Eräänlaisia spontaaneja hyperinflaatio tapauksia

Anonyymi

Raha ja talous blogissa väitetään hyperinflaation syyksi tuotantojärjestelmän romahdusta. Täällä syyksi väitetään valuuttamarkkinoita. Kumpi on oikeassa?

Kani ei tiedä kumpi on oikeassa, mutta Kani tietää syyt miksi tuotantojärjestelmän romahdus ei voi aiheuttaa hyperinflaatiota.

Useasti olemme lukeneet siitä, kun vuonna 1923 Belgian ja Ranskan joukot valtasivat tärkeän Ruhrin teollisuusalueen, joka aiheutti sen että (Weimarin) tuotantokapasiteetti romahti murto-osaan ja tämä aiheutti hyperinflaation.

Olemme myös saaneet lukea siitä miten-ja-kuinka Zimbabwen hallitus tuhosi maansa talouden, joka aiheutti sen että maan kyky ylläpitää minkäänlaista reaalituotantoa muuttui lähes olemattomaksi ja tämä aiheutti hyperinflaation.

Asiaan sen enempää paneutumatta sitä todellakin voi olettaa, että tuotantojärjestelmän romahtaminen on hyperinflaation syy.

Neljä syytä miksi näin ei ole.

1. Luonnonkatastrofin runtelemat maat. Otetaan oikein huonoksi esimerkiksi Indonesia (tsunami) tai vaikkapa Haiti (maanjäristys).

Sitä voisi tietenkin sanoa, etteivät edellä mainitut luonnonkatastrofit aiheuttaneet ongelmia maan teollisuudelle, mutta entä Turkissa vuonna 1999 tapahtunut maanjäristys, joka tuhosi mm. öljynjalostamoja ja autoteollisuutta. Juu, kyllä Turkki koki (melkein) hyperinflaation 90-luvulla, mutta nopeuttiko luonnonkatastrofi prosessia? Ei tainnut.

2. Taloussaarron "uhriksi" ajautuneet maat. Sitä voisi olettaa, että taloussaarto voisi mahdollisesti aiheuttaa edes orastavaa hyperinflaatiota, koska tuotantokapasiteetti pääsee väkisinkin romahtamaan? Mutta esimerkiksi Kuuba on ollut ameriikan ihmemaan taloussaarrossa jo yli 50 vuotta. Ei hyperinflaatiota.

3. Maat, joiden tuotantojärjestelmä on romautettu täysin tietoisesti hevletin huonolla talous-, finanssi-, jnepolitiikalla. Ensimmäisenä tulee mieleen Mugaben Zimbabwe ja Ceaușescun Romania, mutta otetaan huomattavasti mielenkiintoisempi esimerkki: euroopan unioni.

Tällä hetkellä  EMU jäseniä on 17 kappaletta. Näitä ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro.

Virallisen Totuuden (tm) mukaan Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros, Malta, Portugali, Slovenia sekä Viro ovat taantumassa tai lamassa.

Eli noin 65% EMU maista on taantumassa tai lamassa!

EU maita on 27 kappaletta. Eurostatin mukaan (PDF) yli puolet niistä on taantumassa tai lamassa!

Euroopan unionin tuotannon romahtamisen ja työttömyysluvut hipovat jo Suuren laman lukuja.

Nyt kun otetaan vielä huomioon se, että Toisen maailmansodan jälkeen euroopan maiden väkiluku on vähintään kolminkertaistunut, ovat lukemat mittasuhteiltaan eeppisiä! Sitten kun edelliseen vielä lisätään euroopan unionin melkein biljoonan euron kauppataseen alijäämä Kiinan (PDF) kanssa

(Toim. huom. Eu:ssa kierrossa olevan rahan määrä on palttiarallaa 10 biljoonaa, joten yhden biljoonan "menettäminen" Kiinaan on todella suuri asia.)

Voimme aika turvallisesti puhua euroopan unionin tuotantojärjestelmän romahtamista ja paikallisen tuotannon korvaamista tuonnilla.

