18.9.2014

Suomessa palkkataso on irtautunut markkinatalouden todellisuudesta

Yrittäjät - Matti Vanhanen: Suomi mokasi luovuttuaan markasta
Vanhasen mukaan nyt  Suomen kädet ovat sidotut kilpailukyvyn heikennyttyä.

- Kilpailukyvyn eteen on toimittava monella rintamalla, mutta emme voi sulkea silmiämme myöskään siltä, että joko kykenemme tekemään järjestäytyneesti sisäisen devalvaation, tai ainakin annamme yritystasolle aikaisempaa suuremmat mahdollisuudet päättää, voitetaanko tarjouskilpailut Suomeen vai nostammeko kädet pystyyn. Kyse on työmarkkinoiden toimintakyvystä.
Ohgay!

Olemme useasta eri lähteestä lukeneet siitä miten-ja-kuinka Suomessa palkkataso on irtautunut markkinatalouden todellisuudesta ja tästä syystä olemme kadottaneet kilpailukykymme.

Valitettavasti mm. Tullin tilastot (XLS) eivät tue tällaista käsitystä alkuunkaan:


90-luvun laman jälkeen kauppatase on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta plussan puolella. Toisin sanoen, se mitä Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tuotettu, on mennyt kaupaksi ja jopa hemmetin hyvällä katteella.

Joten missä ongelma? Miksi puhuvat päät huutelevat sisäisen devalvaation perään?

Ennen kuin Kani kertoo vastauksen tähän kysymykseen, on otettava pienen pieni kiertotie maisemareittiä pitkin ja kerrattava muutama pelisääntö.
Kun viemme tuotteita tai palveluita, olemme palkollisia.
Kun tuomme tuotteita tai palveluita, olemme ulkoistaneet jonkin toimialan ja hyväksyneet (poliittisesti) työttömyyttä ko. alalla.
Nämä melkoisen yksiselitteiset säännöt pätevät kaikkiin maihin, jotka globaaleilla markkinoilla toimivat. Edellisten lisäksi on olemassa kolmaskin sääntö. Se menee näin:
Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.
Tämä viimeinen sääntö tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin ihmisillä tai vaikkapa yrityksillä on antaa pankille luoton vastineeksi vakuuksia ja kykyä kasvattaa velkataakkaa, ei ostetun tuotteen tai palvelun hinnalla ole mitään merkitystä. Tämä onkin nykyisin käytössä olevan järjestelmän ainoa hyvä puoli (ja siihen se sitten jääkin).

Edellä mainitut kolme sääntöä kertovat meille miksi, riippumatta oletetuista "vääristä työmarkkina ratkaisuista", kasvaneista kustannuksista ja sen sellaisista huolimatta, Suomessa tuotetut tuotteet ovat menneet kaupaksi. Nämä säännöt selittävät miten-ja-kuinka euroalueen nousukausi rahoitettiin. Nämä säännöt selittävät myös sen, miksi Suomessa tuotetut tuotteet eivät enää mene kaupaksi.

Nyt kun maisemareitti on ihailtu voimmekin palata takaisin kysymyksen vastaukseen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 teollisuuden henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 13,5 prosenttia (nyt, vuonna 2014 varmasti alhaisempi). Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen teollisuus on ehdottomasti yksi kilpailukykyisimmistä, mitä maa päällään kantaa. Toisin sanoen, globaaleilla markkinoilla, joissa hinnat on dollarisoitu ja ainoa ero hinnoissa syntyy tuotantokustannuksista (henkilöstökulut), ovat Suomessa tuotettujen tuotteiden tuotantokustannukset todella alhaiset eli kilpailukykyiset.

Suomen vaihtotase vuodesta 1991 alkaen todistaa edellä kirjoitetun faktaksi.

Suomen vaihtotaseen pakkaselle painumisen syynä ei siis ole menetetty kilpailukyky, vaan ostajien ostovoiman katoaminen velkataakan alle.

Joten miksi puhuvat päätä huutelevat sisäisen devalvaation perään vaikka on varsin selvää, etteivät tuotetut tuotteet ja palvelut mene kaupaksi äärimmäisen kovasta kilpailukyvystä huolimatta?

Siksi, koska uusliberaalit kumipäät haluavat "pumpata" vielä suuremman osan kansantalouden tuloksesta Nykyajan Gosplanille!

Annappas kun Kani selittää.

Suomessa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat jo nyt globaaleilla markkinoilla äärimmäisen kilpailukykyiset. Joten vientiteollisuuden hintoihin ei tarvitse edes koskea (odotetaan uutta nousukautta). Sitä paitsi hintojen alentaminen "säästyneiden" henkilöstökulujen takia tarkoittaisi sitä, että ulos jaettavien voittojen määrä supistuisi. Eikä tällainen käy "omistajille" alkuunkaan. Pyh ja pah! Näin ollen palkojen alennukset eivät tule vaikuttamaan millään tavalla tuotettujen tuotteiden ja palveluiden hintoihin (muitakin syitä on).

Ja mikäli sisäinen devalvaatio, kuten annetaan ymmärtää, on jonkinlainen "kansallinen velvollisuus" ja "hyvinvointivaltion pelastus", niin miksi "omistajat" eivät sitten samaan hengenvetoon puhu mm. siitä, että mikäli palkkoja leikataan niin osakeyhtiöiden voitonjakoa rajoitetaan esimerkiksi 20% tilikauden voitoista (nykyään vähintään puolet)? Tai vaikkapa siitä, että mikäli palkkaasi leikataan jollain prosenttiluvulla, henkilökohtaisia velkojasi leikataan kaksinkertaisesti?

Siksi, koska sisäisen devalvaation ainoa tarkoitus on alentuneiden henkilöstökulujen erotuksen ulosmittaaminen mm. voitonjakona "omistajille". Toisin sanoen sisäisen devalvaation hehkuttajilla ei ole mielessään mitään muuta kuin kansantulon jaon vääristäminen entuudestaan. Mitään muuta tarkoitusta sisäisellä devalvaatiolla ei ole!

Jokainen uuslibelistinen idea on yksinkertaistus käsillä olevasta taloudellisesta ongelmasta, suunniteltu toimimaan niin, että sivuvaikutuksena yhteiskunta degeneroituu Neofeodalismiin (synonyymi Plutokratialle) tai suoranainen valhe. Ja juuri tätä sisäinen devalvaatio on.