12.12.2012

Jokaisella lailla on hintalappu

Tyhmyri on tehnyt varsin mielenkiintoisen laskelman sisäisen devalvaation eli palkkojen alentamisen vaikutuksesta reaaliansioihin: Tyhmyri's Blog - Raimo Sailas ja Osmo Soininvaara peräänkuuluttavat säästöjä ja sisäistä devalvaatiota – ilmeisesti itseaiheutettu katastrofi on mieluisampi vaihtoehto kuin typerien päätösten peruminen
Kyseisessä laskelmassa palkkaa leikataan 20%. Mitä tämä laskelma kertoo meille? Se kertoo useita eri asioita.

Palkkojen leikkaaminen aiheuttaa sen, että valtion verotulot romahtavat. Tämä aiheuttaa sen, että julkista sektoria täytyy supistaa ja/tai verotuloja on kasvatettava vanhoja veroja korottamalla tai uusia keksimällä.

Kun palkkoja leikataan (ja julkista sektoria supistetaan) Suomen bruttokansantuote alenee huomattavasti. Tämä kasvattaa velan suhdetta bruttokansantuotteeseen, joka yhdessä verotulojen romahtamisen kanssa aiheuttaa Suomen luottoluokituksen alenemisen. Käytännössä nämä yhdessä tarkoittavat taloudellista itsemurhaa (lue tuo!)

Suurin osa työllisistä on jo sitonut suurimman osan palkkatuloistaan (ostovoimastaan) lainanhoitokustannuksien hoitamiseen. Näin ollen palkkojen leikkaaminen alentaa ostovoimaa entisestään. Mikäli asiakkaalla ei ole ostovoimaa, ei ole yrityksiä eikä myöskään niiden tarjoamia työpaikkoja. Tämä aiheuttaa konkursseja ja työttömyyttä.

Jokaisen tuotetun tuotteen ja/tai palvelun hinnasta 20-70% koostuu pelkistä lainanhoitokustannuksista (korot+lyhennys). Näin ollen palkkojen leikkaaminen ei alenna elinkustannuksia juuri ollenkaan.

Nykyisessä järjestelmässä ne jotka ovat ottaneet velkaa eilen ja tänään ovat lainan takaisinmaksamisessa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna. Palkkojen leikkaaminen ei ainoastaan pienennä uusien lainojen summia, vaan tämän lisäksi se hyydyttää lainamarkkinat ja vieläpä hyvin pitkäksi aikaa. Tämä tarkoittaa konkursseja, maksuhäiriöitä sekä lainanhoito-ongelmia.

Pankkien taseissa kummittelevien arvopapereiden arvo on täysin riippuvaista niiden myöntämistä luotoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kun uusien lainojen summat alenevat, eivätkä ihmiset yleisesti enää kykene ottamaan enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin (palkkoja leikattiin), pankkien taseissa kummittelevien arvopapereiden arvo ei enää pidä paikkansa. Välttääkseen 90-luvun laman toisinnon (jossa terveitä yrityksiä sekä asuntoja realisoitiin pankkien taseita pönkittämään) on valtiolla (tällä hetkellä) täsmälleen kaksi vaihtoehtoa: kerätä nämä roskapaperit pankkien taseista pois tai sitten pääomittaa niitä. Tämä tarkoittaa valtion velan massiivista kasvua, joka tarkoittaa verojen korotuksia.

Kaikki edellä mainitut asiat aiheuttavat myös sen, että Suomen parlamentaarinen järjestelmä kirjaimellisesti pakotetaan kääntymään kansalaisiaan ja ennen kaikkea perustuslakia vastaan. Ilman rahaa ei ole mahdollista ylläpitää oikeutta maksuttomaan perusopetukseen (16 §). Ilman rahaa ei ole mahdollista ylläpitää oikeutta välttämättömään toimeentuloon tai huolenpitoon (19 §) ja niin edelleen. Nimittäin jokaisella lailla on hintalappu.

Tässä vaiheessa kaikki mahdolliset edut, joita kuviteltiin saavan palkkoja leikkaamalla aikaiseksi, lentävät ikkunasta pihalle. Suomen valtionvelka kaksinkertaistuu, joka aiheuttaa sen että verotus kiristyy entisestään (riippumatta leikkauksista, säästöistä tai yksityistämisistä). Entisestään kireämpi verotus aiheuttaa sen, että kilpailukyky heikkenee jopa alhaisemmalle tasolle, kuin se oli ennen palkkojen leikkaamista. Työttömyys kirjaimellisesti räjähtää käsiin, eivätkä Suomalaiset yritykset saa investoinneilleen rahoitusta juuri mistään, koska mm. ulkomaalaiset "sijoittajat" katsovat Suomen olevan "poliittisesti epävakaa" maa.

