Muistat varmaan tämän kuvan?
Vastaus kysymykseen menee näin:
Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Näin ollen pankki lainaa vain sen summan, joka lainasopimuksessa lukee. Mutta korkojen takia on pankkiin palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on saatu. Näin ollen lainan korot maksetaan omasta tai jonkun muun lainaamasta rahasta. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä miten raha ansaittiin, koska kaikki raha on jonkun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne, jotka ovat ottaneet lainaa eilen tai tänään, ovat velan takaisinmaksussa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.Ja tästä johtuen esimerkin viidestä lainasta vähintään kaksi on sellaisia, joita ei ole mahdollista maksaa takaisin, mikäli kukaan muu ei heidän jälkeensä lainaa pankista rahaa ja kuluta sitä kiertoon. Toisin sanoen, kaksi velallista viidestä ei kykene heistä riippumattomista syistä maksamaan lainaansa takaisin.
Nämä kaksi lainaa, joiden takaisinmaksu epäonnistuu takuuvarmasti, on mahdotonta määritellä. Sillä lainanotton ajankohta määrittelee sen takaisinmaksamisen epäonnistumisen. Mitä myöhemmässä vaiheessa laina otetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä velallisella ei ole minkäänlaista mahdollisuutta täyttää lainasopimuksen ehtoja ja maksaa velkaansa täysimääräisesti takaisin. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kierrossa ole tarpeeksi rahaa.
Tämä tässä on ponzi. Tarkemmin sanoen velkapyramidiponzihuijaus.
Mutta tämä ei vielä lopu tähän. Ei todellakaan.
Esimerkissä ei ollut muita taloudellisia muuttujia kuin pankki, pankin "pelisäännöt" ja viisi lainaa, jotka oli tarkoitus maksaa takaisin ja tuloksena oli epäonnistuminen (vähintään) kahden eri lainan takaisinmaksamisessa.
Otetaanpas mukaan muutamia taloudellisia muuttujia.
Ennen kuin jatkamme eteenpäin, tehdään yksi asia äärimmäisen selväksi:
Tuotanto tai työ ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.Onko selvä? Hienoa. Eteenpäin!
Julkinen velka
Valtion, kuntien ja sun muiden julkisten instanssien pankeilta ottamat lainat ovat myös luotu laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Näin ollen julkisen sektorin velat ovat täsmälleen samalla "viivalla" yritysten sekä yksityisten ottamien velkojen kanssa, eli korot maksetaan jonkun muun lainaamasta rahasta. Mutta julkisella sektorilla on yksi etu, jota yksityisellä ei ole: verotusoikeus.
Kauppatase
Ennen kuin yhdelläkään maalla voi olla kauppataseen ylijäämä, toisella täytyy olla alijäämä. Mutta ennen kuin yhdelläkään maalla voi olla kumpaakaan edellä mainituista, on jonkun käveltävä pankkiin, lainattava sieltä rahaa ja kulutettava se kiertoon. Näin ollen kauppataseen alijäämä (tai ylijäämä) maksetaan rahasta, jonka joku on lainannut ja kuluttanut kiertoon.
Pankkien omistus.
Suurin osa Suomessa toimivista pankeista on ulkomaisessa omistuksessa. Korot ovat pankeille puhdasta voittoa ja näin ollen suurin osa korkotuloista (todennäköisesti) tuloutetaan ulkomaille. Tämän jälkeen on olemassa täsmälleen yksi tapa ansaita se takaisin: vienti.Säästäminen
Ennen kuin kukaan voi säästää rahaa, on se ensin ansaittava. Ja ainoa raha, mitä kukaan nykyisessä järjestelmässä voi ansaita, on jonkun muun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa. Näin ollen jokainen sentti, jonka joku laittaa säästöön, on poissa kierrosta ja sitä kautta melkein mahdotonta ansaita takaisin. Mikäli asiakkaiden säästöt lainataan reaalitalouteen esimerkiksi pankkien toteuttaman ns. maturiteettitransformaation kautta, tapahtuu lainatun rahan uudelleen lainaamista ja rahaan tulee koronkorko.
Sijoitukset
Käytännössä investointi ja sijoitus ovat lainoja reaalitalouteen. Mutta ennen kuin kukaan voi investoida tai sijoittaa pääomaa, on se ensin ansaittava. Ja ainoa raha, mitä kukaan voi tässä nykyisessä järjestelmässä ansaita, on jonkun muun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että investoiminen ja sijoittaminen ovat lainatun rahan uudelleen lainaamista ja rahaan tulee koron korko.
