"First of all, any individual bank does, in fact, have to lend out the money it receives in deposits."
Järkyttävän huono Suomennos:
"Ensinnäkin, mikä tahansa yksittäinen pankki, itse asiassa, lainaa vain sitä rahaa jonka se on saanut asiakkailta talletuksina."
Facepalm palkintoa
ei myönnetä ihan kenelle tahansa. Palkinnon saajan täytyy todella
ansiokkaasti tehdä tai sanoa jotain niin käsittämätöntä, ettei sen
kommentointiin enää sanat riitä.
Mutta nyt on kommentoitava. Ihan pakko!Esitetään kaksi kysymystä.
Ensimmäinen kysymys. Laki Suomen Pankista 27.3.1998/214
6 §(sama kastraatio on tehty myös euvostoliiton keskuspankille)
Julkisen rahoituksen kielto
Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.
Suomen Pankki ei myöskään saa merkitä 1 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee luottolaitoksia lukuun ottamatta myös yrityksiä, joissa 1 momentissa tarkoitetulla julkisyhteisöllä on määräysvalta. Suomen Pankin on keskuspankkirahoituksessa kohdeltava julkisessa omistuksessa olevia luottolaitoksia samalla tavalla kuin yksityisiä luottolaitoksia.
Eli raha, jonka pankki vastaanotti talletuksena, ei ole voinut tulla keskuspankilta. Se kun saa lainata rahaa vain-ja-ainoastaan luottolaitoksille. Joten mistä, miten ja kuinka raha, jonka pankki vastaanotti talletuksena, on oikein tullut. Miten se syntyi ja päätyi kiertoon?
Toinen kysymys. Jos pankki lainaa vain-ja-ainoastaan asiakkaiden talletuksia. Niin eikö tässä tapauksessa korot makseta jonkun toisen ottamasta lainasta, jolloin pankit oikeastaan pyörittävät ponzia. Tarkemmin sanoen velkapyramidiponzihuijausta?
Herra Nobel, olisitko ystävällinen?
(Herra Krugman:lla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia vastata em. kysymyksiin. Euvostoliiton ja ameriikan ihmemaan pankkijärjestelmä kun sattuu pääpiirteittään olemaan identtinen: molemmissa velka luodaan laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä".)
4 kommenttia:
https://www.facebook.com/pages/Edward-Hugh/103632406357698
tuolla kaverilla on hieman taloudellista näkemystä ja vastaavanlainen huoli kuin mr. Kanilla
Nyt on piirrelty käppyröitä taas, ehkä liikaakin? Tähän kuitenkin päädyin.
Luodaanko rahaa tyhjästä liikepankkien toimesta?
Konkreettista rahaa ovat setelit ja kolikot. Keskuspankki laskee liikkeelle nuo rahat. Kun seteleillä ja kolikoilla ostetaan jotain, syntyy varallisuutta. Omistetaan jotain, kuten auto, kiinteistö, osakkeita jne. Jos halutaan muuttaa varallisuutta rahaksi, niin omaisuutta on myytävä. Myyty auto on taas rahaa, jonka voi tallettaa vaikkapa pankkiin. Mikäli talletusta ei sijoiteta mihinkään, niin myös tuo talletus on rahaa, sillä se on milloin tahansa muutettavissa rahaksi esim. nostamalla sitä seinästä. Kansalaiselle rahaa ovat siis setelit, kolikot ja sijoittamattomat pankkitalletukset. Selvää. Mietitäänpä tuo auton myynti uudestaan. Auton haluaa ostaja, joka on pa, mutta onneksi kylän pankkiiri on luvannut hetken mielijohteesta antaa ostajalle lainaa auton ostoon. Ostaja, myyjä ja pankkiiri tapaavat pankissa, ja kohta on kaupat tehty. Pankkineiti näppäilee sujuvasti konettaan ja pian sähköinen raha on tehnyt matkansa myyjän tilille. Mitään rahaa ei näkynyt, mutta kotimatkalla myyjä voi maksaa ruokalaskunsa syntyneellä ”rahalla”. Mistä tuo raha tuli?
