Kyseisestä dokumentista löytyy monta mielenkiintoista asiaa, mutta nyt Kani haluaa keskittyä tähän:
Varsin yksi selitteinen, eikös totta? Pankki saa talletuksen, jonka se sitten lainaa sen eteenpäin. Eli kuviossa pankki toteuttaa ns. maturiteettitransformaatiota (mikä sana!) eli muuttaa lyhtyaikaisia talletuksia pitkäaikaisiksi lainoiksi.
Nonih. Nyt kun tämä on selvä, niin tehdäänpäs tälle kuvalle pienet temput.
US money supply, which was not due to a sharp fall in the monetary base, but rather to a sharp fall in the money multiplier, as households decided that cash in the mattress was better than money in the bank, and the surviving banks decided that cash in the vault was better than money lent out.Huono Suomennos:
Ameriikan ihmemaan rahan tarjonnan voimakas lasku ei tapahtunut rahaperustan supistumisesta, vaan pikemminkin voimakkaasta rahakertoimen laskusta, sillä kotitaloudet päättivät, että rahat patjassa oli parempi idea kuin rahat pankissa, ja niinpä elossa olevat pankit päättivät, että käteinen holvissa oli parempi kuin sen ulos lainaaminen.Sana "rahakerroin" viittaa mielenkiintoiseen matemaattiseen yhtälöön, jonka perusteella pankit voivat 100 euron talletuksen jälkeen myöntää esimerkiksi 10000 euron edestä lainoja. Ja tästä syystä kuviossa yhden talletuksen jälkeen pankki voi tehdä useita lainoja. Nyt kun tämä on selvä, niin tehdäänpäs vielä yksi temppu.
Noin. Valmista. Nyt voimmekin esittää kolme kysymystä.
Mistä asiakas sai rahan, jonka talletti pankkiin? Muista, että pankeilla on monopoli tuotteeseen nimeltä raha.
Mistä rahasta velalliset maksavat lainansa korot? Muista, että pankki lainaa vain sen summan, joka lainasopimuksessa lukee. Mutta korkojen takia on pankkiin palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on saatu.
Eivätkö vastaukset edellä esitettyihin kysymykseen kerro meille sen, että pankit pyörittävät ponzia. Tarkemmin sanottuna velkapyramidiponzihuijausta?
(Pankit eivät todellakaan toimi näin. Ne luovat lainaamansa rahat laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Mutta mikä hauskinta: tämä ei muuta velkapyramidiponzihuijauksen toimintaperiaatetta millään tavalla!)
28 kommenttia:
Mutta pankkihan ei voi lainata kuin 10% enemmän kuin mitä sillä on. Tämän lisäksi pankin on pyrittävä tekemään voittoa koska jokaiselle talletukselle on maksettava korot.
Jos korkotuotot eivät onnistu menettää pankki asiakkaansa ja rahansa = Konkurssi.
Tuosta rahasta pankin on myös maksettava asiakkaidensa palkat yms kustannukset, osingot, voitot, tappiot yms.
Jatketaan!
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf
Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot.
joka tarkoittaa tätä (samasta dokkarista:
Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä.
Eli käytännössä vakavaraisuus- tai vähimmäisvarantovaatimuksella pyyhitään persettä:
Todellisuudessa pankilla ei tarvitse olla vähimmäisvarantoa juuri sillä hetkellä kun laina myönnetään ja uutta rahaa luodaan. Pankki voi lainata sen jälkikäteen, koska vähimmäisvarantotiliin sovelletaan kahden viikon keskiarvoistamista.
http://www.talousdemokratia.fi/sivut/vakavaraisuus_vahimmaisvarantovaatimus
http://www.economonitor.com/edwardhugh/2012/04/03/what-wolfson-did-next/
Mr. Kani, osallistu ihmeessä kilpailuun ja pelasta meidät kaikki! :)
"Todellisuudessa pankilla ei tarvitse olla vähimmäisvarantoa juuri sillä hetkellä kun laina myönnetään ja uutta rahaa luodaan. Pankki voi lainata sen jälkikäteen, koska vähimmäisvarantotiliin sovelletaan kahden viikon keskiarvoistamista."
