Eurokampus - Raha on velkaa
Eurokampuksen 'Raha on velkaa' sivulla esitetään kaksi virheellistä väitettä.
Ensimmäinen on tässä:
... rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.Palvelumaksut, tilisiirtomaksut, tilihoitomaksut, omistajien osingot, marginaalit ja kaikki muu, mitä pankki keksiikään asiakkaaltaan veloittaa, maksetaan rahasta joka on niiltä lainattu.
Ja toinen on tässä:
Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.Suomen (keskus)pankin vuoden 2012 vuosikertomuksen sivulta 84 käy ilmi, että se on laskenut liikkelle noin 15 miljardin euron edestä käteistä (seteleitä).
Mutta muuten kyseisen sivun informaatio vaikuttaisi pitävän paikkansa.
Noh, mitä Eurokampuksen 'Raha on velkaa' sivu oikein kertoi meille?
Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä".
Pankki lainaa vain sen summan, joka lainasopimuksessa lukee. Mutta korkojen takia on pankkiin palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on saatu.
Tämä tarkoittaa sitä, että korot maksetaan omasta tai toisen lainaamasta pääomasta.Mikäli nuorten hyvä talousosaaminen on suomen pankille kovin tärkeää, niin miksi asioista ei puhuta niin kuin ne ovat?
Tämä tarkoittaa sitä, että ne jotka ovat ottaneet velkaa eilen ja tänään ovat lainan takaisinmaksamisessa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.
Tämä tarkoittaa sitä, että pankit pyörittävät ponzia. Tarkemmin sanottuna velkapyramidiponzihuijausta.
Ai niin. Mitä sitä nyt tyhmiä kyselemään. Kani pahoittelee.
Mikäli suomen pankki kertoisi asiat niin kuin ne ovat, saattaisi se murentaa nuorten luottamusta talouteen. Ja kuten tiedämme: luottamus on ponzin ensimmäinen ja tärkein ainesosa.
67 kommenttia:
"Valtioiden ja pankkien korkojen korrelaation
takia valtion luottoriskin kasvu
näkyy maan pankkien markkinoilta hankkiman
jälleenrahoituksen hinnassa. Pankkien
puolestaan on vyörytettävä rahoituskustannusten
kasvu antolainauskorkoihin, jotta
niiden toimintaedellytykset säilyvät. Näin
sijoittajien euroalueen jatkuvuuteen kohdistama
epäily on lisännyt pienyritysten ja
kotitalouksien rahoituskustannuksia eräissä
maissa erittäin merkittävästi rahapolitiikan
muutoin keveästä mitoituksesta huolimatta
(kuvio 3, s. 18). Tällaiset riskilisät ovat
perusteettomia, sillä euroon siirtyminen oli
peruuttamaton ratkaisu."
Tuossa Suomen Pankin vuosikertomuksen 2012 sivulta 14 tekstiä.
Siinä siirretään kuluja lainaajille, kaikki se mitä pystytään riskiksi laskemaan (niiden kaikkien muiden keksittyjen lisäksi). Selviäähän tuosta myös, että euro on pysyvä ratkaisu.
"Selviäähän tuosta myös, että euro on pysyvä ratkaisu. "
Elämässä on olemassa täsmälleen yksi ainoa asia, joka on peruuttamaton. Taidamme molemmat tietää mikä se on?
Herra Kanilla oli kerran kunnia keskustella erään nimeltä mainitsemattoman ammatinharjoittajan eli yrittäjän kanssa.
Ammatinharjoittaja oli tuon taivaallisen tietämätön miten-tai-kuinka asiakkaiden ostovoima syntyy ja miten tämä mekanismi vaikuttaa hänen tuloihinsa, yritykseen, velanmaksukykyyn ja jopa perheeseen.
Kanin tapaaman ammatinharjoittajan tietämättömyys (heitä on enemmänkin, paljon enemmän) on ainoa syy sille miksi-ja-miten euro (tai EMU, jos nyt tarkkoja ollaan) on edelleenkin vielä olemassa.
Kolme asiaa pitävät tätä sirkusta pystyssä: tietämättömyys, luottamus ja molemmat em. yhdessä.
"rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan."
kyllä jos näin olisi niin koko julkinen sektori kannattaisi muuttaa pankiksi. Eipähän tarvitsisi maksaa veroa kun valtio voisi vain muodostaa rahaa maksellessaan kulujaan.
"kyllä jos näin olisi niin koko julkinen sektori kannattaisi muuttaa pankiksi."
Hyvin hoksattu!
Laitoin noista kohdista kyselyn sivuston palaute-osion kautta.
"Laitoin noista kohdista kyselyn sivuston palaute-osion kautta."
Nyt kyllä Kani tipahti. Laitoit mitä ja minne?
Heh, en siis ilmeisesti ollut ihan niin selkeä, kuin luulin. Eurokampus-sivustolla on mahdollisuus lähettää palautetta. Lähetin sen kautta kyselyn esille nostamistasi seikoista.
"Lähetin sen kautta kyselyn esille nostamistasi seikoista"
Kani jää odottamaan suurella jännityksellä vastausta.
"Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen."
Eräs tapa maksaa näitä velkoja asiakkaallee on asiakkaan laskujen maksamisen yhteydessä, jolloin talletus siirtyy tässä minun mallissani toiseen pankkiin. Tässäkään se ei kyllä käytännössä ole silloin enää sama asiakas.
...joten
Minulla on pankkitili Handelsbankenissa ja Osuuspankissa. Siirrän 100 e Handelsbankenista Osuuspankkiin, jolloin pankki maksaa velkansa ja samalla toinen pankkin ottaa velkataakan kantaakseni.
Kuitenkin, kun nostan rahan, niin tällöin ainoastaan velkasuhden minun ja pankin välillä katkeaa kyseisen summan osalta ja velkasuhde siirtyy tavallaan minun ja keskuspankin väliseksi.
Tässä kohdin SP on kyllä, siis oikeassa, eikä sillä ole niin väliä, että paljonko käteistä on liikenteessä.
Kyse, kun ei ole siitä, että pankit olisivat maksaneet velkansa tallettajille, vaan siitä, että pankit lupaavat maksaa velkansa tallettajille ja pankit ovat maksaneet velkojaan tallettajille tuon 15 miljardin edestä.
Tuossa ensimäisessä kohdassa raha on kyllä syntynyt jo ennen kuin pankki maksaa sen työntekijöilleen sun muille, joten se tulisi korjata ehdottomasti.
Ihan vaan tälleen sivuhuomautuksena haluaisin heittää ilmoille ajatuksen, että mitä, jos lisäisimme EK:n tehtäviin jotain, mitä sieltä ei vielä löydy.
http://europa.eu/about-eu/institutions-bodies/ecb/index_fi.htm
- Pitää huoli kansalaisten ostovoimasta.
EK: siirtäisi joka kuukausi jokaiselle EU-kansalaiselle 700 eugenia tilille.
Näin huolehtisimme kansalaisten ostovoimasta. Se nousisi huimasti esim. Lativassa, Romaniassa sun muissa maissa, eikä heidän enää tarvitsisi tulla tänne ryöstelemään mummoja.
700 eugenia voidaan sitoa johonkin indeksiin.
Näin saisimme paljon kaikkea turhaa byrokratiaa pois, eikä tarvitsisi huolehtia paikallisista sosiaaliturvista tältä osin, jos löytyy joku spesiaalivamma sun muuta niin tällöin kyllä annetaan spesiaalimaksu valtion pussista.
Ihmiskauppa loppuisi kuin seinään, kun ihmisten ei tarvitse myydä bebaa hengen pitimiksi.
Tämä kaikki raha on keskuspankin velkaa sille itselleen, jolloin rahaa ei tarvitse maksaa takaisin koskaan, eikä sillä ole niin väliä. Liian kallis eurokin voisi tipahtaa ja vienti alkaisi vetämään suurnopeusjunan nopeudella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurnopeusjuna
Tämä olisi myös mukava plitikka osalle näitä liberaalisankareita, jotka haluavat, että markkinat määrittelevät työn hinnan, joka ilman mitään minimipalkkaa olisi ruoka ja katto, toisinaan ehkä vain jompi kumpi. Näin asettaisimme pohjan ja ihmiset olisivat oikeasti vapaita valitsemaan ja markkinat toimisivat. liberaalihömpötys, kun usein unohtaa, että suurin osa olisi pakotettu eikä vapautettu, mutta tässä saisi oikeasti valita.
Kaiken hyvän lisäksi EU saisi vihdoin jotain legimiteettiä ja saattaisi saada jopa toisen rauhan palkinnon.
Mitäs sanotte pojat ja tytöt?
T: Capish-dude.
PS. Katsoin viikonloppuna kaikki YLE-areenasta löytyvät köyhyysaiheiset dokkarit ja tulin siihen johtopäätöksen, että yllä esitetty on helpoin tapa lopettaa kaikki toiminta joka on ehdottoman haitallista ihmiselle. Ei tämä toki koko maailmaa pelasta, mutta pikku hiljaa. Piste i:n päälle oli keskiviikkona tullut The act of killing, joka oli silkkaa magiaa.
Olen aika varma, että lähi vuosina saan todistettua mikä ihmisen tarkoitus on ja näin ollen saamme myös tavoiteltavan agendan, eikä agendamme ole negatiivisesti muotoiltu, eli pois jostakin, vaan jotain kohti. ^^ Ihmisten ei siis tarvitse ryypätä koko perustuloaan, vaan he voivat keksiä kaikkea jännää tekemistä.
Ilman ehtoja maksettava perustulo – tutkitaan tietä kohti emansipatorisia hyvinvointiolosuhteita EU:ssa
https://ec.europa.eu/citizens-initiative/REQ-ECI-2012-000028/public/
"Swiss citizens will soon vote on a proposal to provide a basic income for all adults of $2,800 per month. The measure was introduced by grassroots activists from the Basic Income Initiative, who collected 100,000 signatures needed for a referendum."
http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=74&jumival=10859
Miten olisi työllisyyskatsaus?
No niin, Suomen Pankki vastasi:
Kysymys A:
"rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia."
Syntyykö tuossa uutta rahaa? Eikö ko. maksut suoriteta rahalla, joka on aikoinaan syntynyt pankin myöntäessä luottoa ja joka on tavalla tai toisella päätynyt pankkiin takaisin?
Vastaus: Kyllä syntyy. Pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi. Se on pankin velkaa ja rahaa.
Kysymys B:
"Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen."
Eikö pankki suorita velkansa tallettajille edelleen rahalla, joka on aikoinaan syntynyt pankin myöntäessä luottoa ja joka on tavalla tai toisella päätynyt pankkiin takaisin? Esim. Suomen Pankin 2012 vuosikertomuksen mukaan se laski käteistä liikkeelle n. 15 miljardin verran, kun taas kierrossa olevan rahan määrä oli loppuvuodesta 2012 n.
140 miljardia.
Vastaus: Ainoa keino, jolla pankki omasta näkökulmastaan katsottuna on maksanut velkansa suoraan asiakkaalleen (eikä pelkästään tunnustanut velan olemassaoloa) on seteleiden maksaminen kassasta. Onhan sekin tavallaan eräänlaista "maksamista", jos pankki merkitsee asiakkaan tilille lisää saldoa, mutta tässä on oikeastaan kyse vain siitä, että pankki myöntää velan olemassaolon.
Toivottavasti nämä vastasivat kysymyksiinne.
Ystävällisin terveisin,
Iina Lario
Miksei mulla ole tietokonetta, jolla voisin merkitä tililleni saldoa?! Heti kun pankki seuraavan kerran myy vanhentunutta ATK-kalustoaan, olen tikkana jonossa.
"Vastaus: Kyllä syntyy. Pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi. Se on pankin velkaa ja rahaa."
Muutama syy tai oikeastaan kysymys, miksi Kani epäilee, ettei vastaus pidä alkuunkaan paikkansa.
Mikäli pankki kykenee maksamaan velkansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, niin miksi sitten pankit tavoittelevat säästöjä irtisanomalla henkilökuntaa ja sulkemalla toimipisteitä?
Mikäli pankki kykenee maksamaan velkansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, ei henkilöstökuluja tarvitse vähentää liiketoiminnan tuotoista. Mutta miksi näin kuitenkin tehdään?
Mikäli väite "rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan" on totta, tarkoittaisi tämä sitä, että jokaisen Suomessa toimivan pankin taseessa on olemassa summa, joka vain kasvaa kasvamistaan aina kun se (pankki) maksaa henkilöstökuluja tai voittoja. Ja mitä vanhempi pankki on, sitä suurempi tämä summa on. Miksi tätä summaa ei näy yhdenkään pankin taseessa, toimintakertomuksessa saatikka tilinpäätöstiedotteessa?
