OP-Pohjola-ryhmä täyttää edelleen selvästi Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) suosituksessa edellytetyn pääomatason, eikä siltä siten edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi. OP-Pohjola-ryhmällä on sekä korkea ydinvakavaraisuus että pienet valtionlainoihin liittyvät riskit.Tuo EBA:n metodeilla laskettu vakavaraisuusluku on varmasti sääntöjen sekä ohjeiden mukaan täysin oikein. Tästä ei ole mitään epäilystä.
EBAn metodeilla laskettu OP-Pohjola-ryhmän Core Tier 1 -suhde oli kesäkuun 2012 lopussa 14,5 prosenttia eli selvästi yli EBAn asettaman 9 prosentin vähimmäistavoitetason. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvilla pankeilla ei ole suoria sijoituksia GIIPS-valtioiden lainoihin.
...
Valitettavasti laskelmassa käytetyt luvut ovat täyttä roskaa. Finanssivalvonta (sivu 4, PDF) on kiteyttänyt ongelman ällistyttävän ytimekkäästi:
Tähän on kaksi syytä.
Ensinnäkin, riskipainotetun saatavan vastuuarvo on sen tase-arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi herra Kanille myönnetyn alhaisen riskin 200 000 € asuntolainan tase-arvo voi olla jopa niinkin alhainen kuin 20%. Eli, kun pankki on lainannut herra Kanille 200 000 €, merkitsee pankki taseeseensa 40.000 € edestä riskipainotettuja saatavia. Tällä tavoin esimerkiksi OP-Pohjola ryhmän riskipainotettujen saatavien (kuvassa RWA) määrä on vain 44 miljardia: Finanssivalvonta - OP-Pohjola-ryhmän tulosliite - 8.12.2011 (PDF)
Toiseksi, OP-Pohjola ryhmä on EBA:n metodien avulla laskenut pääomakseen (varoiksi) osakekannan sekä etuoikeutetut osakkeet. Seuraavan kolmen vuoden ajalta saatavat verovähennykset sekä jakamattomat voitot. Tämän lisäksi osa pääomasta voi koostua erilaisista hybridi-instrumentteista (kytketty johdannainen). Toisin sanoen, OP-Pohjola on laskenut pääomakseen sellaista rahaa, jota ei oikeasti vielä ole edes olemassa tai jonka saapuminen pankin tilille on enemmän kuin epävarmaa.
Kun kakka tapaa tuulettimen, niin kuin on useasti käynyt, todetaan EBA:n laskelmien antaneen väärän kuvan pankkien vakavaraisuudesta. Tämä asia on toistuvasti todeksi todettu, kun jonkun EU-maan pankkeja on "pelastettu" itse aiheuttamaltaan ahdingolta. Syy EBA:n toistuvaan epäonnistumiseen löytyy EU direktiiveistä. EBA:n metodi seuraa laskelmissaan lakia.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan - huolimatta siitä että kaikki laskettu lakien sekä säädöksien mukaisesti - koko vakavaraisuuslaskelma ja ennen kaikkea sen tulos on valhetta. Täyttä roskaa.
Noh, miten pankkien vakavaraisuus sitten lasketaan?
Pankki kykenee 10 miljardin euron pääomalla luomaan laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä" jopa 500 miljardin edestä luottoja. Mutta mikäli ~2% luotoista (eli oman pääoman verran) happanee käsiin, on tämä pankki konkurssissa. Laskelma menee siis näin: pääoma / luotoilla * 100 = vakavaraisuusaste.
Total assets tarkoittaa kaikkia saatavia eli rahasummaa, joka on luotu laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Tangible Common Equity on omistajien pääoma (osakekanta) eli se rahasumma, josta tappiot oikeasti katetaan. Otetaanpas muutama esimerkki:
OP-Pohjola Group (PDF)
Danske bank (PDF)
Aktia (PDF)
However, leverage is relatively high for a bank in this rating category, with a tangible common equity to tangible assets ratio around 3.3% (4.7% excluding derivatives and insurance assets).Nordea on "vivuttanut" pääomansa vähintään 30-kertaiseksi ja sen vakavaraisuusaste on noin 3,3%.