Vakavaraisuusvaatimus lienee jotain 0+jotain käytännössä. Kohteesta riippuen luulisin sen olevan n. 0-8%; aikaisemmin ainakin valtioille lainattaessa vaatimus lienee ollut 0.
Mikäli lainattu raha siis palaa pankkiin/pankkeihin tuon 2 viikon aikana, niin vaatimukset saadaan helposti täytettyä ja "uusi raha" lähtee liikkeelle korkoa korolle; pankki tykkää.
Talletuksillahan on 100000€:n talletussuoja, mutta mistä ne rahat maksetaan mikäli kansa lähtee nostamaan talletuksiaan. Nyt kun valtio ei voi itse painaa rahaa, niin vastaus kuuluu- ei mistään. Rahaston markkina-arvo 31.12.2012 oli 789,9 milj.€. Jokainen ymmärtää ettei tuolla lupauksella ole mitään arvoa.
http://www.talletussuojarahasto.fi/dnl/Toimintakertomus_2011.pdf
Yllä linkki omatoimiseen opiskeluun. Rauhallisia unia.
Kannattaisi Kani laittaa nuo yo. kommentit ja nuo Ojalan kommentit tuonne vaikka uudeksi blogiksi.
"Mutta pankkihan ei voi lainata kuin 10% enemmän kuin mitä sillä on."
Pieni, tai oikeastaan aika suuri tarkennus. Vähimmäsivarantovaatimuksen ollessa 10%, pankki (pankit) voi lainata 10 -kertaisen määrän rahaa.
Tarkoittaa että prosenteiksi muutettuna ne voivat lainata 900% enemmän kuin alkuperäinen varanto on.
Lisää tietoa googlesta haulla vähimmäisvarantojärjestelmä tai fractional reserve banking.
Huomasin pari virhettä, viitsisitkö korjata? Virhe1. Rahaston markkinaravo 31.12.2011, ei siis 2012. Virhe2. Kanin laskelma 45,5€+72,6€=118,1€ (ei 145,2€). Kiitos!
Klikkasin tuota Kanin kohtaa "matemaattiseen yhtälöön". Sieltä aukesi seuraava kohta:
Vähimmäisvarantojärjestelmä (engl. Fractional Reserve Banking) on rahajärjestelmä, joka on nykyään käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Se perustuu osittaisten kassavarantojen periaatteelle: eurojärjestelmässä liikepankkien tulee pitää talletustilillään kansallisessa keskuspankissa (esimerkiksi Suomen Pankissa) vähimmäisvarantona tietty osuus talletusasiakkaidensa talletuksista.[1]
Mikäli ymmärrän suomea oikein, niin tuossa sanotaan että vähimmäisvarantona tietty osuus talletusasiakkaiden talletuksista, joka siis tarkoittaa, että vain talletuksista! Lainahan ei ole talletus, joten se ei ilmeisesti vaadi minkäänlaista vähimmäisvarantoa. Mikäli "velkakirja" palautuu pankkiin, niin vasta silloin astuu vakavaraisuusvaatimus voimaan. Ilmeisesti talletuksiksi ei myöskään lasketa rahastosijoituksia, osakkeita jne., joten kyseessä lienee vain rahallisena talletuksena oleva varallisuus. Tämä vähentää melkoisesti jo muutenkin löyhää vakavaraisuusvaatimusta. Tietääkö joku asiasta enemmän, kiitollisena kuulisin lisää.
Kun olen lukenut MMT:n sivuilta juttuja, alkaa tuntua siltä, että valtio ei koskaan voi olla peeaa. Valtio ei voi olla konkurssissa.
Otetaan nyt vaikka talletussuoja. Pahalta näyttää, kuten Jari Ojala edellä sanoo.
Mutta - mitäs, jos valtio tosipaikan tullen yhtäkkiä tulisi järkiinsä ja muisti virkistyisi.