Palkkojen leikkaaminen on taloudellinen neutronipommi, joka tuhoaa vaihdonvälineen eli rahan, mutta jättää resurssit koskemattomaksi. Herra Fresco todisti aikoinaan erään toisenlaisen taloudellisen neutronipommin räjäytyksen (mekanismi oli täysin eri, mutta lopputulos täsmälleen sama):
...Then came the crash of 1929 which began what we now call “The Great Depression”. I found it difficult to understand why millions were out of work, homeless, starving, while all the factories were sitting there; the resources were unchanged.
...
Huono Suomennos:
... Sitten vuonna 1929 tuli pörssiromahdus. Tästä alkoi nykyisin kutsumamme "Suuri lama." Minun oli vaikeaa käsittää, miksi miljoonat olivat työttömiä, kodittomia ja nälissään samalla kun kaikki tehtaat vain seisoivat tyhjillään; resurssit pysyivät muuttumattomina.
Tällaisen pommin tuhojen korjaamisessa kuluu vuosikymmen, ellei jopa enemmänkin (vrt. Suomi ja 90-luvun lama tai tämän päivän Kreikka).

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että jokainen joka vaatii palkkojen leikkaamista, on valtiopetokseen syyllistyvä terroristi.

Kysymys enää onkin tapahtuuko rikokseen syyllistyminen tietoisesti? Tämä mahdollisuus kun on oikeasti olemassa. Esimerkiksi herra Kokkilalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä kuinka radikaalisti talouden mekanismeja on lakimuutoksien sekä säädöksien avulla muutettu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei hän muuten täysin vakavalla naamalla väittäsi, että Suomi nousee (taantumasta/lamasta) työtä tekemällä (haastattelu linnan juhlissa, linkki hukassa).

Nykyisessä järjestelmässä kenenkään työpanoksella (oli se sitten suuri tai pieni) ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan sillä rahalla on merkitystä, joka pankista lainataan ja kiertoon kulutetaan.

Velka = Ostovoima = Työpaikka

Ja tämä (tuo kaava) on koko ongelma alku ja juuri.

25 kommenttia:

jari ojala kirjoitti...

Itse alan päätyä käsitykseen, että tämä kaikki tehdään tietoisesti. Tarkoitus on ilmeisesti kurjistaa kansa nöyräksi liittovaltiokehitykselle.

Nyt ollaan valmiita uhraamaan kaikki tuon liittovaltion aikaansaamiseksi. Alkaa kapinahenki kasvamaan sisälläni.

jari ojala kirjoitti...

Tuo samainen laskelma kannattaisi tehdä myös työnantajan kannalta katsottuna.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/palkkalaskuri/

Tuosta voi esimerkiksi laskea, että paljonko työnantaja säästää palkkojen leikkauksissa. Todelliset säästöt ovat enemmän, kuin esimerkin 20%, sillä työnantajamaksut pienenevät myös.

Nimetön kirjoitti...

Luoko Kuntarahoitus rahaa ?

Siperia opettaa kirjoitti...

Mutta tässä tutkitaankin järjestelmän menestymistä kokonaisuutena, eikä huomioida ajan kulumisen luomia eroja yksilöiden aseman välille.

"Edistykselliset" eliittiyksilöt (kuten Kokkila) osaavat ajatella talouden yksityiskohtia (=omia taskuja) ja huomioida ajoituksen merkityksen (=oman bonuksen ehtii kuitata "säästöistä" turvaan, ennenkuin loppu talousjärjestelmä romahtaa)

Ihmetyttää aina vaan, miten nuo kellokkaat saavat viestinsä median etusivulle ilman että toimittajat esittäisivät heille edes hieman valikoituja kysymyksiä, jotka "uutisen" propagandaksi paljastaisivat.

Ebolakani kirjoitti...

"Itse alan päätyä käsitykseen, että tämä kaikki tehdään tietoisesti. "

Jokainen talous on suunnitelmatalous.

Sori vain uusliberaalit, mutta vapaitamarkkinoita ei ole olemassa.

Kysymys onkin mitkä ovat suunnittelijan motiivit.

Tässä tapauksessa se on Neofeodalismi.

Ebolakani kirjoitti...

"Tuo samainen laskelma kannattaisi tehdä myös työnantajan kannalta katsottuna."

Hyvä pointti. Ehdotitko tätä tyhmyrille?

Ebolakani kirjoitti...

"Ihmetyttää aina vaan, miten nuo kellokkaat saavat viestinsä median etusivulle ilman että toimittajat esittäisivät heille edes hieman valikoituja kysymyksiä, jotka "uutisen" propagandaksi paljastaisivat."