Esimerkiksi Aktia kykenee melkein 10 miljardin luotoistansa ottamaan hieman yli 3% edestä tappioita (~300 miljoonaa eli pääomansa verran) ja se on konkurssissa.
Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?
Ensinnäkin, alhainen vakavaraisuusaste tarkoittaa sitä, että pankki on viittä vailla konkurssissa. Pienikin ongelma vähänkään suuremman velallisen (valtio, kunta, yritys) kanssa saattaa keikauttaa pankin konkurssiin. Miljarditolkulla luottotappioita esimerkiksi asuntoluotoista ajaa täsmälleen saman asian.
Toiseksi, kun pankki "vivuttaa" itsensä konkurssin partaalle tulee direktiiveihin, lakeihin ja säädöksiin kirjattu "oma pääoma suhteessa saataviin" -raja vastaan. Tämä raja estää pankkia luomasta luottoja laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä", koska sen pääoma on liian pieni suhteessa taseen loppusummaan (Total Assests). Mikäli pankki haluaa pysyä bisneksessä mukana, eli jatkaa luotottamista, on sen (pankin) tavalla tai toisella kasvatettava pääomaansa (Tangible Common Equity). Mikäli se ei tätä kykene jostain kumman syystä tekemään, pankki ajautuu noutamaan asiakkaalle lainattavan rahasumman rahoitusmarkkinoilta (esim. Euribor). Rahoitusmarkkinoilta löytyy (melkein) aina pankki, joka ei ole estynyt luomaan rahaa laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Näin kävi mm. Nordealle: Kauppalehti - Markkinarahoitus vei Nordealta luokituspykälän
Riippuvuus markkinarahoituksesta sai luottoluokittaja Moody'sin pudottamaan Nordean ja Handelsbankenin sekä Landeshypotekin luottoluokitusta.Tämä tarkoittaa sitä, että kun BASEL III -sääntöjen korkeammat oman pääoman vaatimukset astuvat ensi vuonna (2013) voimaan lainahanat kiertyvät kiinni. Direktiivien, lakien sekä sääntöjen määrittelemälle rajalle "vivuttaneet" pankit yksinkertaisesti lopettavat luotottamisen, koska suurin osa rahoitusmarkkinoista (esim. Euribor) kuivuu kasaan.
Kolmanneksi, vaikka pankit kykenisivätkin luotottamaan asiakkaitaan pääomittamisen kautta (kuten rouva Lagarde ehdotti) melkein loputtomasti, ei tämä vielä takaa yhtään mitään. Nimittäin velkaa voidaan ottaa täsmälleen niin paljon kunnes lainanhoitokustannukset "syövät" liikaa elämiseen jäävästä rahasta. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman järkyttävän korkeaa syntyvyyttä, eli velallisten uusintamista, ihmisten kyky kasvattaa velkataakkaa tulee vastaan.
Kun pankit ovat "vivuttaneet" pääomansa äärirajoille ja/tai ihmiset ovat ylivelkaantuneet, on tapahtunut velkasaturaatio.
Velkasaturaation vaikutus talouteen on täsmälleen samankaltainen kuin sisäisen devalvaation. Syy yhteneväisyydelle on varsin yksinkertainen:
Pankeilla on monopoli tuotteeseen nimeltä raha. Ne lainaavat tuotettaan kaikille sitä haluaville tai tarvitsevalle, mutta sillä ehdolla että se (lainattu tuote) palautetaan heille 100% takaisin plus korot, jota pidetään "tuotteen hintana". Korot on mahdollista maksaa täsmälleen sillä samalla tuotteella, jonka tuottamiseen niillä (pankeilla) on monopoli.Tämä tarkoittaa sitä, että ottamalla velkaa ajaudumme lamaan. Mutta ottamatta jättäminen aiheuttaa täsmälleen saman, koska kaikki raha palautuu takaisin sinne mistä se tulikin: pankkiin.