Valtiovarainministeriössä muistettaisiin, että valtio voi perustaa keskuspankin, painaa rahaa ja tehdä paljon muutakin. Valtio voi olla suostumatta kiskontaan ja kertoa ulkomaisille luotottajille, että niiden saatavat muutetaan valtion omaksi valuutaksi ja veloista maksetaan vain osa tai ei mitään.
William K. Black:
..."Consider the statements by the UK leadership that the UK has “run out of money.” Does anyone think that the UK financial leaders believe that statement? If Germany declared war on the UK tomorrow would the UK surrender because it had “run out of money” and could not “afford” to increase expenditures to defend the nation? The point is that nations, when faced with the need to make enormous, emergency expenditures, rediscover through necessity the knowledge of how monetary operations actually work even if they previously were captured by economic dogmas that asserted the opposit."
http://neweconomicperspectives.org/2012/02/addressing-dominant-critique-of-mmt.html
Mutta mutta. Jos olen ymmärtänyt oikein, vain itsenäiset valtiot voivat ryhtyä toteuttamaan omaa suvereenia talouspolitiikkaa.
- Onko Suomi enää itsenäinen valtio?
Tai, mitä silläkään lienee väliä, onko, koskapa, valtio voi tehdä melkein mitä vain.
Jos Suomi vain päättää ryhtyä itsenäiseksi uudelleen, niin eikö se ole sillä selvä?
"Huomasin pari virhettä, viitsisitkö korjata?"
Ai samperi! Laskuvirheet ovat muuten hemmetin ärsyttäviä.
"Mutta pankkihan ei voi lainata kuin 10% enemmän kuin mitä sillä on. Tämän lisäksi pankin on pyrittävä tekemään voittoa koska jokaiselle talletukselle on maksettava korot."
Nordean vuosikertomuksen mukaan vuonnna 2011 yritykset olivat tallettaneet 45,5 miljardia ja henkilöasiakkaat 72,6 miljardia euroa kyseisen pankin tietokantoihin.
http://www.nordea.com/sitemod/upload/Root/www.nordea.com%20-%20fi/Investor%20Relations/Nordea_Annual_Report_Summary_2011_FI.pdf
Ilmeisesti eri "säästötilien" korot viilettävän noin 0-2% välillä.
http://www.nordea.fi/Henkil%c3%b6asiakkaat/S%c3%a4%c3%a4st%c3%b6t+ja+sijoitukset/S%c3%a4%c3%a4st%c3%a4misen+ja+sijoittamisen+tilit/874912.htm
Näyttää siltä, että Nordean asiakasmäärä viilettää noin 40 miljoonan tuntumassa.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2011/09/30/nain-pankki-palvelee-yksi-virkailija-ja-600-asiakasta/201113769/12
Jokaisella asiakkaalla on varmaankin tili, josta peritään kaikenlaisia tilinhoitomaksuja. Voimme varmaan aika turvallisesti sanoa, että Nordean tilinhoitomaksut ovat noin 5€/KK
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kortit+ja+maksut/Hinnat/701134.html
Ja sitten lasketaan!
Talletustilien korot:
45,5€ + 72,6€ = 118,1€. Tälle summalle maksetaan noin 2% korot (ööh. laskee) se tekee noin 2.4 miljardia euroa vuodessa.
Tilinhoitomaksut:
40 000 000 x 5€ = 200 000 000 per kuukausi. Tämä kerrotaan 12 eli kuukausien määrällä (ööh. laskee) ja se tekee noin 2.4 miljardia euroa vuodessa.
Ainiin! Korot muuten tilitettiin kerran vuodessa, eikös totta?
Joten mitä ihmettä Kani tässä juuri laski?
http://www.weakstream.us/wordpress/wp-content/uploads/2010/06/hory-shet-300x292.jpg
"Jos Suomi vain päättää ryhtyä itsenäiseksi uudelleen, niin eikö se ole sillä selvä?
Kyllä. Olet oikeassa.
Mutta valitettavasti kaikki eivät varmasti tule olemaan sitä mieltä, että tämä on hyvä idea.