Keskuspankki lainaa liikepankeille rahaa korolla. Ottamalla lainan liikepankki on saanut keskuspankilta lupauksen, että se antaa liikepankin niin halutessa tuon velan verran seteleitä ja kolikoita liikepankille. Todellisuudessa kaikki tapahtuu sähköisesti, mutta lupaus säilyy. Liikepankki voi saada keskuspankkirahaa myös yksityisten talletuksina, muilta pankeilta tai myymällä keskuspankille jotain. Sovitaan, että tätä keskuspankkirahaa on liikepankkiin tullut 1000 yksikköä. Vakavaraisuusvaatimus/kassareservivaatimus säätelee sitä kuinka paljon liikepankit voivat lainata (luotonlaajennus) rahaa edelleen. 10%:n kassareservivaatimuksella rahakertoimeksi saadaan 10, eli alkuperäinen rahamäärä kertaantuisi 10 kertaiseksi. Luotonlaajennuksen jälkeen uusia talletuksia olisi syntynyt 9000, reserviin olisi siirtynyt 1000, uutta lainaa olisi syntynyt 9000 ja alkuperäinen talletus oli se 1000. Selvää? Kierron jälkeen reservissä on 1000 sitä riihikuivaa rahaa, mikäli joku vielä nykymaailmassa haluaa sitä käyttää sähköisen rahan sijasta. Onko nyt sitten rahaa liikkeellä 1000, 9000 vai 10000 tuhatta?
Seteleiksi ja kolikoiksi muutettavaa rahaa on liikkeellä tuo 1000 yksikköä. Mutta alussahan sanoin, että myös sijoittamattomat pankkitalletukset ovat rahaa, ja niitähän on liikkeellä 10000 yksikköä. Mikäli käteistä rahaa ei tarvita enempää kuin tuo 1000, niin kaikkihan toimii. Ongelmia liikepankille syntyy, mikäli ihmiset haluavat nostaa käteisenä talletuksiaan vaikkapa 20%, jolloin pankilla ei ole niin paljon fyysistä rahaa. Pankin on nyt hankittava lisää keskuspankkirahaa lainaamalla, myymällä omaisuuttaan tai saamalla uusia tallettajia pankkiin. Nyt näyttäisi, että pankki on luonut velkoja ja talletuksia, mutta ei uutta rahaa. Kaikki liikepankit eivät varmaankaan ajautuisi yhtä aikaa tällaiseen käteisen puutteeseen, joten apua tulisi toisten pankkien keskuspankkirahasta. Tuo toisten pankkien keskuspankkiraha olisi lähtöisin keskuspankista, joten se olisi muutettavissa seteleiksi ja kolikoiksi keskuspankin alkuperäisen lupauksen mukaisesti.
Mikäli kuitenkin kaikkien liikepankkien asiakkaat haluaisivat nostaa yhtä aikaa runsaasti käteistä, niin silloin luultavasti liikepankkien toimien seurauksena keskuspankki olisi pakotettu lisäämään liikepankkien setelirahoitusta (voi vain arvailla maailman tilaa tuolloin). Näyttäisi olevan liikkeellä kahdenlaista rahaa, riihikuivaa keskuspankkirahaa ja sähköistä liikepankkirahaa. Mitä enempi asioita hoidetaan sähköisesti, niin sitä helpompi on liikepankeilla.
Yhteenvetona voisi sanoa, että liikepankit eivät luo lisää rahaa, vaan ne luovat lisää velkasuhteita. Mitä se sitten tarkoittaa; sen saa jokainen itse miettiä.
Näin asiaa pohdittuani, joudun näköjään muuttamaan kantaani. Mikäli joku osoittaa päätelmäni vääräksi, niin muutetaan taas sitten mielipidettä. ”Vapaa maa” mahdollistaa vaikka ihmistuulivoimalan.
Olen tainnut ajatella tätä asiaa liian konkreettisesti, eli mitä raha oikeasti on, tai mitä uskon sen olevan viime kädessä. En ole nähnyt metsää puilta, niin kuin sanotaan.
Tässä onkin kysymys vallasta ja pelisäännöistä. Keskuspankki haluaa ohjata rahapolitiikkaa, mutta samalla unohtaa, että kansalaisen on haettava lainansa/rahansa liikepankeista. Nyt matalalla korolla ohjataan kulutusta, mutta lainanantaja viime kädessä päättää, kuinka oikeasti toimitaan. Valtiotkin ovat siis samassa kurimuksessa. Vakavaraisilla pankeilla on nyt mahdollisuus vedättää.
"Tässä onkin kysymys vallasta ja pelisäännöistä. "
Samaa mieltä.
Lähetä kommentti