Toimivatko pankit verohallinnon kanssa samalla tavalla eli myöntävät olevansa maksun saajalle (verottaja) velkaa ja vain merkitsevät verohallinnon tilille saldoa ja tällä tavalla kuittaavat mm. surullisen kuuluisan pankkiveron tai vaikkapa tuloveron?
Yleensä pankin yhtiömuoto on osakeyhtiö. Osakeyhtiöiden voitonjako voidaan jakaa aina, kun yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa. Mikäli pankki kykenee luomaan rahaa maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan, ei voitonjako millään tavalla riipu liiketoiminnasta. Miten tällainen on edes mahdollista?
Esimerkiksi Nordealla on toimintaa useassa eri maassa. Norja, Venäjä, Puola, Suomi ja niin edelleen. Näiden maiden pankkeja koskeva lainsäädäntö ei ole samanlainen. Toisin sanoen, se mikä on sallittua pankeille esimerkiksi Norjassa, ei välttämättä ole sallittua Venäjällä. Tämän perusteella väittämä "pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi" täytyy perustuu EU:n lakiin tai direktiiviin. Olisiko meillä mahdollisuutta nähdä tämä kyseinen laki tai direktiivi?
Suomen (keskus)pankki on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii oman toimintansa tuotoilla. Miten on mahdollista, ettei keskuspankki kykene maksamaan velkaansa kuittaamalla saajan tilille saldoa (eli luomaan uutta rahaa), mutta yksityiset osakeyhtiöt, joita myös pankeiksi kutsutaan, kykenevät?
Mikäli väite "rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan" pitää paikkansa, eikö Suomen valtion kannattaisi muuttaa koko julkinen sektori pankiksi? Tällä tavoin valtion velkaantuminen pysähtyisi kuin seinään ja verot olisi mahdollista laskea nollaan.
Tuo uuden raha syntyminen tulee olemaan kyllä vaikeasti hyväksyttävä asia. Tässä muutama ajatus.
"Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen."
Elikkä mikäli setelit on se viimekätinen vaihdonväline, niin silloin "uutta rahaa" tarkoittaa sitä, että kun kaikki tapahtumat on selvitetty hetkellä Ö, niin liikkeellä on x-määrä seteleitä (oletetaan tällainen tilanne, vaikka se ei ole mahdollista). Täten uutta rahaa syntyy, kun liikkeellä onkin x+y-määrä seteleitä. Miten tuo y-määrä voi syntyä? Keskuspankit laskevat liikkeelle setelit, joten pankit eivät voi luoda uutta rahaa tämän ajattelun mukaan. Ne tosin nykyisin voivat luoda uutta velkaa, joka tavallaan pakottaa keskuspankit velkarahoituksen takuumiehiksi.
Mitä tällä uudella rahalla sitten ehkä tarkoitetaan?
Kun pankille on syntynyt voittoja, niin ne ovat sen taseessa varallisuutena (ei siis rahana). Kun se purkaa varallisuuttaan vaikkapa seteleiksi tai seteleiksi muutettavaksi tilikirjaukseksi, niin tällöin kirjanpidollisesti pankin varallisuus on muuttunut "uudeksi rahaksi".
Nuo voitot ovat syntyneet jo markkinoilla pyörineistä seteleistä, joten korkeintaan voidaan puhua vanhan rahan palauttamisesta liikenteeseen.
Jos velkaa ja saamisia on yhtä paljon, niin miksi noita voittoja tai yleensä velatonta varallisuutta tulisi kutsua? Toisen ihmisen velaksi, vai miksi?
Setelit ovat siis se velkojen viimekätinen selvittäjä, mutta mitä se meille lupaa? Mitä keskuspankki on meille velkaa, jos haluamme lunastaa kaikki setelit?
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_05_2011.pdf
Tässä on erilainen näkemys "uudesta rahasta". Voitonjako 1. lopussa.
"Vastaus: Kyllä syntyy. Pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi. Se on pankin velkaa ja rahaa."
Tämä nyt taas on vähän niin ja näin.
Kaksi aivan eri asiaa risteävät tässä, ilman loogista yhteyttä. On eri asia luoda rahaa, kuin olla "velkaa" (maksaa palkkaa). Vastaus vain väittää, että rahaa syntyy, koska pankki jää velkaa asiakkaalle. (Palkkaa ei ole edes pakko maksaa siihen pankkiin missä kyseisen pankin toimihenkilö toimii, jolloin pankki ei edes jää velkaa toimihenkilölle. Suorittaa ainoastaan palkanmaksun kertyneistä varoista\velkarahasta.)
Minäkin voin käydä hakemassa Osuuspankista rahaa ja viedä ne Handelsbankeniin, jolloin Handelsbanken jää minulle velkaa. Ei tällöin mitään uutta rahaa synny.
Yhtä fiksua olisi väittää, että esim. Stora Enso on työntekijöilleen velkaa ja, kun Stora Enso maksaa työntekjöille palkkoja niin tästä syntyy rahaa.
...kyllä fakta nyt vain on niin, että se raha on syntynyt jossain aikaisemmassa vaiheessa.
Herra Ojalan löytämässä ja suomen (keskus)pankin tutkijan herra Kaukon luomassa PDF dokumentista löytyy selitys sille, miksi suomen (keskus)pankin PR-ihminen (Iina Lario) luulee pankin luovan rahaa, kun se maksaa palkkoja tai voittoja (Tämä sama virheolettamus löytyy myös eurokampuksen 'Raha on velkaa' sivulta):
"Voiko pankilla olla rahaa? Ei voi, ei ainakaan, jos käytetään näitä tilastollisia määritelmiä. Pankin omaisuus ei milloinkaan ole "rahaa", sillä luottolaitokset eivät kuulu rahaa hallussaan pitävään sektoriin. Jos yksityishenkilöllä on lompakossaan seteli, se on rahaa. Jos sama seteli päätyy pankin kassaan, se ei määritelmän mukaan enää ole rahaa."
Toisin sanoen, kun pankkisektori makselee kulujaan ja jakelee voittojaan, mitään uutta rahaa ei synny tai luoda. Ainoastaan rahan tilastollinen määritelmä muuttuu!
"...kyllä fakta nyt vain on niin, että se raha on syntynyt jossain aikaisemmassa vaiheessa."
Kani on kanssasi täysin samaa mieltä.
Sen verran tarkennusta Suomen Pankin vastauksiin, että Iina Lario on tiedottaja, joka välitti tutkijaekonomisti Karlo Kaukon vastaukset kysymyksiin. Kyseessä siis sama heppu, joka on Ojalan linkittämän dokumentin takana.
Lähetin lisäkysymyksinä taas esille nostamiasi seikkoja. Vastausta odotellessa.
"Sen verran tarkennusta Suomen Pankin vastauksiin, että Iina Lario on tiedottaja, joka välitti tutkijaekonomisti Karlo Kaukon vastaukset kysymyksiin. Kyseessä siis sama heppu, joka on Ojalan linkittämän dokumentin takana."
Aika mahtava yhteensattuma!
Herra Kani odottaa vastausta yhtä suurella innolla kuin SS:n eversti Hans Landa odotti puhelinsoittoa eräässä nimeltä mainitsemattomassa elokuvassa.
http://4.bp.blogspot.com/-WmawtGx5C0o/URNnagSz5CI/AAAAAAAABgc/zCGDAjNvxV4/s1600/Col.+Hans+Landa.jpg.jpg
Nyt meni senverta pitkäksi, että viesti tulee osissa.
Osa 1:
Ja Karlo loihe lausumahan:
Kysymys: Mikäli pankki kykenee maksamaan velkansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, miksi pankit tavoittelevat säästöjä irtisanomalla henkilökuntaa ja sulkemalla toimipisteitä?
Vastaus: Velan kasvu on pankille kulua. Kun pankki merkitsee asiakkaiden (vaikka oman henkilöstönsä) tileille saldoa (vaikka palkkaa), sen velat kasvavat ja nettovarallisuus supistuu. Pankki tekee voittoa, jos sen saamiset kasvavat nopeammin kuin velat. Voitontavoittelun kannalta palkkakulu on kulu pankille aivan siinä missä muillekin firmoille, vaikka se usein voi tilapäisesti hoitaa maksamisen kirjanpitomerkinnällä.
Kysymus: Mikäli pankki kykenee maksamaan velkansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, ei henkilöstökuluja tarvitse vähentää liiketoiminnan tuotoista. Miksi näin kuitenkin tehdään?
Vastaus: Henkilöstö- ja muut kulut ovat pankille täysin todellisia. Velan kasvu on pankille kulua. Kun se maksaa henkilöstölle palkkoja merkitsemällä itselleen lisää velkoja (=henkilöstön talletussaamisia), se ”köyhtyy”. Ja jos pankin talletusvelka kasvaa, niin ennemmin tai myöhemmin joku haluaa nostaa talletuksen käteisenä tai lähettää tilisiirron toiseen pankkiin. Myöntämällä olevansa velkaa pankki lupautuu maksamaan tallettajalle jollain muulla (=seteleillä ja keskuspankissa olevilla talletuksilla) kuin omissa kirjanpitojärjestelmissään olevilla merkinnöillä.
Yksityishenkilökin voi vinguttaa luottokorttia pankkitilin saldoa heti vähentämättä, mutta ei olisi kovin järkevää olla pitämättä kertyvää luottokorttilaskua menoina. Ei kannata kuvitella, ettei luottokorttivelan kasvusta tarvitse välittää, ja että voi tuhlata voi rajattomasti, sillä minkään ostoslauantain päätteeksi lompakko ei ole tyhjentynyt seteleistä. Luottokorttilasku tulee aikanaan. Sama pätee pankkiinkin. Vaikka velkaa ei tarvitse maksaa heti, niin velan kasvu on aina huono asia, ja siitä kyllä seuraa maksuvelvoitteet tulevaisuudessa, eikä niitä velvoitteita enää hoideta vain omassa kirjanpitosysteemissä.
Kysymys: Mikäli em. väite on totta, tarkoittaisi tämä sitä, että jokaisen Suomessa toimivan pankin taseessa on olemassa summa, joka vain kasvaa kasvamistaan aina kun se (pankki) maksaa henkilöstökuluja tai voittoja. Ja mitä vanhempi pankki on, sitä suurempi tämä summa on. Miksi tätä summaa ei näy yhdenkään pankin taseessa, toimintakertomuksessa saatikka tilinpäätöstiedotteessa?
Vastaus: Jos pankkivirkailijat tai pankeille siivouspalveluita myyvät firmat eivät koskaan tekisi yhtään mitään saamallaan talletusrahalla, noin juuri kävisi, ainakin jos edesmenneen pankkivirkailijan perillisetkään eivät koskaan tekisi mitään rahoilla. Esimerkiksi 1800-luvun alussa perustetuissa säästöpankeissa voisi olla kasaantuneena melkoisia ex-toimihenkilöiden kuolinpesien saldoja ties miltä vuosikymmeniltä. Mutta tämä johtopäätös perustuu virheelliseen olettamukseen pankkivirkailijoiden käyttäytymisestä. He käyttävät palkkaansa siinä missä muutkin.
Mitä tapahtuu, jos pankkivirkailija menee markettiin, joka on rahoittanut myymäläremontin pankkilainalla? Pankkikorttia vingutettaessa saldo siirtyy pankkivirkailijan tililtä marketin tilille. Ja kun tulee pankkilainan korkojen ja kuoletusten maksupäivä, pankki pyyhkii marketin tililtä pois saldoa. Pankki vapautuu tilivelastaan tallettajalle, mutta supermarketti vapautuu velastaan pankille. Rahaa muodostui, kun pankkivirkailija sai palkkaa tai pankin osakas osinkoa. Raha lähti kiertämään palkanmaksussa ja se tuhoutui kun joku maksoi lainaansa pankille – tai vaikka palvelumaksua Visa-kortista.
Osa 2:
Kysymys: Toimivatko pankit verohallinnon kanssa samalla tavalla eli myöntävät olevansa maksun saajalle (verottaja) velkaa ja vain merkitsevät verohallinnon tilille saldoa ja tällä tavalla kuittaavat mm. surullisen kuuluisan pankkiveron tai vaikkapa tuloveron?
Vastaus: En usko, että missään maassa pankit maksavat veroja seteleillä, mikä olisi tietysti myös mahdollista. Kolmas vaihtoehto olisi maksaminen muuten kuin rahalla (vaikka viljalla ja bensiinillä ), mutta tämä taitaa olla vielä epätodennäköisempi ajatus. Valtiollakin voi olla tili keskuspankissa, joten maksu voi tapahtua keskuspankkirahalla.
Kysymys: Yleensä pankin yhtiömuoto on osakeyhtiö. Osakeyhtiöiden voitonjako voidaan jakaa aina, kun yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa. Mikäli pankki kykenee luomaan rahaa maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan, ei voitonjako millään tavalla riipu liiketoiminnasta. Miten tällainen on edes mahdollista?