Enkä muuten tarkoita uusliberalistisia kumipäitä, vaan kirjainhirviöitä.
IMF, WB, BIS, WTO jne (jopa WHO (ei se bändi))
Nämä kun kaikki ovat tavalla tai toisella kytköksissä keskuspankki kartelliin.
"Mikäli ymmärrän suomea oikein, niin tuossa sanotaan että vähimmäisvarantona tietty osuus talletusasiakkaiden talletuksista, joka siis tarkoittaa, että vain talletuksista! "
Hyvä löytö muuten (mennyt täysin ohi).
Tätäpäs pittää alakaa kahtelee.
Jopas on juttua tuolla !
Oudosti tuntuis siltä että osa on jopa tottakin.
http://revisionistit.wordpress.com/2012/04/02/kuolettava-isku-valeopposition-sydameen/
..."IMF, WB, BIS, WTO jne (jopa WHO (ei se bändi))"
- Onko valtiolla muuta vaihtoehtoa kuin ottaa se riski, että nämä tykkäävät huonoa?
Mikä se toinen vaihtoehto on?
"Mikä se toinen vaihtoehto on? "
Neofeodalismi.
"...Kasvu kotoa
Valtiovarainministeriö uskoo, että Suomen talousnäkymät ovat myönteisemmät kuin mitä se arvioi viime vuoden lopulla. Vuodelle 2012 ennustetaan 0,8 prosentin kasvua, kun aiemmin ennuste oli 0,4 prosenttia.
Suomen kasvu tulee ministeriön mielestä kotimarkkinoilta. Vienti pienenee edelleen tänä vuonna. Työttömyys nousee arviolta 8 prosenttiin. Inflaation ministeriö arvioi 2,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Vuonna 2013 kansantuote lähtee arviossa 1,5 prosentin kasvuun. Samalla vienti kääntyy nousuun, vaikka suurin kasvu tulee edelleen Suomesta..."
Mistä rahat?
t: Pieni(ebola)kani
"Mistä rahat?"
Erittäin hyvä kysymys.
Todennäköisesti ei mistään.
"Talletuksillahan on 100000€:n talletussuoja, mutta mistä ne rahat maksetaan mikäli kansa lähtee nostamaan talletuksiaan. Nyt kun valtio ei voi itse painaa rahaa, niin vastaus kuuluu- ei mistään. Rahaston markkina-arvo 31.12.2012 oli 789,9 milj.€. Jokainen ymmärtää ettei tuolla lupauksella ole mitään arvoa."
Kysymys kuuluu:Mitäs yksittäisen tallettajan NYT kuuluu sitten tehdä? katsoa sivusta, kun säästöt tulee muiden toimesta tavalla tai toisella hoidettua??
Kysymys kuuluu:Mitäs yksittäisen tallettajan NYT kuuluu sitten tehdä? katsoa sivusta, kun säästöt tulee muiden toimesta tavalla tai toisella hoidettua??
Sanoisin, että asia on hyvä tiedostaa. Mikäli tämä kaaos tästä oleellisesti kasvaa, niin kannattanee miettiä rahan nostoa tai rahan sijoittamista johonkin "turvalliseen", mitä se nyt jokaisen mielestä sitten lieneekään.
Mitäs yksittäisen tallettajan NYT kuuluu sitten tehdä?
Kaikki mittarit osoittavat, että Euvostoliitto ja euro romahtaa lähivuosina. Prossessi voi olla hyvinkin nopea joten kun sheeple hermostuu silloin on jo myöhäistä tehdä mitään.
On ilmeinen ratkaisu, että kaikki virtuaalinen omaisuus menetetään suurella todennäköisyydellä, mutta fyysinen omaisuus menetetään pienemmällä todennäköisyydellä. Joten NYT olisi järkevä "bitit" muuttaa "atomeiksi", ainakin pankkitilillä olevat virtuaaliset rahat on muutettava fyysiseski rahaksi l. seteleiksi. Seteleitä kuulemma on vain muutama sata per euvostoliittolainen, joten kun romahdus alkaa ja sheeple ryntää nostamaan rahat tileitään - kaikille seteleitä ei riitä ja vain ensimmäset saavat rahansa.