Kani on samaa mieltä. Miksi näin ei tapahdu?

Ainiin, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat...

Ebolakani kirjoitti...

"Luoko Kuntarahoitus rahaa ?"

Ei välttämättä.

Nimetön kirjoitti...

Hiukan enemmän huonompaa palkkaa- tai ei palkkaa ollenkaan? Sitä se Kokkila vissiin tarkoitti.

Ennen vanhaan kilpailukykyongelmat ulkomaan suuntaan hoideltiin devalvaatiolla. Nyt kun se ei enää käy euron takia, koitetaan vientitavaroiden valmistushintaa laskea säästämällä valmistuskuluissa, esim palkoissa. Tarkoituksena vissiin on että kun hinta laskee tietyn rajan alapuolelle, kauppa ulos alkaa käydä rajuilman lailla ja voidaan maksaa enemmän huonompaa palkkaa (pidentämällä päivää alemmalla tuntipalkalla). Jos näin on ,Herra Kanin taulukko ei aivan pidä paikkaansa?????? Onko?

Ikävämpi puoli palkanalennuksessa devalvaatioon nähden on, että esim. asuntolaina ei alene tuntipalkkaan nähden, vaan pikemminkin kasvaa. Devalvaation ollessa kyseessä asuntolaina säilyy saman suuruisena koska palkkoihin ei silloin kajota.
Vikatikki olla mukana eurossa, tästä ei ole ulospääsyä. En usko että tämmöistä on kukaan osannut suunitella, liikaa muuttuvia tekiöitä. On vain joukko huonoja johtajia ja paljon huonoja päätöksiä, päätämättömyyttä ja aina jossain on vaalit liian lähellä.

Ebolakani kirjoitti...

"Jos näin on ,Herra Kanin taulukko ei aivan pidä paikkaansa?????? Onko?"

Kaikki raha on lainattu pankista. Tästä ei ole poikkeusta. Ei edes silloin, kun kyse on vientituloista. Tuolloinkin raha on vain vienti (kohde) maassa lainattua ja kiertoon kulutettua, joka ansaittiin myymällä sinne tuotteita ja/tai palveluita.

Vienti vetää vain mikäli ostaja maan asukkaat, yritykset, kunnat jne. kykenevät velkaantumaan.

Mikäli pankit eivät kykene luotottamaan tai ihmiset, yritykset jne. velkaantumaan, on täysin merkityksetöntä kuinka alhaiseksi esimerkiksi tuotantokustannuksia leikataan. Kauppa ei vain käy ja sillä sipuli.

Maailmassa, jossa pankit luovat ostovoimaa laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä", ei tuotantokustannuksilla ole mitään merkitystä (palkoista puhumattakaan).

Velka = Ostovoima = Työpaikka

Eli ongelma on rahan syntymekanismissa. Ei verotukssa, julkisessa sektorissa, palkoissa jne. jne.

Tätä ei ilmeisesti EK:ssa ymmärretä.

Nimetön kirjoitti...

Hei Kani.
Saivarteleva kysymys: Sinäkin käytät jouhevasti sanaa "lainata" noissa pankkien luottojen annoissa, mutta olisiko sittenkin syytä heivata koko tuo käsite tästä yhteydestä?
Mitään omassa hallinnassa olevaa ei ole luovutettu toisen käyttöön vaan se raha on syntynyt neitseellisesti ja katoaa samaa reittiä maksaessamme luoton pois...
Ns. laina ja takaisinmaksaminen vääntävät ajatukset jo lähtökohtaisesti väärään aaltopituuteen?

Nimetön kirjoitti...

Kani ja kumppanit sitten sukkana varaamaan paikka Maailmanlopun Megabileisiin Ellivuoreen. Yhdistetään voimat uuden ajan ajatushautomossa ja ryhdytään tekemäön oikeita asioita.

Lisää Verkkomediassa.

T: iitimo

Nimetön kirjoitti...

Onks esimerkkien palkkojen pidätysprosentit vaan ihan kohdillaan, aika alhaisilta näyttää. Täytyy olla tms. kovat kilometrikorvaukset tulossa, jos prosentit voi pitää tuollaisella tasolla tai sitten mätkyjä on tiedossa :)

Ebolakani kirjoitti...

"Ns. laina ja takaisinmaksaminen vääntävät ajatukset jo lähtökohtaisesti väärään aaltopituuteen?"

Olet oikeassa. Mutta mikä olisi parempi tapa kuvata kyseistä prosessia?

Ebolakani kirjoitti...

"Kani ja kumppanit sitten sukkana varaamaan paikka Maailmanlopun Megabileisiin Ellivuoreen."