Vastaus: Pankki pystyy luomaan vain sellaista rahaa, joka sille itselleen on velkaa. Kun pankki luo rahaa, se köyhtyy, aivan kuten kadunkulmissa haltijavelkakirjoja jakeleva henkilö. Rahan luonnissa pankin pääomat kutistuvat, eivät kasva!
Raha on pankin velkaa, siis negatiivista varallisuutta pankille itselleen. Jos saamiset eivät ole kasvaneet nopeammin kuin velat, ei osakkaiden tilejä voida hyvittää osingoilla, koska vapaata pääomaa ei pankilla ole. Tälle on kaksi estettä:
1) Vakavaraisuusvaatimukset, jotka ovat suunnilleen jokaisen maan kansallisessa lainsäädännössä ja EU-direktiiveissäkin. Jos pankki merkitsee itselleen jatkuvasti lisää velkoja täysin holtittomasti, sen velat kasvavat suuremmiksi kuin sen varallisuus. Rahoitusvalvoja puuttuu asioihin jo paljon aikaisemmassa vaiheessa, silloin kun omat varat (=varojen ja velkojen erotus) supistuu lakisääteistä minimiä pienemmäksi.
2) Jos pankin vakavaraisuus alkaa vaikuttaa kyseenalaiselta, se ei saa luottoa muilta pankeilta (tämmöinen luotto sekä nostettaisiin että maksettaisiin keskuspankissa olevina talletuksina), sen vakuudet eivät riitä keskuspankista lainaamiseen, ja tallettajatkin alkavat suhtautua siihen epäluuloisesti. Millä ihmeellä se maksaa muille pankeille ja tallettajille velkansa, jos kenellekään ei enää kelpaa maksuksi konkurssikypsän pankin kirjanpidossa oleva merkintä, vaan kaikki vaativat joko seteleitä tai keskuspankissa olevia talletuksia?
Viime kädessä tallettaja arvostaa talletustaan, jos uskoo voivansa joko nostaa sen käteisellä tai voivansa lähettää sen tilisiirrolla toiseen pankkiin. Ellei näin ole, eikä talletussuojaa ole, tallettaja juoksee pankkiin tyhjentämään tilinsä. Vakavaraisuutensa menettänyt pankki ei pysty hankkimaan käteistä, eikä sillä ole tilillään keskuspankissa saldoa, jonka avulla se voisi edustaa asiakkaitaan pankkien välillä kulkevissa maksuissa. Maksuliikenne pankkien välillä ei tapahdu siten, että pankit vain myöntäisivät olevansa toinen toisilleen velkaa. Jos Ålandsbankenin asiakas lähettää 50 euron tilisiirron Tapiolaan, Ålandsbanken joutuu maksamaan Suomen Pankissa olevilla talletuksilla Tapiolalle 50 euroa (tosin osana suurta vähittäismaksujen selvitystä, ei erillisenä suorituksena). Kuinka se muka kykenisi tähän, jos sillä ei ole keskuspankkitilillään saldoa, eikä kukaan anna konkurssipesää muistuttavalle laitokselle luottoa? Huhut pankin maksuvalmiuskriisistä ovat usein tuhoisia. Esim. SKOP:in tarina itsenäisenä laitoksena loppui syyskuussa 1991, kun muut pankit eivät enää suostuneet luotottamaan sitä, mikä puolestaan johtui sen vakavaraisuuteen kohdistuvasta epäluottamuksesta. Northern Rock briteissä kaatui kesällä 2007, kun tallettajat eivät enää luottaneet siihen.
Osa 3:
Kysymys: Esimerkiksi Nordealla on toimintaa useassa eri maassa. Norja, Venäjä, Puola, Suomi ja niin edelleen. Näiden maiden pankkeja koskeva lainsäädäntö ei ole samanlainen. Toisin sanoen, se mikä on sallittua pankeille esimerkiksi Norjassa, ei välttämättä ole sallittua Venäjällä. Tämän perusteella väittämä "pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi" täytyy perustuu EU:n lakiin tai direktiiviin. Olisiko meillä mahdollisuutta nähdä tämä kyseinen laki tai direktiivi?
Vastaus: En ymmärrä kysymystä. Edellisissä vastauksissa kuvatut jutut ovat toimineet suunnilleen samalla tavalla ainakin 1800-luvulta saakka (tai noh, Suomessa tilisiirrot löivät itsensä läpi vasta 1940-luvulta alkaen), eivätkä ne poikkea Norjan, Venäjän ja Suomen välillä.
Kysymys: Suomen (keskus)pankki on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii oman toimintansa tuotoilla. Miten on mahdollista, ettei keskuspankki kykene maksamaan velkaansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, mutta yksityiset osakeyhtiöt, joita myös pankeiksi kutsutaan, kykenevät?
Vastaus: Kyllä Suomen Pankki pystyy, ja se on jopa helpompaa kuin liikepankille. Liikepankilla voi olla maksuvalmiuskriisi, keskuspankilla ei. Liikepankkia voidaan vaatia maksamaan tallettajilleen seteleillä, joita se ei pysty (laillisesti) tuottamaan, ja jotka voivat siltä siis loppua. Lisäksi se voi joutua maksamaan omasta tai asiakkaittensa puolesta erilaisia suorituksia keskuspankkitilillään olevilla talletuksilla, joita se ei myöskään pysty omalla päätöksellään luomaan.
Keskuspankki voi painaa seteleitä, ja se voi merkitä asiakkainaan olevien liikepankkien tileille lisää saldoa, jota nämä ainoat keskuspankin asiakkaat eivät voi (ainakaan kelluvien valuuttakurssien systeemissä) vaatia ”maksettavaksi” muuten kuin seteleinä, joita keskuspankki voi painaa. Keskuspankki ei milloinkaan voi joutua tilanteeseen, jossa sillä ei olisi maksuvalmiutta omassa valuutassaan, sillä rahan tyylipuhtain olomuoto on keskuspankin velka. On helppo olla velallinen, jos velkoja ei voi vaatia maksuksi muuta kuin oikeuden olla velkoja;) Jos edes setelit ja keskuspankissa olevat talletukset eivät ole rahaa, niin sitten maailmassa ei enää nykyään ole rahaa. Keskuspankillekin voi tulla vakavaraisuuskriisi: velat ylittävät varat – Chilessä muuten on tällainen tilanne: keskuspankin nettovarallisuus on negatiivinen. Mutta Chilenkin keskuspankki pystyy silti painamaan seteleitä ja merkitsemään liikepankkien tileille saldoa, joten Banco de Chilelle ei VOI tulla maksuvalmiuskriisiä pesomääräisten velkojen osalta. Muissa valuutoissa voi tulla.
Osa 4:
Olennaista tässä on sen hoksaaminen, että:
1) Talletukset ovat pankkien velkoja, negatiivista pääomaa! Ne ovat pankille itselleen niin kaukana varallisuudesta kuin mahdollista! Totta kai pankki voi hyväksyä itselleen niin paljon velkoja kuin haluaa. Ja miten ihmeessä pankille voisi tulla lisää velkoja, ellei se tee mitään sopimuksia kenenkään kanssa? (Niin, noh, voidaanhan pankillekin määrätä vahingonkorvausvelvollisuutta tai veroja…) Voisi yksityishenkilökin allekirjoittaa paksun nipun tuhannen euron haltijavelkakirjoja ja mennä jakelemaan näitä papereita kadunkulmiin ohikulkijoille (mitä en kylläkään suosittele), mutta tämä tuskin on hyvä keino luoda itselleen pääomia. Kuka tahansa voi ylivelkaantua aivan helpolla!
2) Muut talouden toimijat ovat tottuneet käyttämään talletuksia maksuvälineinä. Missään laissa ei tietääkseni koskaan ole säädetty, että talletukset kelpaavat maksuvälineiksi, mutta talletuksilla maksamista ei ole erikseen kiellettykään, ja asiakaskunta on alkanut talletuksia käyttää, mihin tosin pankkitoimiala on aktiivisesti myötävaikuttanut. Tämä on olennaisin ero tuntemattoman yksityishenkilön allekirjoittaman velkakirjan ja pankkitalletuksen välillä: vain talletus huolitaan maksuksi.
Itse asiassa setelit ovat ns. laillisia maksuvälineitä: ne (ja vain ne) velkojan on pakko huolia maksuksi, vaikka ei haluaisi. Pankkisiirron huoliminen on sopimuksenvaraista.
3) Jos johonkin pankkiin kohdistuu epäluulo, kyseisessä pankissa olevat talletukset eivät enää kelpaa maksuvälineiksi, ja kaikki mahdolliset velkojat yrittävät periä pankilta saatavansa (kuten kävi Northern Rockille 2007, SKOP:ille 1991 ja ties mille muille pankeille eri aikoina). Liian suuri (tai liian suureksi luultu) määrä velkoja aiheuttaa tällaisen epäluulon.
4) Harva pankki on monopoliasemassa. Muille pankeille ja muiden pankkien asiakkaille ei voi maksaa kirjaamalla saldoa tilille, vaan pankilla pitää olla keskuspankkirahaa, siis seteleitä ja/tai talletuksia keskuspankissa.
Tämä Karlo Kaukon teksti sai minut vielä kerran pureutumaan tuohon ihmeelliseen rahaan. Olen poiminut tekstistä vain joitakin lainauksia, joten asiat on irrotettu kokonaisuudesta, mutta koko teksti on alla olevassa linkissä.
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_05_2011.pdf
”Rahan määrää tilastoidaan säännöllisesti. Tässä tilastoinnissa pankkien saamisia keskuspankilta ei enää luokitellakaan rahaksi.”
Liikepankeissa on siis varallisuutta, mutta ei rahaa.
”Tilastoinnissa käytetyt rahan määritelmät perustuvat ajatukseen, että on olemassa rahaa hallussa pitävä "yleisö" ja rahalaitossektori, jossa tämä raha on.”
Rahaa voi olla vain yleisön hallussa.
”Pankin omaisuus ei milloinkaan ole "rahaa", sillä luottolaitokset eivät kuulu rahaa hallussaan pitävään sektoriin.”
Tässä puhutaan omaisuuksista, joten luottolaitoksilla on vain varallisuutta. Täten edes keskuspankin hallussa oleva ”setelistö” ei ole rahaa, ennen kuin se setelistö on ”yleisön” hallussa.
”Käsite "pankin omistama raha" voisi tarkoittaa käteiskassoja ja talletuksia keskuspankissa, siis pankilla olevaa keskuspankkirahaa.”
Tässä puhutaan ilmeisesti siitä varallisuudesta, joka ”yleisölle” siirrettäessä voidaan luokitella rahaksi. Tämän lisäksi voi pankeilla olla omalla tilillään voittoja, jotka eivät näy keskuspankin tileillä. Nämä voitotkin voidaan siirtää ”yleisölle” rahaksi esim. osinkoina.
”Raha on arkikokemuksen mukaan varallisuutta. Kuinka on mahdollista, että varallisuutta voidaan tuottaa pelkästään tekemällä merkintöjä joissain tietojärjestelmissä?”
Tätä Kaukon ajatusta en ymmärrä. Mielestäni tietojärjestelmissä tehtävät merkinnät eivät ole varallisuutta, vaan niillä voi joku taho tehdä varallisuutta. Itse ajattelen, että varallisuutta on vain se osa rahasta tai omaisuudesta, joka on velatonta. Toisaalta onhan sekin mahdollista, että henkilöllä jolla on velkaa 1000, on seteleinä 1000 halussa, jotka ovat sinällään varallisuutta, että hän voi niitä käyttää asioinneissaan. Seteleistähän tiedetään, että ne ovat jonkun velkaa, mutta sitä ei tiedetä, että onko käyttäjällä niistä velkaa.
”Nykyään rahan lisääntyminen ei enää olisi varallisuuden lisääntymistä, sillä rahan olemus on muuttunut perusteellisesti. Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Jos lisätään yhden varoja ja toisen velkoja, ei yhteenlaskettu nettovarallisuus muutu.”
Tässä on erittäin mielenkiintoista tuo nettovarallisuus. Miten siis voidaan tehdä jollekin taholle nettovarallisuutta lainoista, jotka ovat 100% toisen velkaa/toisen saamisia. Pankkihan vaatii takaisin enemmän kuin se lainaa, sillä lainalle on maksettava korkoa ym. maksuja. Pankki saa siis lainaamalleen ”rahalle” voittoa. Ilmeisesti siis kansalaisten tulee saada lainaamilleen ”rahoille” myös voittoa (enemmän kuin pankin maksut), mikäli he haluavat saada nettovarallisuutta itselleen. Näillä velkamarkkinoilla tapellaan siis voitoista muiden velkaisten kanssa.
jatkoa..