Mutta talletusten menettäminen on pikkuasia joka tapauksessa. Itse uskon (loogisen päättelyn ja Historiaa tutkimalla), että anarkia ja sisällissota on väistämätön. Nykyinen hallitus on niin kykenemätön ettei pysty edes hoitamaan ulkomaalaisia kerjäläisiä. Ei ole mitään syytä odottaa, että se toimisi järkevästi vuosituhannen kriisissä, jonka seuraukset jättävät pahempaa jälkeä kuin pahin tähän mennessä tunnettu kriisi (v.1345 Bardin kauppatalon romahdus ja sen seurauksena Euroopan väestön puolittaminen). Tällä kerralla on odotettavissa paljon perusteellisempi populaation harventaminen, mikä on kriisin ohjaajien yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Kanin Fani 0.159091
Kanin Fani piirtää tulevaisuudenkuvaa, joka askarruttaa monia.
Tulevaisuudessa ongelmat rupeavat olemaan hyvin yksinkertaisia: Miten ruokin ja pidän lämpimänä perheeni.
On selvää, että ensiksi eurostoliitto hävitti EU:sta yksityisen maatalouden ja pienteollisuuden. Koteihin lakattiin rutiininomaisesti rakentamasta tulisijoja jo 70-luvulla. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä autoja ei rakenneta. Ja niin edelleen.
Kun rahatalous romahtaa eikä prismassa tai sittarissa hyllyillä ole enää mitään, mistä polkaistaan se vielä 60-luvulla elinvoimaisena sykkinyt pientuotanto ihmisten hengenpitimiksi? Ja paikallisraha kunnantaloilta käsin hoidettuna? Kuntien hävittämisellä onkin kova kiire, että ehtii maa autioitua ennen kuin rysähtää.
Muuten, pitikö puheenjohtaja Kiviniemi saada veks tieltä, kun rouva oli niin teräväkielinen kuntien hävittämisen vastustajana?
"Kun rahatalous romahtaa eikä prismassa tai sittarissa hyllyillä ole enää mitään, mistä polkaistaan se vielä 60-luvulla elinvoimaisena sykkinyt pientuotanto ihmisten hengenpitimiksi?"
Se tulee kyllä ihan automaattisesti takaisin. Mutta sitä ennen (pahimmassa tapauksessa) todella moni kuolee nälkään.
-"rahan sijoittamista johonkin "turvalliseen"".
Ehdoituksia turvallisista sijoituksista?? Tämä on tärkeää.
-"pankkitilillä olevat virtuaaliset rahat on muutettava..."
Eikö rahan suhteellinen arvo heikkene poikkeusoloissa? (tarvitaan kottikärrykuorma euroja kiloon perunoita). Tällöin ei ole suurta merkitystä onko eurot ehtinyt nostaa... Paljonko pankista yleensäkään saa seteleitä, vaikka tilillä olisi digitaaleja? Kokeilkaas piruuttanne, saatatte yllättyä. Todennäköisesti pyydetään selvityksiä noston syistä, jotka on verhottu selityksiin näistä "rahanpesuehkäisysäädöksistä".
Anonyymi sanoi...
-"rahan sijoittamista johonkin "turvalliseen"".
Ehdoituksia turvallisista sijoituksista?? Tämä on tärkeää.
Olisko säilykkeet, riisi, klapit, Norjan kruunut (sijaitsee sopivan lähellä), tms :) en kyllä oikeasti tiedä, että naurattaako tulevaisuus
Ebolakani pohdiskeli...
"Mikäli ymmärrän suomea oikein, niin tuossa sanotaan että vähimmäisvarantona tietty osuus talletusasiakkaiden talletuksista, joka siis tarkoittaa, että vain talletuksista!"
Hyvä löytö muuten (mennyt täysin ohi).
Tätäpäs pittää alakaa kahtelee.
3. huhtikuuta 2012 22.33
ja
Jari Ojala kirjoitti...