Mutta ei hyperinflaatiota. Inflaatiota eli hintojen nousua kylläkin, mutta tämän ilmiön takana ovat verojen korottaminen, verotuksen painotuksen siirtäminen välttämättömyystarvikkeisiin (kuten sähkö, ruoka jne) sekä muiden lakisääteisien velvoitteiden korottaminen (mm. eläkemaksut, vakuutukset jne.), velkataakka ja niin edelleen.

4.  Paikallisesti käytetyn valuutan vaihtoarvo voidaan "sitoa" jonkun toisen maan valuttaan tai vaikkapa kultaan lupaamalla sille tietty (kiinteä) vaihtokurssi. Wikipedia osaa kertoa meille lisää:

Kiinteän valuutan tapauksessa keskuspankki on kiinnittänyt valuutan arvon toiseen valuuttaan tai useammasta valuutasta muodostettuun valuuttakoriin (suom. huom. tai vaikkapa kultaan). Tällöin keskuspankki sitoutuu vaihtamaan valuuttaa valitulla kiinteällä kurssilla.

Melkein jokaisessa hyperinflaatio tapauksessa paikallisesti käytetty valuutta oli sidottu joko valuuttakoriin (Valkovenäjä: euro, venäjän rupla ja ameriikan dollari), tiettyyn valuuttaan (Zimbabwe: ameriikan dollari) tai arvometalliin kuten kulta (mm. Weimar)!

Kääritäänpäs tämä juttu kasaan.

Teorian mukaan tuotantojärjestelmän romahtaminen aiheuttaa hyperinflaation. Tämä tarkoittaa sitä, että vientituotteen katoaminen olisi välittömästä korvattava toisella, ettei inflaatiota (eli hintojen nousua) tapahtuisi. Ja kun tarpeeksi monta paikallisesti tuotettua vientituotetta katoaa maailman markkinoilta, tapahtuu hyperinflaatio (eli hallitsematon hintojen nousu).

Mikäli tuotantojärjestelmän romahtaminen olisi hyperinflaation syy, näkisimme huomattavasti useammin eräänlaisia spontaaneja hyperinflaatio tapauksia maissa, jotka ovat joutuneet luonnonkatastrofin, taloussaarron tai jopa päin hevlettiä toteutetun talous-, finanssi-, jnepolitiikan  "uhriksi".

Valitettavasti suurin osa hyperinflaatio tapauksista, kuten Angola (1995) Argentiina (1985), Valkovenäjä (1996), Bolivia (1985), Bosnia (1993), Brasilia (1993), Kiina (1947), Chile (1975), Georgia (1994), Kreikka (1943), Unkari (1945), Nicaragua (1990), Peru (1989), Romania (2001), Venäjä (1992), Turkki (1997), Ukraina (1995), Venezuela (2002), Jugoslavia (1993) sekä Zaire (1992) ovat tapahtuneet täysin muusta syystä kuin tuotantojärjestelmän romahtamisesta. Herra Hudson osaa kertoa meille syyn:

“every hyperinflation in history stems from the foreign exchange markets.  It stems from governments trying to throw enough of their currency on the market to pay their foreign debts.”

Huono Suomennos:

"jokainen hyperinflaatio historiassa on peräisin valuuttamarkkinoista. Se juontuu hallitusten pyrkimyksestä heittää tarpeeksi omaa valuuttaansa markkinoille maksaakseen ulkomaiset velkansa."

Totta on, ettei herra Hudsonin selitys ole täysin tyhjentävä, mutta se osoittaa syyttävän sormensa oikeaan suuntaan eli valuuttamarkkinoille.

Kykenetkö löytämään kelluvaa valuuttaa käyttävää (tai käyttänyttä) länsimaata joka on ajautunut hyperinflaatioon? Herra Kani haastaa Sinut etsimään tällaisen (ja sitten vetämään foliohatun päähän).

Tuotantojärjestelmän romahtaminen ei yksinkertaisesti voi aiheuttaa 89 700 000 000 000 000 000 000 prosentin vuosi-inflaatio vauhtia. Tällaisessa tilanteessa häviäjinä ovat kaikki muut (tuottajista kuluttajaan eli yrityksestä palkolliseen) paitsi ne, jotka spekuloivat valuutalla.