”Vaikka rahan lisääminen ei siis tuo lainkaan uutta nettovarallisuutta maailmaan, raha-aggregaattien kasvulla voi olla monenlaisia vaikutuksia.”
Alla Kaukon tekstissä puhutaan maksuvälineistä joilla ilmeisesti tarkoitetaan tuota ”rahan lisääntymistä”. Kun maksuvälineitä on paljon liikkeellä, niin on ollut paljon velanottajia. Toisaalta lienee helpompaa tehdä nettovarallisuutta, kun maksuvälineitä liikkuu runsaasti (tällöin lienee menossa noususuhdanne). Mikäli maksuvälineitä on liikkeellä vähän, niin silloin velkojen maksaminen on vaikeampaa (kyseessä lama). Velan määrä siis pyörittää yhteiskuntia ja velkaahan saa liikepankeista. Tätä lienee syytä jokaisen miettiä.
”Asiakkaan tilille lainanmyöntöhetkellä kirjattu talletus on aivan todellista rahaa. Saamiset pankilta kelpaavat maksuvälineeksi, joten maksuvälineiden määrä siis todella lisääntyy, vaikka sen enempää pankin kuin asiakkaankaan nettovarallisuus, siis varojen ja velkojen erotus, ei olennaisesti muutu pankin kasvattaessa antolainaustaan.”
Taas tuo nettovarallisuus. Olennaisesti tarkoittaa tässä sitä, että pankille on maksettava enemmän kuin sieltä lainataan. Myös siellä velkamarkkinoilla voi joku tehdä voittoa toisen lainoilla ja saada tuota nettovarallisuutta.
”Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta.”
Asiakkaan maksamat maksut, jotka näkyvät pankin voittoina, jäävät kuitenkin elämään. Tosin nuokin voitot on hankittu muilta velallisilta.
”Ne joutuvat kirjaamaan veloikseen esimerkiksi henkilökuntansa palkkoja ja arvokuljetusyhtiön veloituksia, mutta eivät saa näistä suorituksista vastineeksi mitään velkomisoikeuksia, joiden eräpäivänä rahaa tuhoutuisi.”
Tässä pankki palauttaa keräämiään voittoja takaisin velkamarkkinoille. Mitä enemmän pankit ”holvaavat” voittojaan, niin sitä vaikeampaa on lainaajien kerätä rahoja korkojen maksuun.
”Kolmas selitys oli Suomessa hyvin keskeinen 1990-luvun alkuvuosina: toisinaan saaminen poistetaan pankin kirjanpidosta luottotappiona, ei kuoletuksena. Lainan myöntöhetkellä rahaa tuli lisää, mutta saamisen muuttuessa luottotappioksi rahaa ei häviä, sillä yhdenkään asiakkaan pankkitiliä ei veloiteta.”
Tässä tilanteessa velkamarkkinoille jää liikkeelle ”rahaa”, joka on vain keskuspankin velkaa ”yleisölle”.
”Vaikka pankkijärjestelmä luo rahaa, se ei pysty luomaan sitä mielivaltaisesti lisää, eikä pankin edes kannattaisi tehdä niin. Rahahan on pankin velkaa, siis negatiivista varallisuutta pankille itselleen. Luottolaitoksen olisi houkuttelevaa hävittää rahaa olemattomiin, ei suinkaan tekaista itselleen lisää velkoja.”
Tässä taas en ymmärrä Kaukon ajattelua. Käsittääkseni pankilla on vain ja ainoastaan yksi tehtävä, luoda omistajilleen nettovarallisuutta. Mistä pankki tuolloin varallisuutensa hankkisi, mikäli sen rahanluontioikeus poistettaisiin? Tuskin pankit haluavat luopua tästä rahasammosta.
jatkoa...
”Kun suurituloiset ja säästäväiset asiakkaat saavat jatkuvasti enemmän tilisiirtoja kuin lähettävät, pankki esiintyy heidän puolestaan maksujen vastaanottajana luottolaitosten välisessä maksuliikenteessä. Tällöin pankin käytettävissä olevan keskuspankkirahan määrä kasvaa.”
Pankki voi siis käyttää asiakkaidensa nettovarallisuuksia omina ”vakuuksinaan”.
”Maailmassa on nykyään tuskin ainoatakaan valuuttaa, jonka takana ei olisi lainkaan keskuspankkia. Pankki-järjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen. Kun pankki on velkaa tallettajille, asiakkailla on viime kädessä saamaoikeus käteiseen.”
Velkamarkkinoiden viime kätinen selvittäjä on siis setelit. Tyhjentämällä tilinsä seteleiksi, ”yleisö” tavallaan vaihtaa pankkia, liikepankista keskuspankiksi.
”Harvan mieleen juolahtaa epäillä, että mikä tahansa seteli valuutasta riippumatta on niin epäluotettava varallisuuserä, että se kannattaa vaihtaa johonkin konkreettisempaan omaisuuteen heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.”
Mitä on setelin vakuutena? Verot niillä voidaan maksaa, mutta mitä muuta? Toisaalta onko edes reaaliomaisuus ”turvassa”, kun valtiolla on mahdollisuus verottaa omaisuutta. Valtionkin on nykyisin otettava velkansa liikepankeista. Hmmmm….
Tässä on taas muutamia pohdintoja. Herra Kanilta haluaisin kuulla, että mitä hänelle tulee mieleen sanasta NETTOVARALLISUUS.
Toivottavasti pätkiminen onnistui!
"Toivottavasti pätkiminen onnistui!"
Näytti onnistuvan.
Tässä onkin hieman pureskelemista.
Nyt on pureskeltu ja tässä tulos.
Väite Northern Rockin kaatumisesta tallettajien epäluottamukseen on niin hirvittävä yleistys, että sitä voisi sanoa jo valheeksi. Northern Rock "jongleerasi" taloudellisilla joukkotuhoaseilla (CDO, MBS, SIV, OTC jne.). Vuodesta 1997 lähtien kyseinen pankki jakeli yli 10% kasvuvauhdilla asuntolainoja (jopa 120% rahoituksella) ja vuonna 2007 oli venyttänyt pääomansa niin pitkälle suhteessa riskipainotettuihin saataviin (TCE oli noin ~2% luokkaa), että mikä tahansa "häiriö" rahoitusmarkkinoilla tai hieman suuremman velallisen maksukyvyssä olisi kaatanut sen. Ja sitten tapahtui Lehman. Northern Rock ei todellakaan kaatunut talletuspakoon. Se oli vain viimeinen naula mätänevän ruumiin arkkuun.
Väite, että Suomen, Norjan, Venäjän pankkijärjestelmät olisivat toimineet "suunnilleen edellä mainitulla tavalla" 1800-luvulta lähtien on täyttä roskaa. Pelkästään venäjän keisarikunnan, neuvostoliiton ja bretton woodsin mukaan lähteneen Suomen erot ovat niin huomattavat, ettei yksityiskohtiin tarvitse edes lähteä. Ja vaikka Ruotsin (jonka Kani jätti tahallisesti mainitsematta) vaikutus Suomen sekä Norjan pankkijärjestelmiin on kiistämätön, ovat ne kaikki kuitenkin kulkeneet omia omituisia reittejään aina 2000-luvulle asti, kunnes Basel -säännöstö otettiin käyttöön em. maissa.
Kun kysytään suoraan "Olisiko meillä mahdollisuutta nähdä laki tai direktiivi, joka sallii pankkien muodostaa rahaa maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan" ja vastauksena on "en ymmärrä", niin ei voi muuta tehdä kuin kysyä: miksi vastaaja haluaa leikkiä tyhmää?
Muutamaa hyvää huomiota lukuun ottamatta herra Kani on äärimmäisen pettynyt vastauksiin, joista tulee mieleen Kauppalehden foorumilla väijyvät normitrollit, jotka tahallisesti yrittävät sekoittaa, harhauttaa ja turhauttaa tietoa etsivän yksilön.
Ehkäpä heppu on vaan niin inessä skenessä, että boksin ulkopuolelle haahuilu ei vaan lähtökohtaisesti onnistu. Joka tapauksessa kahteen ensimmäiseen kysymykseen hän vastasi mielestäni ihan hyvin. Rahaa/talletuksia/velkaa syntyy pankin maksaessa palkkoja ja osinkoja.
"Rahaa/talletuksia/velkaa syntyy pankin maksaessa palkkoja ja osinkoja. ""
Herra Kani on edelleenkin sitä mieltä, että (liike)pankit ovat yhtä riippuvaisia kiertoon kulutetusta rahasta kuin mikä tahansa muu yritys. Tosin sillä erotuksella, että kiertoon kulutettu raha on lainattu niiltä.
Toisin sanoen nykyisessä järjestelmässä pankilla ei ole olemassa tuloja ennen kuin se on luotottanut asiakkaita. Eli mitä enemmän luottoja, sitä enemmän voittoja.
Mikäli käytämme kirjanpidollisia tai tilastoteknisiä kielikuvia, niin ehkä sitten voimme päästä sellaiseen käsitykseen, että (liike)pankki luo rahaa "tyhjästä" maksaessaan palkkoja tai jakaessaan voittoja. Mutta Kanin mielestä tämä antaa harhaanjohtavan kuvan pankkijärjestelmästä.
Ehkäpä kysymyksen asettelu oli väärin ja siksi Talouspappi vastasi mitä vastasi?
"Väite Northern Rockin kaatumisesta tallettajien epäluottamukseen on niin hirvittävä yleistys, että sitä voisi sanoa jo valheeksi."
Tallettajien pako oli kuitenkin viimeinen niitti. Kun Kani ymmärtää keskuspankkirahan, hän käsittää mitä tarkoitan.
"Väite, että Suomen, Norjan, Venäjän pankkijärjestelmät olisivat toimineet "suunnilleen edellä mainitulla tavalla" 1800-luvulta lähtien on täyttä roskaa."
Onhan siinä ollut hopeakantaa, kultakantaa sun muuta, että tuo kyllä oli ehkä turhan vahva yleistys. En siltikään täydeksi roskaksi sitä haukkuisi vain siksi, että keskuspankin roolia ei ymmärretä. Nämä kaikki keskuspankit nimittäin ovat toimineet kohtuu samalla tavalla jo piteemmän aikaa. Tosin Suomella omaa toimivaa keskuspankkia ole edes ollut hirveän kauan. Keskuspankit muutenkin ovat kohtuu nuori ilmiö Sinäänsä Suomi on varsin mielenkiintoinen maa, että meillä oli toimiva keskuspankki monta vuotta ennen omaa valtiota.
Tämäkin on kaikki kuitenkin täysin irrelevantia, sillä ei Kani tällaiseen vääntöön lähtenyt noilla esittämillään kysymyksillä. Kannataisi keskittyä olennaiseen.
KESKUSPANKKITOIMINTAAN, jota Kani ei ymmärrä.
"Kysymys: Esimerkiksi Nordealla on toimintaa useassa eri maassa. Norja, Venäjä, Puola, Suomi ja niin edelleen. Näiden maiden pankkeja..."
Tämä kysymys on todella kauheasti muotoiltu, enkä itsekään ymmärrä, että miten tähän voisi vastata jotain fiksua. Kysyjällä vaikutta olevan jonkinsortin väärä käsitys asiasta, jonka hän haluaisi Kaukon vahvistavan, mutta miten Kauko voi vahvistaa jotain, joka on "totta" ainoastaan kysyjän päässä, eikä realisoidu oikeassa maailmassa mitenkään.
Pankkeja koskevat säännökset luodaan lähinnä Baaselissa, josta ne sitten kirjataan lakiin. Olemme ennenkin keskusteleet aiheesta, mutta laissa ei lue mitä saa tehdä, vaan mitä ei saa tehdä. Suomen laissa ei lue, että Kani saa kävellä torilla, mannerheimintiellä. Kaikilla monopolipelinkaduilla ja blää, blää, blää... Mikä helvatti tällaisen pointti olisi. Kanin teoriassa, jos ei Mannerheimintiellä kävelyä mainita laissa ei sitä ole olemassa. Haloo???
Vastaukset eivät valitettavasti vahvistaneet Kanin luuloja siitä miten keskuspankki toimii, joten ne ovat hänen mielestään huonoja.
Minä taas olen sitä mieltä, että vastaukset ovat varsin hyviä, vaikka kysymysasettelu on aivan hirveää ja kertoo suurista aukoista rahatalouden tietämyksessä kysyjän osalta.
Voisiko Kani jo vihdoin tutustua keskuspankin toimintaa ja keskuspankkirahaan kirjallisessa mudossa, sillä erilaisia artikkeleja lukemalla Kanin tietämättömyys ei näytä korjaantuvan.
Alkaa miltein näyttämään siltä, että Kani on vetäytynyt foliomajaan ja huitoo sieltä Luke Skywalkerin valomiekalla kaikkea liikuvaa paniikissa.