Eli teimmepä niin tai näin, niin loppujen lopuksi vaihdonvälineestä tulee este vaihdannalla ja ajaudumme automaattisesti sekä auttamattomasti lamaan. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän työtä tehdään. Miksi? Siksi, koska järjestelmä on rakennettu toimimaan näin!
Mutta älä huoli. Tämä koko homma on täysin suunniteltu. Herra Kani ei usko hetkeäkään, että Baselin pankkikomitea olisi jotenkin vahingossa kämmännyt näin eeppisesti melkein koko maailman talouden.
17 kommenttia:
Erinomaista juttuasi lukiessa tuli mieleen Nordean huono tilanne ja valtion maksuasioitten siirto OP pohjolaan (1.12.2012), joka oli "vakavaraisin".
Ilmeisesti muuallakin on noteerattu Basel III voimaantulo 1.1.2013 ja sen vaikutukset Nordean toimintaan.
Konkurssia pukkaa!
Täytyypä laittaa taas kopiokone laulamaan.
Hyvää Joulua!
T: pieni(ebola)Kani
Hyvää Joulua Sinullekin!
Suuret kiitokset Kanille tästäkin vuodesta. Olet jälleen sivistänyt pimeydessä, tai sanotaanko pimeyden ytimessä vaeltanutta harhaan johdettua kansaamme.
Kiitos siitä pyynteettömästä ajan käytöstä, jonka olet luovuttanut meidän lukijoitten iloksi ja ehkä joidenkin suruksi.
Hyää Joulua ja kasvua tulevalle vuodelle, lukijoitten määrällä mitattuna. Toivottaa toivottomassa taloudelisessa tilassa oleva anonyymilukija.
Ole hyvä!
Voihan ostovoima.
Kani, mä en löytäny mistää Handelsbankenin Consolidated Financials raporttia. Paakko linkkiä?
Voiko Ruotsin valtio luoda rahaa hankkeisiinsa tai palkkana valtiolle suoritusta työstä, kenenkään velkaantumatta kenellekkään, kun Ruotsilla on kuulemma oma valuutta (oma raha) ?
Miksi Ruotsalaisilla kotitalouksilla on niin helkutisti asuntovelkaa, jos Ruotsilla on oma raha ?
Tuolla on pientä kähinää tästä aiheesta.
https://tyhmyri.wordpress.com/2012/12/20/suomen-valtion-toiminta-voi-loppua-rahojen-loppumiseen-ruotsin-valtion-ei/#comments
Tämän aiheen piirissä tuntuu olevan paljonkin sekaannusta, aina kun valuutan nimi ei ole euro.
"Voiko Ruotsin valtio luoda rahaa hankkeisiinsa tai palkkana valtiolle suoritusta työstä, kenenkään velkaantumatta kenellekkään, kun Ruotsilla on kuulemma oma valuutta (oma raha) ?"
Kyllä ja ei.
Ruotsin keskuspankki ei saa suoraan tulostaa valtiolle rahaa. Se saa lainata valtiolle rahaa. Eli tässäkin tapauksessa joku (veronmaksajat) velkaantuu.
Ruotsalaisilla kotitalouksilla on helkutisti velkaa siksi, koska jonkun mielestä se on hemmetin hyvä idea! Muutoin raha- ja talouspolitiikka olisi erilaista.
Vai että BASEL III myötä lainahanat kiertyvät kiinnni.
Mutku tuolla sanotaan noin,
"Voidaankin todeta, että yhdessäkään toimivassa pankkijärjestelmässä reservivaatimukset eivät rajoita liikepankkien luotonantoa. Toisin sanoen liikepankit myöntävät lainoja juuri niin paljon kuin ne katsovat liiketaloudellisesti kannattavaksi. "
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimittaja-rossi-ja-rahan-endogeenisuus/
Ketä tässä nyt uskoisi ?