Herra Kanilla on jo muuta menoa. Pahoittelen.

Pitäkää hyvät bileet!

Ebolakani kirjoitti...

"Onks esimerkkien palkkojen pidätysprosentit vaan ihan kohdillaan, aika alhaisilta näyttää."

No joo. Onhan tuossa muitakin ongelmia, mutta muuttaisiko näiden korjaaminen lopputulosta?

Nimetön kirjoitti...

No mutta mutta...

Tottakai yritykset sitten alentavat tuotteiden hintoja kotimarkkinoilla alentuneiden tuotantokustannusten, ostovoiman ja/tai kiristyneen kilpailun takia ?

Näin verotulot pienenevät entisestään ja kaikki voittavat. Vientituotteiden kilpailukyky toki paranee.

-Ei se paras anonyymi

Nimetön kirjoitti...

"laina" = luotottaminen?
"takaisinmaksu" = luoton lyhennys?

;)

...ja tämän jälkeen kysytään miten ja miksi vain yksityisellä pankilla on oikeus luotottaa yhteiskuntaa?

Kaptah kirjoitti...

Hyvä videopätkä tuubista

Making Money - Greece:
http://www.youtube.com/watch?v=xsD1I9bOgEs

Lisää tuommoisia jokapuolelle eurooppaa.

Ebolakani kirjoitti...

"Lisää tuommoisia jokapuolelle eurooppaa. "

Kannatetaan!

Anonymous kirjoitti...

Hra Kani kysyy: "Mutta mikä olisi parempi tapa kuvata kyseistä prosesessia?"

Koska rahan lainaamisprosessi on rikollisuutta, se tulisi kaikissa yhteyksissä ilmaista selvästi.
Kaunis suomenkieli tarjoaa valinnanvaraa:
- petos, järjestäytynyt rikollisuus, mafiatoiminta.
- harhautus, vääryys, erehdytys, kavallus, huijaus, petkutus, puijaus, viekastelu, huiputus, pimitys, vilpistely, sumutus, jymäytys, juksaaminen, narraaminen, silmänkääntötemppu.
Lainan ottajaa
- vedetään höplästä, hänet nyljetään.
- Hänet alistetaan, murretaan, särjetään, häneltä anastetaan, otetaan, riistetään, puhalletaan, siepataan, varastetaan, rosvotaan, kähvelletään, pöllitään.
- Hänet rullataan, pahoinpidellään ja jätetään kadulle makaamaan.

Austerity measures = blood-letting.

Sorry, ettei aihe kirvoita myönteisempiä mietteitä.

Ebolakani kirjoitti...


:)

Nimetön kirjoitti...

Raha = lappu, jossa lukee
"anna tuo ________ minulle tai saat turpaasi!"
Sen ostovoima määritetään turpaanvetotahojen ammattimaisuuden pohjalta aka. poliittinen->oikeuslaitos->poliisilaitos?

Nimetön kirjoitti...

Olisiko kuitenkin järkevää alkaa käyttämään tuossa yhtälössä

velka=ostovoima=työpaikka,

yhtäsuuruus merkkien sijaan "seurausnuolia" ->.

Sillä yhtäsuuruus kun pätee molempiin suuntiin eli yhtälö voidaan kirjoittaa myös toisinpäin

työpaikka=ostovoima=velka.

Ja eihän velka ole sama-asia kuin työpaikka tai ostovoima.

Sen sijaan jos käyttäisit seurausnuolia niin se näyttäisi tältä

velka -> ostovoima -> työpaikka,

(Velasta seuraa ostovoima josta seuraa työpaikat. Ei päde toiseen suuntaan.)

Tällöin järjestyksellä on väliä ja se näyttääkin paremmalta (mielestäni).
Vai oletko miettinyt asiaa jo ja päätynyt jostain tietoisesta syystä yhtäsuuruusmerkkien käyttöön?

Ebolakani kirjoitti...

"Vai oletko miettinyt asiaa jo ja päätynyt jostain tietoisesta syystä yhtäsuuruusmerkkien käyttöön?"

Kaava toimii toiseenkin suuntaan.

Ilman työpaikkaa et yleensä saa velkaa, koska Sinulla ei ole ostovoimaa josta osan voit luvata lainanhoitomaksuihin...

Tästä syystä EU:ssa "tuottavat" työpaikat ovat jaettavissa kahteen kategoriaan:

Mikä tahansa työpaikka, joka kannustaa sekä rohkaisee ottamaan velkaa (vakinaistaminen, mainos, jne.).

Mikä tahansa työpaikka, joka tuottaa tuotteita tai palveluita myytäväksi vientiin.