Kani hyvä, ota pieni opiskelutauko, sillä keskuspankki on sinulle liian suuri musta aukko parhaillaan ja foliomajasi sekä sinä imeydytte sinne.
Capish-dude
PS. Tällä hetkellä tällä blogilla ei ole hirveästi annettavaa, sillä Kani taistelee näkymättömiä tuulimyllyjä vastaan lelumiekallaan. Virheelliset parametrit tuottavat virheellisen tuloksen, siksi toivoisin, että Kani ottaisi itseään niskasta kiinni ja korjaisi aukkojaa tietämyksessään, sen sijaan että vain luulee erilaisia asioita. Koko blogilta menee uskottavuus tällaisen arpomisen ja virpomisen takia.
Kani on oikeassa siinä, että (liike)pankit ovat myös riippuvaisia siitä, että ihmiset ottavat lainaa, mutta pankkien tulos muodostoo monesta muustakin asiasta, kuin vain lainoista. Kani lähtee aina siitä oletuksesta, että maailmassa ei olisi yhtään rahaa ja tämä on varsin hölmö oletus, sillä miksi kukaan menisi ottamaan edes lainaa maailmassa, jossa ei ole rahaa. Rahaa voidaan saada myös muilta valtioilta, joten kaikkea rahaa ei tarvitse lainata itse. Toisessa maassa taas keskuspankki vain ruksuttaa ja lainaa rahaa suoraan valtiolle, kuten Yhdysvalloissa. Tällöin kenenkään ei tarvitse lainata rahaa pankista, vaan valtio kuluttaa rahan kiertoon ja jää keskuspankille velkaa kyseisen summan.
Mene ja tutki miten eri maiden keskuspankit toimivat. Pliis... Nyt olet jäänyt rakentamasi foliomajan vangiksi.
Ponzihan tämä hyvin pitkälti on mutta, olisi se silti hyvä ymmärtää keskuspankin rooli tässä kaikessa ja miten ponzi voisi toimia ihan kohtuu hyvinkin.
"Kani hyvä, ota pieni opiskelutauko, sillä keskuspankki on sinulle liian suuri musta aukko parhaillaan ja foliomajasi sekä sinä imeydytte sinne."
Hehe!
Olemme ihmetelleet onko väite "rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan" totta vai tarua. Mutta Sinä haluat Kanin tutustuvan keskuspankkitoimintaan.
http://www.troll.me/images/facepalm-picard/you-are-the-worst-troll-ever-thumb.jpg
"Tällä hetkellä tällä blogilla ei ole hirveästi annettavaa, sillä Kani taistelee näkymättömiä tuulimyllyjä vastaan lelumiekallaan."
Eli mielestäsi pankkijärjestelmä toimii täysin toisenlaisella tavalla, kuin herra Kani on blogissaan antanut ymmärtää?
Sivistä meitä tietämättömiä ja näytä meille tie. Anna meille lähdemateriaalia josta ammentaa tietoa miten-ja-kuinka pankkijärjestelmä toimii!
"Mene ja tutki miten eri maiden keskuspankit toimivat.
Hmm... kuten näin? http://ebolakani.blogspot.fi/2013/04/ekpn-rahapolitiikan-keskipitkan-tai_16.html
1.
"Vastaus: Kyllä syntyy. Pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi. Se on pankin velkaa ja rahaa."
Tämä voi olla totta siinä merkityksessä, että Kauko ei ajattele pankin kirjanpidossa olevia merkintöjä rahana. Se on enemmänkin pankin varallisuutta siihen asti, että se maksetaan ulos. Kun rahat on maksettu tilille (joka sijaitsee samassa paikassa, josta rahat maksetaan), jolloin pankki jää osingonsaajalle tai työntekjälleen velkaa kyseisen summan ja sen tulee hankkia tämä summa jostakin, mikäli a tai o haluavat siirtää tämän toiseen pankkiin, nostaa rahaa tai maksavat laskuja toiseen pankkiin. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että nämä merkinnät liikepankin kirjanpidossa ovat syntyneet joko keskuspankista lainatuista rahoista tai asiakkaille lainatuista rahoista. Tämä tarkoittaa sitä, että pankin on pitänyt hankkia lainaamansa rahaa takaisin tai lainata sitä itse pystyäkseen maksamaan palkkoja, joten rahaa ei synnyt tässä vaiheessa, vaan se on syntynyt jo aikaisemmin.
Tähän kohtaan ainoa fiksu jatkokysymys Kaukolle olisi ollut, että mistä pankki on saanut nämä rahat, jotka se maksaa työntekijöille tai omistajilleen ja jää sitten velkaa heille?
Nyt tuo jatkokysymys rumba lähti johonkin todella epäselviin sfääreihin.
"Vastaus: Velan kasvu on pankille kulua. Kun pankki merkitsee asiakkaiden (vaikka oman henkilöstönsä) tileille saldoa (vaikka palkkaa), sen velat kasvavat ja nettovarallisuus supistuu. Pankki tekee voittoa, jos sen saamiset kasvavat nopeammin kuin velat. Voitontavoittelun kannalta palkkakulu on kulu pankille aivan siinä missä muillekin firmoille, vaikka se usein voi tilapäisesti hoitaa maksamisen kirjanpitomerkinnällä."
Kauko ei vastaa kysymykseen, mistä rahat ovat tulleet vaan mihin ne menevät. Kun pankki maksaa palkkoja, niin ne menevät työntekijän tilille (joka sijaitsee samassa paikassa, josta ne maksetaan.) ja pankki jää työntekijälleen velkaa. Samalla tavalla kuin pankki jäisi Kanille velkaa, kun Kani vie pankkiin 100 euron setelin.
"Mikäli pankki kykenee maksamaan velkansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, ei henkilöstökuluja tarvitse vähentää liiketoiminnan tuotoista. Miksi näin kuitenkin tehdään?
Vastaus: Henkilöstö- ja muut kulut ovat pankille täysin todellisia..."
Kani meinaa, että eikö palkkoja vähennetä mistään pankin kirjanpidossa, kun taas Kauko puhuu vain siitä, että talletus on pankin velkaa asiakkaalle\työntekijälle ja jättää huomioimatta sen, mistä pankki on saanut nämä rahat.
"Kysymys: Toimivatko pankit verohallinnon kanssa samalla tavalla eli myöntävät olevansa maksun saajalle (verottaja) velkaa ja vain merkitsevät verohallinnon tilille saldoa ja tällä tavalla kuittaavat mm. surullisen kuuluisan pankkiveron tai vaikkapa tuloveron?"
Tässä kysymyksen esittäjä ei taaskaan ole lähelläkään vastaajan tasoa, sillä vastaaja ilmeisesti olettaa, että kysyjä ymmärtäisi näiden toimenpiteiden tapahtuvan KESKUSPANKKIRAHALLA eikä liikepankkirahalla.
Tässä vielä muistutukena liikepankkirahan ja keskuspankkirahan ero.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/10/luento3.pdf
2.
"Vastaus: Pankki pystyy luomaan vain sellaista rahaa, joka sille itselleen on velkaa. Kun pankki luo rahaa, se köyhtyy, aivan kuten kadunkulmissa haltijavelkakirjoja jakeleva henkilö. Rahan luonnissa pankin pääomat kutistuvat, eivät kasva!"
Tässä Kauko kertoo, että jos se maksaa palkkoja itseltä otetuista lainoista, niin ei sillä ole mitään übertiliä, johon pankki voi olla velkaa miten paljon tahansa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rahat siirretään KESKUSPANKKIRAHALLA toiseen pankkiin, niin tarvitaan jotain muutakin kuin merkintöjä omassa kirjanpidossa.
"1) Vakavaraisuusvaatimukset, jotka ovat suunnilleen jokaisen maan kansallisessa lainsäädännössä ja EU-direktiiveissäkin."
Onko Kani tutkinut EU-direktiivejä, jospa sieltä löytyis Basel lakina?
"Millä ihmeellä se maksaa muille pankeille ja tallettajille velkansa, jos kenellekään ei enää kelpaa maksuksi konkurssikypsän pankin kirjanpidossa oleva merkintä, vaan kaikki vaativat joko seteleitä tai keskuspankissa olevia talletuksia?"
Tässä kohtaa pitäisi ymmärtää miten keskuspankkiraha eroaa liikepankkirahasta, että pysyy edes vähän kärryillä...
"Vakavaraisuutensa menettänyt pankki ei pysty hankkimaan käteistä, eikä sillä ole tilillään keskuspankissa saldoa, jonka avulla se voisi edustaa asiakkaitaan pankkien välillä kulkevissa maksuissa. Maksuliikenne pankkien välillä ei tapahdu siten, että pankit vain myöntäisivät olevansa toinen toisilleen velkaa..."
Ihan niin kuin olisin puhunut tästä joskus aiemmin, tosin silloinkin se kaikui kuuroille korville, enkä saanut mitään vaihtoehtoista "teoriaa" tämän todellisen tapahtuman tilalle. Kani vain veti foliomyssyä tiukemmalle ja alkoi hokemaan mantraa. Ei voi olla näin, ei voi olla näin, ei voi olla näin...
"Kysymys: Esimerkiksi Nordealla on toimintaa useassa eri maassa. Norja, Venäjä, Puola, Suomi ja niin edelleen. Näiden maiden pankkeja koskeva lainsäädäntö ei ole samanlainen. Toisin sanoen, se mikä on sallittua pankeille esimerkiksi Norjassa, ei välttämättä ole sallittua Venäjällä. Tämän perusteella väittämä "pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi" täytyy perustuu EU:n lakiin tai direktiiviin. Olisiko meillä mahdollisuutta nähdä tämä kyseinen laki tai direktiivi?"
Erittäin epämääräinen kysymys. Nykyäänhän Baselia noudattavat lähes kaikki maat, joka kuulemma on kirjattu kansalliseen ja EU-lainsäädäntöön. Itse en ole näitä nähnyt kirjattuna, mutta kovin pankit ainakin vakavaraisuuttaan ovat viime vuosina nostaneet. Näitä lakeja toki voisi olla ihan mukavakin lukea. Eri asia toki on ymmäränkö siitä mitään. Jos jokin vielä mättää maiden välillä niin tehdään bilateraaleja sopimuksia.
3.
"Suomen (keskus)pankki on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii oman toimintansa tuotoilla. Miten on mahdollista, ettei keskuspankki kykene maksamaan velkaansa kuittaamalla saajan tilille saldoa, mutta yksityiset osakeyhtiöt, joita myös pankeiksi kutsutaan, kykenevät?"
Ai, että emme keskutele keskuspankeista täällä? Kysymysasettelu on tosin aivan kauheaa ja osoittaa kysyjän tietojen vajaavaista puutetta.
Kysymys sisältää järkyttävän määrän virheellisiä olettamuksia.
1. SP voi toimia negatiivisella nettovarallisuudella, eikä välttämättä tarvitse mitään tuottoja. (Tämä diipadaipa tosin on taas varmaan kopsattu jostain SP:n omilta sivuilta ja oletettu kaikenlaista.)
2. Kenelle keskuspankki on velkaa ja miksi sen pitäisi kuitata velkojaan? Yleensähän keskuspankille ollaan velkaa. Samalla tavalla kuin sinä olet pankille velkaa. Tarkoitatko tässä muiden pankkien talletuksia keskuspankkiin, jotka ovat keskuspankin velkaa liikepankeille?
3. Kysymyksestä saa sen käsityksen, että SP ei pystyisi luomaan rahaa, vaikka sitä se juuri tekee.
4. Oikeasti, yrittäkää edes ymmärtää mitä Kauko sanoo tässä vastauksessa, sillä hän vastaa erinomaisesti näinkin päin helvettiä aseteltuun kysymykseen, jossa kysyjä yrittää vaikuttaa aivan liian pätevältä suhteutettuna kykyihinsä ja tekee huikean mahaplätsin.
5. Keskuspankin rahat eivät voi loppua kesken, sillä keskuspankki on Sampo, jota ei koske vähimmäisvarantovaatimukset sun muut. Mikäli pankkeja mene konkurssiin ja keskuspankki kärsii luottotappioita se voi silti toimia negatiivisella nettovarallisuudella.
"Totta kai pankki voi hyväksyä itselleen niin paljon velkoja kuin haluaa"
Tässä taas tarkoitetaan veloilla pankin asiakkaiden talletuksia, jotka ovat pankin velkaa asiakkaille.
"4) Harva pankki on monopoliasemassa. Muille pankeille ja muiden pankkien asiakkaille ei voi maksaa kirjaamalla saldoa tilille, vaan pankilla pitää olla keskuspankkirahaa, siis seteleitä ja/tai talletuksia keskuspankissa."
Hupsista, taas puhutaan kesksupankkirahasta. Tämä on jotain, joka avaisi teille aivan uusia ulottuvuuksia.