EKP on luvannut ostaa valtioiden velkalainakirjoja pankeilta sijoittajilta. Tämä tehdään siinä vaiheessa kun valtiot kieltäytyvät romuttamasta hyvinvointivaltiota ja eivät suostu maksamaan korkoja, saatikka velkojaan. Tällöin EKP lupaa ostaa luotot itsellensä, jos valtiot suostuvat tiettyihin ehtoihin. Tää on niin tätä iltalypsyä EKP:n ja raharikkaiden suunalta. Se on kuitenkin fakta, että EKP:n etu on pitää talouden pyörät pyörimässä ja jopa velkapyramidiponzi tyhjenee, kun EKP:n rahahanat avataan. Mutta tosiaan tämä tehdään pikkuhiljaa ja porrastetusti, jotta inflaatio ei ala laukkaamaan ja sitä kautta rikkaiden omaisuuden arvo ei romahda.
Eikun rauhallista ja mukavaa joulua Kanille ja ollaan onnellisia, että kinkkua ja laardia on vielä pöydässä :)
"Voidaankin todeta, että yhdessäkään toimivassa pankkijärjestelmässä reservivaatimukset eivät rajoita liikepankkien luotonantoa. Toisin sanoen liikepankit myöntävät lainoja juuri niin paljon kuin ne katsovat liiketaloudellisesti kannattavaksi."
Tämä pitää paikkansa. Raha ja talous -blogin kaverit ovat oikeassa.
Mutta (aina se mutta) näyttäisi kuitenkin siltä, että em. pitää paikkansa siihen asti kunnes pääomavaatimukset tulevat vastaan.
Eli osatotuus, siis.
Nyt voiko joku selittää mitä tarkoittaa pankin konkurssi velalliselle?
Menevätkö lainat ns. "Heti maksuun täysimääräisinä"! Vai katoaako velka, mitä en kyllä usko.
Tämän päivän lehdessä johnny akerholmin mielestä suurimpana mörkönä on tulossa basel3 vakavaraisuussäännöstö joka korvaa epäonnistuneen basel2. Lisäksi talousnevoston määräaikainen talouspoliittinen asiantuntija harmittelee että euroalueen kriisiä halutaan käyttää hyväksi poliittisen yhteistyön tiivistämisessä sen sijaan että otettaisiin oppia kriisistä.
"Nyt voiko joku selittää mitä tarkoittaa pankin konkurssi velalliselle?"
Pahimmassa tapauksessa pankin konkurssi tarkoittaa velallisen omaisuuden realisointia.
Kävin eilen Aktiassa neuvottelemassa 140.000€ sijoituslainasta ja heti kättelyssä ilmoitettiin, että Aktia ei myönnä sijoituslainoja kenellekkään toistaiseksi. Hanat ovat siis Aktiassa täysin kiinni. Huolestuttavaa. Tänään kävin sitten Nordeassa neuvottelemassa samasta lainasta ja lopputulema oli se, että pankki myöntää lainaa 85% sijoituksesta(lisävakuuksia ostokohteen lisäksi tulee löytyä) ja loppuosuuteen tulee löytyä omaa pääomaa. Vaikka sijoittajalta löytyisi vakuuksia, niin 100% lainaa ei enää myönnetä, vaan 85% ylittävä osa tulee olla rahana. Kyseinen laina olisi ollut sekä pankille, että minulle itselleni erittäin kannatava ja turvallinen, mutta tästäkin huolimatta hanat olivat kiinni. Ei auta kuin unohtaa tämä kauppa ja lähteä etsimään uusia mahdollisuuksia.
USKOMATON IHMINEN TÄMÄ KANI! AIVAN HUULI VÄPÄTTÄÄ KUN NÄITÄ LUKEE! Sinusta uusi presidentti! Sinunlaisten ihmisten ansiosta ehkä jokunen herää matrixista tai sitten ajattelee niinkuin aina ennenkin!
SODAT NE vasta hauskaa luettavaa ovatkin! Voi heran jumala!
http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm
T:City Surnu
Lähetä kommentti