadaan aikaiseksi vekotin, jonka Taiwanilaiset ehkä-ehkä haluavat ostaa.
Paskat!
Euro, jonka Kani kulutti Taiwaniin aiheuttaa sen, että jonkun täytyy tässä (suljetussa) järjestelmässä mennä konkursiin.
Sori. Liian hapokasta.
Mutta älä jää rannalle nyyhkyttämään!
Kani järjesti Sinulle paremman pähkinän: http://ebolakani.blogspot.com/2012/01/mika-edella-mainituista-lainoista-on.html
"Mikäli eurot ei häviä minnekkään, vaan jää Taivanilaisen tilille, niin miten sitten syntyy vaihtotaseen ylijäämä tai alijäämä? Eihän niillä sitten olekkaan mitään merkitystä kansantalouteen niin kuin on opetettu, vai kuinka?"
Nyt sopii pohtia mitä taiwanilainen ystävä omistamillaan euroilla tekee. Ystävä voi ostaa vaikka Euroopasta vekottimia tai palveluksia, jolloin seuraava Jänö saa eurot käteen, ja kiertokulku jatkuu. (Jänö ostaa Taiwanista, Taiwan ostaa ...)
Mutta entäpä jos ystävä ei ostakaan vehkeitä tai palveluksia, vaan Eurooppalaisen valtion tai pankin (tai Jänön) velkakirjan? Raha on taas eurooppalaisissa käsissä käytettävänä, mutta velkakirja vaatii, että joskus myöhemmin pääoman ja koron pitää kiertää takaisin ystävän kautta, ja ystävä toki luottaa, että näin käy. Ehkäpä Jänö on vaikka ostanut lannoitetta, ja on aikeissa ensi kesän tullen myydä kasvattamansa salaatit hyvään hintaan Taiwanin herkkusuille, mutta joutuu ennen satokautta vielä perheensä luotolla ruokkimaan. Ja voihan toisaalta erääntyvän velkakirjan aina (jos ovella ostajia on) lunastaa myymällä vähän isomman velkakirjan, ja maksamalla saaduilla rahoilla vanhan pois... Ehkä ensi vuoden satokaudesta tulee parempi!
Nyt sopii pohtia miten tästä hässäkästä tilastoivien viranomaisten urotyöllä sekä tullin ja rahoituslaitosten myötävaikutuksella rakennetaan maksutase, vaihtotase, ja kauppatase. Edelleenkään kukaan ei niitä euroja tuhkaksi polta jos ihan vaan naapuri-Jänölästanin kanssa rauhanomaisesti asioidaan.
"Jeps. Ja me voimmekin pakottaa esimerkiksi jokaisen säästäjän tyhjentämään tilinsä heti, kun järjestelmän ylläpito näyttäisi sitä vaativan."
Pankki on siitä mukava keksintö, että Jänön pääomat eivät siellä tilillä makaa toimettomina vaikka Jänö ei tiliä tyhjentäisikään. Siksi sille tilille joskus positiivista korkoa maksetaan.
"Tai me voimmekin allokoida n.y.t heti hirmuisesti resursseja sekä rahaa (joka 100% vaaditaan järjestelmän pyörittämiseen) tuotekehitykseen, että saadaan aikaiseksi vekotin, jonka Taiwanilaiset ehkä-ehkä haluavat ostaa."
Jos on taiwanilaisen riskisijoittajan mielestä hyvä hanke niin miksikäs ei?
"Euro, jonka Kani kulutti Taiwaniin aiheuttaa sen, että jonkun täytyy tässä (suljetussa) järjestelmässä mennä konkursiin."
Jos Jänö osti salaattifarmin kirjanpitoa varten tietokoneen Taiwanista, niin siitä seuraa maailmanloppu?
"Sori. Liian hapokasta."
Ei minusta, mutta makunsa kullakin.
Katsellaan sitä Jänön seuraavaa...
Lähetä kommentti