Ojalan lainaukset ovat aivan turhia, sillä, ette puhuneet samasta aiheesta. Te luulitte puhuvanne siitä miten pankki saa merkintöjä kirjanpitoonsa, eli varallisuuttaa ja Kauko puhui koko ajan pankin veloista asiakkaille. Missään vaiheessa ei keskusteltu siitä, että miten pankit saavat varallisuutta, josta he maksavat palkkoja.
Se, että ette ymmärrä toisianne ja kysymykset ovat huonosti aseteltuja ja perustuvat väärin olettamuksiin ei tarkoita, sitä että Kauko yrittäisi piilotella jotain. Tällaisia ajatuksia syntyy ainoastaa silloin kun foliomajassa ei ilma kierrä kunnolla ja veren saanti aivoihin tyrehtyy.
4.
"Tässä on erittäin mielenkiintoista tuo nettovarallisuus..."
Ei tässäkään mitään hirmu ihmeellistä ole. Kultakannassa, kun kultaa löydettiin, niin nettovarallisuus kasvoi, mutta nykyään kaikki raha on velkaa, joten nettovarallisuus säilyy, eikä tässä mitään ihmeellisen jännittävää ole.
"Velan määrä siis pyörittää yhteiskuntia ja velkaahan saa liikepankeista. Tätä lienee syytä jokaisen miettiä."
Tämän takia olenkin ehdottanut jossain kohdassa, että meidän tulisi tehdä muutoksia rahajärjestelmään. Tämä tosin vaatisi Euroopassa eurobondeja, mutta foliohattuja tämä asia kuumotta. Tietysti itsekin haluaisin selvittää sen, että miten eurobondit tullaan toteuttamaan. Rehn varmasti haluaisi kerätä massit markkinoilta, mutta itse haluaisin ainakin osan lainata suoraan keskuspankista, jolloin rahaa ei olisi koskaan edes tarkoitus maksaa takaisin ja näin loisimme sitä "nettovarallisuutta".
Kun luen Ojalaa eteenpäin, niin näyttää siltä, että nettovarallisuudesta on tullut jännä juttu Routalemmen tapaan. Olisi kuitenkin syytä ymmärtää, että omassa valuutassa otettua valtionlainaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin ja tämä voidaan lisätä yksityisten varallisuuteen, jolloin heidän on mahdollista kerätä positiivista varallisuutta. Valtionlainasta yksityiset voivat myös maksaa korkonsa pankille.
"Mitä enemmän pankit ”holvaavat” voittojaan, niin sitä vaikeampaa on lainaajien kerätä rahoja korkojen maksuun."
Voi helvatti sentään. Ei pankit mitään voittoja holvaa, vaan kaiken mikä irti lähtee jakavat osakkeenomistajille. Osakkeenomistajista moni ei varmastikaan kyllä laita näitä rahoja kiertoon.
"Tässä taas en ymmärrä Kaukon ajattelua. Käsittääkseni pankilla on vain ja ainoastaan yksi tehtävä, luoda omistajilleen nettovarallisuutta."
Pankit luovat omistajilleen varallisuutta. Nettovarallisuus voi olla myös negatiivista, sillä se on varat-velat.
"Velkamarkkinoiden viime kätinen selvittäjä on siis setelit. Tyhjentämällä tilinsä seteleiksi, ”yleisö” tavallaan vaihtaa pankkia, liikepankista keskuspankiksi."
Ei käteisellä tarvitse ainoastaan velkamarkkinoita selvittää. Voit sinä kaupasta käydä tontun ostamassa käteisellä, eikä tässä mitään velkamarkkinoita selvitetä. Tässä tilanteessa vaihdat liikepankkirahasta, keskuspankkirahaksi. Bravoo! Eihän siihen mennytkään kuin 4 viikkoa, että alamme nähdä valoa tunnelin päässä...
"Tässä on taas muutamia pohdintoja. Herra Kanilta haluaisin kuulla, että mitä hänelle tulee mieleen sanasta NETTOVARALLISUUS."
Wikipedia kertoo kaiken olennaisen. Tähän nettovarallisuuteen on turha jäädä jumittamaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nettovarallisuus
Rahan yhteydessä nettovarallisuus tarkoittaa sitä, että velkojan ja velallisen yhteenlaskettu summa on aina 0, sillä molempia on yhtä paljon.
"Olemme ihmetelleet onko väite "rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan" totta vai tarua. Mutta Sinä haluat Kanin tutustuvan keskuspankkitoimintaan."
Asetelkaa sitten kysymykset siten, että vastaajat ymmärtävät mitä kysytte.
5.
"Eli mielestäsi pankkijärjestelmä toimii täysin toisenlaisella tavalla, kuin herra Kani on blogissaan antanut ymmärtää?"
Kani ei vain ymmärrä, että ponzilla ei ole mitään vatun väliä, jos keskuspankki toimisi, kuten sen tulisi toimia. Kani ei taida myöskään ymmärtää keskuspankkirahaa, josta johtuu hänen hölmöt anekdotit.
Tosin pankkimafian 8 % korot opiskelijoille Yhdysvalloissa rahasta, jota heillä ei edes ole ja jos he sitä tarvitsevat, niin saavat 0 % korolla on täysin kohtuutonta. Näitä on muitakin, mutta pääasia on se, että homma voisi hyvinkin toimia, jos keskuspankki toimisi, kuten jossain aikaisemmassa kohdassa mainitsin ja josta Kanikin puhuu tuossa Keskuspankki-pamfletissaan.
Tietysti pankkitoiminta vaatii huomattava määrän hienosäätöä, eikä missään nimessä lupaa tehdä mitä huvittaa.
"Sivistä meitä tietämättömiä ja näytä meille tie. Anna meille lähdemateriaalia josta ammentaa tietoa miten-ja-kuinka pankkijärjestelmä toimii!"
Ööh, olen ammentanut teille tietoa nyt 4 viikkoa ja vastaukseksi olen saanut one-linereita, jotka ovat aivan päin prinkkalaa.
"Hmm... kuten näin? http://ebolakani.blogspot.fi/2013/04/ekpn-rahapolitiikan-keskipitkan-tai_16.html"
Hienostihan Kani on kirjoittanut keskuspankin potentiaalista. Minulle antamiensa vastausten perusteella hän ei kuitenkaan ole vaikuttanut sisäistäneen tätä.
Olettakaamme, että ymmärrät keskuspankin, nyt voimmekin lähettää Kaniin tutkimaan keskuspankkirahaa, josta tämä homma taitaa kiikastaa.
T: Capish-DuDe
"Herra Kani: "pankki myöntää olevansa maksun saajille velkaa ja merkitsee maksun saajien tileille saldoa, jota kutsutaan talletukseksi" täytyy perustuu EU:n lakiin tai direktiiviin. Olisiko meillä mahdollisuutta nähdä tämä kyseinen laki tai direktiivi?"
Capish-dude: Erittäin epämääräinen kysymys."
Herra Kani sai aikaisemmin samaan kysymykseen vastaukseksi: "En ymmärrä kysymystä. Edellisissä vastauksissa kuvatut jutut ovat toimineet suunnilleen samalla tavalla ainakin 1800-luvulta saakka (tai noh, Suomessa tilisiirrot löivät itsensä läpi vasta 1940-luvulta alkaen), eivätkä ne poikkea Norjan, Venäjän ja Suomen välillä."
Molemmissa tapauksissa vastaajat eivät yksinkertaisesti tienneet mistä olivat puhumassa ja siksi yrittivät piiloutua paskanjauhamisen taakse.
Kanin piti hieman kaivaa, mutta tässä (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/40673/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201301091023.pdf?sequence=1) on pro-gradu tutkielma luottolaitoksen tilinpäätöksen erityispiirteistä. Kani lainaa sieltä pari pätkää:
"Rahoitusmarkkinoilla toimivan luottolaitoksen toiminta poikkeaa perinteisen teollisuusyrityksen toiminnasta esimerkiksi toimintaympäristön, suhdanneherkkyyden ja riskien kannalta. Luottolaitoksen tilinpäätökselle on asetettu muun muassa näistä syistä erityiset vaatimukset."
...
"Luottolaitoksen tilinpäätöksen vaatimuksista säätelee ylimmällä tasolla Laki luottolaitostoiminnasta (9.2.2007/121). Tarkemmat vaatimukset on esitetty Valtiovarainministeriön asetuksessa (VMA 150/2007) sekä Finanssivalvonnan standardissa 3.1
...
"Aiemmin lainsäädäntö ei sisältänyt moniakaan säännöksiä erilaisten tilanteiden kohdalle, vaan oli olemassa yksi yleinen periaate ja muuten toimintaa ohjasi hyvä kirjanpitotapa. Riittävän vertailukelpoisuuden saavuttaminen olikin hyvän kirjanpitotavan noudattamisen vastuulla. Nykyisessä lainsäädännössä on kiinnitetty enemmän huomiota yhdenmukaisen ja vertailukelpoisen kirjanpito- ja tilinpäätösmateriaalin tuottamiseen ja siksi lainsäädäntö sisältää enemmän yksittäisiä tilanteitaohjaavia säännöksiä."
...
"Valtiovarainministeriö on määritellyt luottolaitokselle oman tuloslaskelman ja taseen kaavan sekä liitetietovaatimukset. Finanssivalvonta taas on laatinut luottolaitoksen tilinpäätöstä säätelevän määräyskokoelman, jotta tilinpäätökset laadittaisiin hyvää kirjanpitotapaa noudattaen ja samanlaisten yhtiöiden tilinpäätösten vertailukelpoisuus olisi mahdollisimman suuri."
Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan, mikäli liikepankki kykenee muodostamaan rahaa maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan, on siitä olemassa laki, direktiivi, määräys tai ohjeistus, joka on i) julkisesti saatavilla ii) luettavissa Suomen kiellellä ja iii) ymmärrettävissä vastaukseksi kysymykseen muodostuuko antolainauksen lisäksi rahaa silloin kun pankki sektori maksaa kuluja ja jakaa voittoja?
Kani ei ole tällaista lakia, direktiiviviä, määräystä tai ohjeistusta vielä nähnyt. Syynä taitaa olla se, ettei sellaista ole edes olemassa.
"Mitä enemmän pankit ”holvaavat” voittojaan, niin sitä vaikeampaa on lainaajien kerätä rahoja korkojen maksuun."
Voi helvatti sentään. Ei pankit mitään voittoja holvaa, vaan kaiken mikä irti lähtee jakavat osakkeenomistajille. "
Ja taas kerran väärin. http://ebolakani.blogspot.fi/2012/08/lakisaateisia-rahareikia.html
Mikä mättää Capish-dude. Miksi yrität väittää jotain sellaista, joka on itsesi keksimää fiktiota?
1.
"Molemmissa tapauksissa vastaajat eivät yksinkertaisesti tienneet mistä olivat puhumassa ja siksi yrittivät piiloutua paskanjauhamisen taakse."
Ojalan tekstistä sain sen käsityksen, että kaikki vastaukset tulivat Karlo Kaukolta.
Ojala ei printannut tähän koko sähköpostia, joten emme tiedä, miten hän on nuo kysymyksensä pohjustanut ja uskon Kaukon parhaan kykynsä mukaan vastanneen varsin epämääräisiin kysymyksiin.
Esitin myös selkeän esimerkin kysymyksestä, jonka Kani voi itse lähettää Karlolle, mikäli haluaa saada vastauksia. Voi tosin olla, että Kania pelottaa se, että Kauko ei ehkä olekaan sellainen Muumilaaksosta karannut mörkö, jonka ainoa tarkoitus on jäädyttää foliohatun alle päänsä piiloon painanut Kani.
"Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan, mikäli liikepankki kykenee muodostamaan rahaa maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan, on siitä olemassa laki, direktiivi, määräys tai ohjeistus, joka on i) julkisesti saatavilla ii) luettavissa Suomen kiellellä ja iii) ymmärrettävissä vastaukseksi kysymykseen muodostuuko antolainauksen lisäksi rahaa silloin kun pankki sektori maksaa kuluja ja jakaa voittoja?"
Miksei pankki voisi itselleen lainaa myöntää, samalla tavalla kuin sinulle ja minulle? Pankkien itsensä lainoittamisen kiellosta Kanin pitäisi minulle jokin laki näyttää. Ei kai kuitenkaan voittoja voi rahasta maksaa joka on velkaa, sillä ei kai Kanikaan velkaa ottamalla rikastu. Tämän toki Karlo kävi läpi tuossa tektsissään, joten en jaksa nyt erikseen sitä enää käsitellä.
Jälleen pätee vanha sanonta: Ellei se ole erikseen kiellettyä, se on sallittua. Kanilla on ilmeisesti jännä usko, että kaikki mitä lakikirjassa ei mainita on kiellettyä, vaikka näinhän asia ei ole vielä toistaiseksi.