"Todellisuudessa pankilla ei tarvitse olla vähimmäisvarantoa juuri sillä hetkellä kun laina myönnetään ja uutta rahaa luodaan. Pankki voi lainata sen jälkikäteen, koska vähimmäisvarantotiliin sovelletaan kahden viikon keskiarvoistamista ."
Vakavaraisuusvaatimus lienee jotain '0+jotain' käytännössä. Kohteesta riippuen luulisin sen olevan n. 0-8 %; aikaisemmin ainakin valtioille lainattaessa vaatimus lienee ollut 0.
Mikäli lainattu raha siis palaa pankkiin/pankkeihin tuon 2 viikon aikana, niin vaatimukset saadaan helposti täytettyä ja "uusi raha" lähtee liikkeelle korkoa korolle; pankki tykkää. ... ... ...
3. huhtikuuta 2012 15.32
Kun pankkiraha/laina/pankkivelka nostetaan, se kait menee luomisensa jälkeen aina ensin velallisen (tallettajan) tilille. Periaatteessa se lisää varantovaatimusta (vaatimusta vähimmäisvarantotilin talletuksen määrälle), mutta kun pankki ei anna lainaa "sekuntiakaan" etukäteen (liittyy useimmiten myös lainan vakuusjärjestelyihin), niin pankin kannalta huonoimmassakaan tapauksessa, kun raha lähtee toisen pankin tilille, lainan nosto ei edellytä tai aiheuta (suhteellisesti merkittäviä) toimenpiteitä pankin vakavaraisuuden säilyttämiseksi.
Jari Ojalan toteamus "0+jotain" pelkistyy minun logiikallani (käytännöllisesti katsoen) muotoon "0+'ei niin yhtään mitään'". Tietysti, jos esim. 1 GEUR pankkivelka on talletettuna pankin tilillä 1 min ajan ennen kuin se lähtee ulos pankista, niin ainakin matemaattisesti ajateltuna se näkyy pankin 2 vko:n talletusten (matemaattisessa) aikakeskiarvossa '1 GEUR'*'1 min'/'2 vko' ≈ 25.000 EUR talletuksena. (1 GEUR = miljardi euroa = 1.000.000.000 EUR). 25.000 EUR on (vain) 0,0025 %:a 1 GEUR:sta; tarkoitan tätä kirjoittaessani "ei suhteellisesti merkittävä". ('1 min'/'2 vko' ≈ 0,0025 %)
Pankki ei voi toivoa mitään parempaa, kuin jos pankkiraha/laina/pankkivelka luomisensa ja velallisen tilille kirjaamisen jälkeen ei siirrykään pankin ulkopuolelle, vaan siirtyy pankin sisällä tililtä toiselle ja jää (ainakin toistaiseksi) rahan luoneen ja lainan antaneeseen pankkiin. Ja "pankki tykkää" - ja nettoaa, ja aina - silloinkin kun (suuri) liikepankki on menettänyt kaiken. Kaiken.
"Too big to fail" is a too big problem to the majority of the present politicians. Globally?
Mauri Mäkinen
Helsinki
"Jari Ojalan toteamus "0+jotain" pelkistyy minun logiikallani (käytännöllisesti katsoen) muotoon "0+'ei niin yhtään mitään'"."
EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 1745/2003 ... vähimmäisvarantojen soveltamisesta
(EKP/2003/9) (http://www.ecb.int/ecb/legal/pdf/l_25020031002fi00100016.pdf)
4 artikla
Velvoiteprosentit
1. Seuraaviin velkaeriin sovelletaan velvoiteprosenttia 0
(niiden EKP:n raha- ja pankkitilastointia koskevien tiedonkeruusäännösten
mukaisesti, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o
2423/2001 (EKP/2001/13)):
a) yli 2 vuoden määräaikaistalletukset;
b) talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta;
c) takaisinostosopimukset eli repot;
d) yli 2 vuoden velkapaperit.
2. Kaikkiin muihin varantopohjaan sisältyviin velkoihin
sovelletaan 2,0 prosentin velvoitetta.
Lähetä kommentti