Eihän itseään lainoittamalla toki kovin pitkälle pötki, sillä ne pankkien väiset transaktiot tulee vieläkin hoitaa KESKUSPANKKIRAHALLA, jos ei ole tarpeeksi KESKUSPANKKIRAHAA menee pulju nurin.
"Ja taas kerran väärin. http://ebolakani.blogspot.fi/2012/08/lakisaateisia-rahareikia.html"
Ensinnäkin, en ole missään kohdassa huomannut sinun todistaneen minun olleen väärässä. Olet vain heittänyt one-linereita, jotka olen kumonnut. Tämän jälkeen olet alkanut paikkaamaan ontuvaa argumentointiasi alkamalla vääntäämän kärpäsestä härkästä, jotka olen jälleen osoittanut vääräksi. Sinulla on kauhea himo kertoa absoluuttisia totuuksia one-linereilla, silloin kun asiaa ei voi niin yksinkertaisesti sanoa, vaan rautalankaa tulee vääntää pidemmältä matkalta, ennen kuin saadaan selville kaikki keksimämme laki- ja tapahärpäkkeiden vivahteet.
Toiseksi mielestäni hyvään nettietikettiin kuuluu, että kun lainataan jotain juttua, vaikka sitten omaa, niin copy-pastataan sieltä se kohta, joka tukee argumentointia. En millään jaksaisi käyttää hirveästi aikaa asioiden lukemiseen, jossa ei tod. näk. ole mitään uutta minulle.
Kolmanneksi, olet tainnut käsittää väärin mitä tarkoitun tuolla pankit palauttavat kaiken mitä pystyvät. Tietysti käsitän, että he pitävät bufferia, johon sisältyy mm. vakavaraisuusvaatimus. Tämän takia valtiot velkaantuvat ja yksityisten henkilöiden korkoja maksetaan valtion ottamalla lainalla. Nämä hanat pyritään Euro-alueella EU:n liberaalienemmistön ymmärtämättömyyden takia laittaa kiinni, jolloin toki saatamme hukkua kuseen. Liberaalipuolueen jäsenetkään eivät sinäänsä varmasti ole "mörköjä", mutta he ovat yhtä yksinkertaisia kuin monen muun hallituksen ja parlamenti jäsenet ja kuuntelevat ainoastaan Suuryritysten lobbareita, jotka taas eivät käsitä hölkäsen pöläystä makrotaloudesta, vaan haluavat painaa palkkakustannukset alas ja muuta sen sellaista.
2.
"Wahlroosin mielestä on absurdi ajatus, että yhteiskunta voisi selviytyä kriisistä menoja lisäämällä."
http://www.hs.fi/talous/a1379902444580
Ei ole menojen lisääminen ole mitenkään absurdia, jos ymmärtää, että keskuspankin ja valtion (tulisi) omistaa sama taho, joka on kansanvalta. Kun valtio on velkaa itselleen ja tuottaa niitä palveluita, joita kansalaiset haluavat niin kaikki voittavat - jos tämä aiheuttaa inflaatiota niin tällöin toki suuria määriä pääomia hallusapitävät tahot ja pankit häviävät, sillä tämä syö heidän ostovoimaansa, mutta ei tässä ole mitään absurdia, kun käsittää, että valtion ei tarvitse olla velkaa markkinoille ja oma keskuspankki voi painaa niin paljon rahaa kuin haluaa, jonka siirtoa valtiolle kutsutaan velaksi, vaikka se voisi yhtä hyvin olla vain valtion varallisuutta.
Voisitko kertoa, missä kohtaa tuossa sinun linkissäsi kerrotaan, että pankit ihan kiusallaan holvaavat rahaa? En nyt vain jaksanut kirjoittaa siihen kaikkea, sitä minkä takia pankeilla tulee olla hallussaan (keskuspankki)rahaa, kyetäkseen selviytymään velvoitteistaan.
"Wahlroosin mukaan Pohjoismaiden suurin lainoittaja tuottaa "merkittävästi ylimääräistä pääomaa" lähivuosina. Nordea ja sen ruotsalaiset kilpailijat SEB, Swedbank ja Svenska Handelsbanken ylittävät jo Ruotsin viranomaisten vakavaraisuusvaatimukset, jotka ovat tiukemmat kuin muualla. Ylimääräinen pääoma on antanut pankeille mahdollisuuden kasvattaa viime vuodelta maksettavia osinkoja keskimäärin 46 prosentilla."
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/03/14/wahlroos-nordealla-varaa-jakaa-enemman-osinkoa/20133891/170
"Mikä mättää Capish-dude. Miksi yrität väittää jotain sellaista, joka on itsesi keksimää fiktiota?"
Et nyt ollenkaan indikoinut, että mikä kohta oli fiktiota. Tästä viimeisestä argumentaatiovirhe ad hominem abusivisista puuttui kokonaan sisältö, jota sisältämällä, se ei ehkä olisikaan ollut argumentaatiovirhe.
Mielestäni pankeilla voi hyvinkin olla funktio, kunhan ne vain toimivat tiettyjen rajojen sisällä. Pankkien "ponzi" loppuisi myös sillä, että EKP antaisi valtioille korotonta rahaa joka vuosi tietyn määrän, jolloin tämä olisi varallisuutta, jota ei olisi edes tarkoitus maksaa takaisin. Tällöin rahaa tulisi kiertoon muualtakin kuin liikepankeista.
Nyt kuitenkin mielenkiinnolla odotan, että mikä kohta, jonka viimeisen 4 viikon aikana olen sanonut on virheellinen. Virheelliseksi ei lasketa sitä, että tulkitset sanomani väärin ja voin kyllä kertoa sinulle, että mitä olen tarkoittanut, jos tulkintasi on mennyt pieleen.
Capish-DuDe -_*
Nyt on todella paljon muuttokiireitä, joten kommentointi on vähän ongelmallista. Halua on kommentoida paljonkin, mutta jääköön nyt toiseen kertaan.
""Velkamarkkinoiden viime kätinen selvittäjä on siis setelit. Tyhjentämällä tilinsä seteleiksi, ”yleisö” tavallaan vaihtaa pankkia, liikepankista keskuspankiksi."
Ei käteisellä tarvitse ainoastaan velkamarkkinoita selvittää. Voit sinä kaupasta käydä tontun ostamassa käteisellä, eikä tässä mitään velkamarkkinoita selvitetä. Tässä tilanteessa vaihdat liikepankkirahasta, keskuspankkirahaksi. Bravoo! Eihän siihen mennytkään kuin 4 viikkoa, että alamme nähdä valoa tunnelin päässä..."
Älähän innostu, en nimittäin ymmärtänyt logiikkaasi ollenkaan, joten selvennä selkokielelle ajatuksesi. Lisäksi, kun tunnut olevan tuon keskuspankkirahan asiantuntija, niin kuulisin mielelläni oppitunnin tuosta aiheesta. Muistaakseni väitit seteleistäkin jotakin korkoteoriaa aikaisemmin. Oliko sitä korkoa?
Ei minulle ole kukaan mitään vastannut, vaan olen pohdiskellut Kaukon tekstiä. En siis ole vastannut kenellekään. Tämä kyllä pitää tästä alustuksesta selvitä:
" jari ojala sanoi...
Tämä Karlo Kaukon teksti sai minut vielä kerran pureutumaan tuohon ihmeelliseen rahaan. Olen poiminut tekstistä vain joitakin lainauksia, joten asiat on irrotettu kokonaisuudesta, mutta koko teksti on alla olevassa linkissä.
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_05_2011.pdf"
"Ei minulle ole kukaan mitään vastannut, vaan olen pohdiskellut Kaukon tekstiä. "
Ahaa! Eli "Ja Karlo loihe lausumahan:" jälkeen tuleva teksti onkin Capish-duden kirjoittamaa aivopierua! Kanikin meni sekaisin ja luuli sen tosiaankin tulleen Sinulta, herra Ojala.
LOL!
No ei ihmekään, miksi se vaikutti kauppalehden normitrollien tekstiltä.
Anteeksi herra Ojala, ettei Kani ole vastannut pohdiskeluusi.
"Jälleen pätee vanha sanonta: Ellei se ole erikseen kiellettyä, se on sallittua. Kanilla on ilmeisesti jännä usko, että kaikki mitä lakikirjassa ei mainita on kiellettyä, vaikka näinhän asia ei ole vielä toistaiseksi."
Voi Sinua Capish-dude. Melkein käy sääliksi.
Kirjanpidossa sääntö menee näin: mikäli sitä ei ole erikseen sallittu (ohjeistettu), on se kiellettyä.
Mutta eihän tällaista asiaa voi tietää muutkuin asiaan perehtyneet.
Mitäs jos menisit ja pyytäisit esimieheltäsi parempaa trollausmateriaalia?
"Ahaa! Eli "Ja Karlo loihe lausumahan:" jälkeen tuleva teksti onkin Capish-duden kirjoittamaa aivopierua! Kanikin meni sekaisin ja luuli sen tosiaankin tulleen Sinulta, herra Ojala."
Ei haittaa. Tuo osio ei ole minulta, sillä minä kirjoitan omalla nimelläni. Haluan haukut (joskus kehutkin) oikeaan osoitteeseen.
Näillä pohdiskeluilla yritän lähinnä kasata omia ajatuksiani, mutta siten, että muutkin voivat niitä kommentoida.
"Näillä pohdiskeluilla yritän lähinnä kasata omia ajatuksiani, mutta siten, että muutkin voivat niitä kommentoida. "
Näin on Kani Sinut ymmärtänyt.
"Ahaa! Eli "Ja Karlo loihe lausumahan:" jälkeen tuleva teksti onkin Capish-duden kirjoittamaa aivopierua! Kanikin meni sekaisin ja luuli sen tosiaankin tulleen Sinulta, herra Ojala."
Tomi Meilahti tässä, terve. S-postikeskustelun Karlo Kaukon kanssa kävin minä ja olen sen kokonaisuudessaan täällä julkaissut.
"S-postikeskustelun Karlo Kaukon kanssa kävin minä ja olen sen kokonaisuudessaan täällä julkaissut."
Kiitoksia vaivannäöstäsi herra Meilahti. Kani pahoittelee sekaannusta.
Olet ilmeisesti seurannut tätä vietiketjua pidemmän aikaa ja huomannut, että herra Kanilla on suuria vaikeuksia ottaa herra Kaukon vastausta tosissaan?
Itse haluaisin pahoitella Herra Ojalaa, sillä katsoin nimesi noista alemmista viesteistä, enkä pahemmin tarkistellut, kun en jaksa koko päivää viettää Kanin parissa.
Toivoisin, että yrittäisitte edes selvittää sen asian, josta itsekin olen samaa mieltä, eli pankit eivät yleensä\(koskaan) luo rahaa pankin sisällä maksaessaan palkkoja, vaan raha otetaan jo kierrossa olevasta rahasta tai lainataan keskuspankista.
Haluaisin silti kertoa mielipiteeni kysymysasettelusta, joka perustuu useaan virheelliseen olettamukseen. Virheellisillä kysymyksillä on hyvin vaikea saada oikeita vastauksia.
Kauko varmastikin elelee aivan eri sfääreissä, joka ei tietenkään välttämättä ole hyvä juttu, mutta pitää ymmärtää, että hän vaikuttaa lähestyvän asiaa hyvin paljon enemmän kirjanpidollisesta näkökulmasta, kuin tällaisesta maanläheisestä piipertelijä perspektiivistä. Kanin ajatusmaailmaa ei ole teleportatu Kaukolle, joten en ymmärrä miksi Kani olettaa Kaukon kykenevän vastaamaan kysymyksiin, jotka voi tulkita erittäin monella tavalla.
Tomikin voi toki osoittaa minun olevan väärässä jossakin. Se olisi erittäin ihastuttavaa, sillä se tarkoittaisi, että tiedoissani on aukko, joka tulee tukkia.
Muuten käy kuten Kanille ja keskuspankkiraha upottaa koko paatin.
"Kirjanpidossa sääntö menee näin: mikäli sitä ei ole erikseen sallittu (ohjeistettu), on se kiellettyä.
Mutta eihän tällaista asiaa voi tietää muutkuin asiaan perehtyneet."
Miksi pankki ei voisi luotottaa itseään samalla tavalla kuin asiakkaita? Eihän siinä toki mitään järkeä olisi, sillä pankilla olisi velkoja ja saamisia yhtä paljon siihen asti, että rahat siirrettäisiin toiseen pankkiin, jolloin pankille jäisi vain velkoja siirrettävän summan verran.
Miksi, siis pankeilla tulisi olla eri säännöt kaikille muille paitsi itselleen. Pankki luo vain kaksi tiliä. Toisella varat ja toisella velat, samalla tavalla kuin asiakkaan kanssa toimiessa. Rahan luominen tällaisella menetelmällä kaikille muille on pankille sallittua, niin miksi se sille itselleen olisi kiellettyä. Mielestäni Kanin tulisi osoittaa tämä kohta sieltä "kirjanpitolaista", jonka Kani niin hyvin osaa, vaikka en missään kohtaaa ole sinun huomannu siihen viittavaan.
Tälläisessa toiminnassa ei kuitenkaan ole mitään järkeä, koska se toimii vain pankin sisäisissä asioissa, joten kysykää Kaukolta aikaisemmin esittämäni kysymys. älkääkä käyttäkö kaikkea aikaa foliohattujen näpertelyyn. Ei se suojaa teitä totuudelta. =D
Miksi pankin ei kannata luoda velkaa itselleen rajattomasti vaatii jälleen käsitystä KESKUSPANKKIRAHASTA, ei niinkään "kirjanpitolaista". Voit Kani toki osoittaa minun olevan väärässä. Mielestäni olen tarpeeksi hölmöjä anekdoottimaisia yrityksiäsi ampunut jo alas, että sinun olisi aika tuoda pihvi pöytään.
T: Capish
Tätä ei tarvitse julkaista, mutta onpahan vaan niin hyvä vaihtoehto nykymenolle. Käsittääkseni Herra Kanikin on puhunut asioista tähän suuntaan. Menee ohi aiheen, mutta haluaa silti sanoa, että ...
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/11/25/ex-jenkkiministeri-suomelle-miettisitte-edes-eroa-eurosta/201316369/12
"Olet ilmeisesti seurannut tätä vietiketjua pidemmän aikaa ja huomannut, että herra Kanilla on suuria vaikeuksia ottaa herra Kaukon vastausta tosissaan?"
Olen joo. Vaikka hänen vastauksensa torsoiksi jäävätkin ymmärrän kyllä miten ne hänestä ihan hyviltä näyttävät. Oletettavasti lähtökohta on nimenomaan kirjanpidollinen, jolloin voi ajatella em. tapauksissa uutta rahaa syntyvän. Tiedä sitten tarvitseeko alalla yleensä tuon syvemmälle mennäkään.
"Itse haluaisin pahoitella Herra Ojalaa"
Ei haittaa, en ota kommentteja henkilökohtaisesti. Yhteisellä retkellä tässä ollaan selvittämässä rahan "ominaisuuksia". Tämä pahuksen "raha" on valitettavasti sellainen kummajainen, josta on vaan päästävä selvyyteen. Raha vaikuttaa nykyään kaikkeen, joten sen "anatomia" on hyvä tietää.
Minusta meidän pitää määritellä, että mitä tarkoitetaan uudella rahalla. Mikäli uudella rahalla tarkoitetaan uutta velkaa, niin käsittääkseni liikepankki voi sitä luoda itselleen. Se kirjaa itselleen velkaa ja muille saamisia. Tästä luomisesta seuraa, että sen on tehtävä keskuspankkiin mahdollisesti pieni talletus, mikäli raha pyörii sen omassa pankissa. Tavallaan näin toimien pankki saa maksuaikaa velalleen. Mikäli tapahtuu tilisiirto toiseen pankkiin tai tuo velkaosuus nostetaan seteleinä, niin pankin varallisuus pienenee koko tilisiirron verran(oletuksena, että pankin on hankittava uusia seteleitä eikä toisesta pankista tule sille keskuspankkirahaa).
Minusta taas "uutta rahaa" tarkoittaa velatonta rahaa. Mikäli maksan kaikki velat pois ja jäljelle jää vaikkapa 1000, niin minulle tulee uutta rahaa, kun tuo 1000 kasvaa vaikkapa 500, jonka jälkeen omistan muiden velkoja 1500. Pankkien kohdalla niiden voitot kasvavat (saamiset kasvavat nopeammin kuin velat).
Olen itse asiassa huomannut, että en tiedä miltä tililtä liikepankit palkkoja sun muita maksavat ja ajattelin lähteä tässä joku päivä kyselemään asiaa jostain pankista, johon olen rahani kylvänyt.
Teoriassa ajattelisin tämän tapahtuvan ihan samalla tavalla, kuin normaalillakin yrityksellä, mutta ei tämä olisi ensimäinen kerta, kun käytäntö on ollut eri kuin jännittävä teoriani.
T: DuDe
Laki luottolaitostoiminnasta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070121) osaa kertoa meille seuraavaa:
"35 § ... Luottolaitos ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluva rahoituslaitos saa antaa lainaa omien ja emoyrityksensä osakkeiden ja osuuksien hankkimiseen sekä ottaa niitä pantiksi 2–4 momentissa säädetyin rajoituksin. Vakuuden asettaminen luottolaitoksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen varoista edellä tarkoitetun lainan maksamisesta rinnastetaan lainan antamiseen."
Tämä on ainoa Kanin löytämä suora viittaus siihen miten-tai-kuinka liikepankki kykenee luotottamaan (luomaan rahaa "tyhjästä") itseään tai jotain konsolidointiryhmään kuuluvaa toista osakeyhtiötä.
Mutta jotenkin tämä vaikuttaa sellaiselta toimenpiteeltä, etteivät pankit käytä tätä maksaessaan kuluja tai jakaessaan voittoja.
"Herra Kanilta haluaisin kuulla, että mitä hänelle tulee mieleen sanasta NETTOVARALLISUUS. "
Mitä tahansa nettovarallisuudeksi lasketaankin (pois lukien pankkitilin saldo sekä käteinen) sen "arvo" realisoituu vasta kaupantekohetkellä.
Toisin sanoen ennen kuin omaisuus (talo, osakkeet) on muutettu rahaksi eli myyty, on nettovarallisuuden "arvo" fiktiivinen.
"Teoriassa ajattelisin tämän tapahtuvan ihan samalla tavalla, kuin normaalillakin yrityksellä, mutta ei tämä olisi ensimäinen kerta, kun käytäntö on ollut eri kuin jännittävä teoriani."
Kani on samaa mieltä teoriastasi. Mutta katsotaan mitä saat vastaukseksi.
"Mutta jotenkin tämä vaikuttaa sellaiselta toimenpiteeltä, etteivät pankit käytä tätä maksaessaan kuluja tai jakaessaan voittoja."
Lähetin itsekin tuosta Suomen pankin opetusmateriaalista palautetta, että he muuttaisivat sen selkeämpään muotoon, sillä nyt se antaa ymmärtää, että pankki luo aina samalla tavalla varallisuutta maksaessaan palkkoja ja osinkoja kuin tapahtuu sen luodessa velkaa asiakkaille.
Tästä tapahtumastahan en voi olla satavarma, ennen kuin käyn pankinjohtajan kanssa keskustelemassa, mutta vaikka pankit loisivatkin rahaa maksaessaan palkkoja, niin nämä tästä aiheutuneet velat tulee maksaa jonkun rahastoprovikalla, koroilla tms. instrumenteilla, eli rahaa ei samalla tavalla missään nimessä synny palkkoja maksaessa kuin luodessa velkaa pankin asiakkaille.
Vastaus virheitä koskevaan sähköpostiini oli, että he lupasivat tarkistaa tekstiä, no näin ei ole vielä ainakaan tapahtunut.
On vain niin turhauttavaa, kun ihmiset saavat päähänsä käsityksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta ja sitten niitä joutuu muuttelemaan, kun asiat voisi heti alunperin opettaa oikein, näin asiat sujuisivat paljon helpommin.
Suomen pankki väittää, että rahan määrä kasvaa, koska pankki palauttaa rahat kiertoon, mutta eihän tämä nyt todellakaan ole se asia, mikä lisää rahan määrää taloudessa. Ihan yhtä pitävää olisi väittää, että S-Market lisää rahan määrää, koska se maksaa palkkoja. Tämäkin on aivan idioottimaista, eikä vie meitä lähellekään ongelmien alkusyitä, jotka tulisi korjata, että talous maailma tosiasiassa toimisi, kuten minä ja moni muu haluaisi.
Voi rahan määrä taloudessa supistua, vaikka pankki maksaisikin työntekijöille palkkoja. Suomen pankin implikaatio siitä, että rahan määrä kasvaa, koska pankit maksavat palkkoja on täysin vailla perusteita. Rahan määrän kasvu taloudessa riippu suurelta osin jostain ihan muusta, kuin työntekijöiden palkoista ja siitä, että jo olemassa olevaa rahaa jaetaan osakkeenomistajille.
T: DuDe
"On vain niin turhauttavaa, kun ihmiset saavat päähänsä käsityksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta ja sitten niitä joutuu muuttelemaan, kun asiat voisi heti alunperin opettaa oikein, näin asiat sujuisivat paljon helpommin."
Kanilla on ollut muutamaan otteeseen kunnia keskustella muutaman yli 60 vuotiaan kanssa rahasta ja sen olemuksesta.
Kani ymmärtää täysin mistä esimerkiksi nykyisen Presidenttimme herra niinistön (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60041-sauli-niinisto-ylelle-euroalue-elaa-itsepetoksessa) ajatukset kumpuavat.
Valitettavaa on, ettei mikään saa heidän päätään kääntymään. Mikään todiste ei riitä jo muodostetun (selkeästi väärän) mielipiteen muuttamiseen.
Kerran väärin. Aina väärin.
"Valitettavaa on, ettei mikään saa heidän päätään kääntymään. Mikään todiste ei riitä jo muodostetun (selkeästi väärän) mielipiteen muuttamiseen."
Seura tekee kaltaisekseen...
Uusi sukupolvi, uudet kujeet. Tässä on jo 40 vuotta eletty FIAT-taloudessa, niin olisi jo aika opetella miten se toimii. Velaksi ei voi muka elää. Tällöin eläisimme ilman rahaa, eikä sekään ihan hirveän helppoa olisi.
D'oh!
T: Dude
Hyvää joulu Kanille.
The International Financial Architecture
http://www.youtube.com/watch?v=FoLyd_Hq32Q
Rahahierarkiasta... kohdassa 12 minuuttia. Kai sen voi kokonaankin katsoa, jos ei mitään ihmeempä tekemistä ole.
"Rahahierarkiasta... kohdassa 12 minuuttia. Kai sen voi kokonaankin katsoa, jos ei mitään ihmeempä tekemistä ole."
Herra Keenin esitys oli hyvä! Kiitoksia tästä.
Mutta (aina se mutta) yksi asia jäi Kania vaivaamaan.
Herra Keen ja monet muutkin väittävät pankkien käyttävän keskuspankkiin talletettuja reservejä pankkien välisessä maksuliikenteessä.
Herra Kanilla on kamalia vaikeuksia uskoa tätä väitettä.
Vuoden 2012 kesäkuussa euroalueen pankit olivat tallettaneet 1.8 biljoonaa euroa euroalueen keskuspankkeihin (http://en.wikipedia.org/wiki/Monetary_base).
Kyseisenä ajankohtana euroalueen kierrossa oleva rahamäärä oli hieman yli 9 biljoonaa euroa (http://sdw.ecb.europa.eu/browseTable.do?node=bbn141&BS_ITEM=M30&sfl5=4&sfl4=4&sfl3=4&DATASET=0).
Toisin sanoen (kyseisenä vuonna) euroalueella toteutetut kaupalliset transaktiot selvitetiin siirtelemällä 1.8 biljoonaa euroa eri pankkien välillä.
Jotenkin tämä ei käy Kanin järkeen. Ehkäpä joku viisaampi voisi selventää tätä?
On ollut "hieman" muuttokiireitä, eikä ole voinut osallistua keskusteluun. Nytkin ajatus pätkii väsymyksestä, mutta esitän silti yhden arvauksen aiheesta.
"Vuoden 2012 kesäkuussa euroalueen pankit olivat tallettaneet 1.8 biljoonaa euroa euroalueen keskuspankkeihin (http://en.wikipedia.org/wiki/Monetary_base).
Kyseisenä ajankohtana euroalueen kierrossa oleva rahamäärä oli hieman yli 9 biljoonaa euroa (http://sdw.ecb.europa.eu/browseTable.do?node=bbn141&BS_ITEM=M30&sfl5=4&sfl4=4&sfl3=4&DATASET=0)."
Pankki A:lta siirtyy velkaa pankki B:lle 1 biljoona, mutta myös pankki B:ltä siirtyy velkaa pankki A:lle 1 biljoona. Käytännössä velkaa syntyi 2 biljoonaa, mutta pankit kuittaavat omat velkansa keskenään, joten keskuspankkirahaa tarvittiin vain sääntöjen määräämä määrä n.1%- jotain muuta. Korot pankeille juoksevat koko summallaan, hienoa?
Tässä yksi valistunut arvaus ongelmaan. Mitä sanot?
Lähetä kommentti