Tässäpä muutama taloudellinen muuttuja näin niinkuin malliksi.
Vastauksen voi jättää kommentteihin.
26 kommenttia:
Kaikki?
Esimerkissä on vain yksi laina, joka on mahdollista maksaa täysimääräisenä takaisin.
Tämä laina on joko numero 1 tai 5.
Mikäli jompikumpi em. lainoista otetaan ensimmäisenä, on se mahdollista maksaa takaisin.
Prosessi menee jotakuinkin näin.
- Ensimmäisten kahden - kolmen lainan jälkeen kierrossa oleva rahamäärä kasvaa julmasti.
- Yritykset saavat tuotteitaan kaupaksi normaalia enemmän ja tästä innostuneena saattavat jopa investoida tuotantoon (koneita, työvoimaa, tiloja jne.).
- Valtion ja kuntien verotulot kasvavat roimasti. Molemmat palkkaavat lisätyövoimaa ja tekevät investointeja mm. infran parantamiseen.
- "Sijoittajien" pääomatulot kasvavat. Näistä osa lainataan (yritysten kautta) takaisin reaalitalouteen.
- Osa palkansaajista, "sijoittajista" ja jopa yrittäjistä säästää rahaa (tilille, Caymansaarille, kassaan jne.).
Pienen hetken homma näyttää pyörivän varsin loistavasti. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Puhutaan nousukaudesta ja jopa talouden "ylikuumenemisesta" (mitä ikinä se tarkoittaakin?). Mutta taustalla jokainen velallinen maksaa velkojaan pois. Ja kun pankille maksetaan lainaa takaisin, raha katoaa.
- Viimeiset kaksi lainaa kulutetaan kiertoon, mutta niiden määrä ei riitä ylläpitämään velkapyramidiponzihuijausta.
- Yrityksien tuotteet eivät mene kaupaksi. Ja niinpä ne ajautuvat irtisanomaan työvoimaansa sekä unohtamaan uudet investoinnit.
- Valtion ja kuntien verotulot hupenevat. Ne ajautuvat irtisanomaan työvoimaansa, etsimään uusia keinoja kannattavuuden parantamiseksi sekä nostamaan veroja.
- "Sijoittajat" haluavat ylläpitää elintasonsa ja ajavat yritykset toteuttamaan mm. offshoring toimintaa, joka rapauttaa paikallisten yritysten, kuntien ja loppujen lopuksi valtion tulot.
- Valtion tuet, velat ja sun muut vastuut ajavat sen ottamaan lisää velkaa, joka tässä tilanteessa on sama asia kuin pissaisi paukkupakkasilla housuihinsa (lämmittää hetken...).
Ja pikkuhiljaa talouden rattaat pysähtyvät täydelliseen umpisolmuun, joka johtuu siitä että kaikki raha palaa takaisin pankkeihin.
Mikään määrä työtä, tuotantoa, leikkauksia, yksityistämistä, veronkorotuksia, eläkeikien nostoja, taloudellista integraatiota, palkkojen alentamista, kilpailukyvyn kasvattamista jne. ei tätä pankkien pyörittämän velkapyramidiponzihuijauksen aiheuttamaa taloudellista ahdinkoa helpota.
Vaihdonvälineestä on tullut ensisijainen este vaihdannalle.
Koska velkaa voidaan ottaa täsmälleen sen verran, kunnes lainanhoitokustannukset "syövät" liikaa elämiseen jäävästä rahasta, on olemassa täsmälleen kaksi tapaa ylläpitää velkapyramidiponzihuijausta: ehtymättömät luonnonvarat ja/tai syntyvyys on 6 lasta naista kohden (uusi velanottajia, nääs). Näin ollen, niin kuin kunnon ponzin perusluonteeseen kuuluu, ne jotka siihen ensimmäisenä ryhtyvät (ja tietenkin sen ylläpitäjät) voittavat. Kaikki muut ajautuvat helevetillisiin ongelmiin.
"Prosessi menee jotakuinkin näin..."
Juu, näi se menee. Empiirinen katsaus maailman talouteen tukee herra Kanin väitettä.
Nyt ei taida tavista auttaa ne differentiaaliyhtälöryhmätkään?
sinänsä kani on oikeassa, mutta tuossa esimerkissä ei huomioida jo kierrossa olevaa rahaa ja tulevaa rahaa. Se nyt on varma että osa lainanottajista ei suoriudu veloista ja siitähän tämä koko saatanan juutalainen pankkiiri eliitti nauttii ja hyötyy. Saa nähdä mitä ne kohta vaativat valtioilta jotka eivät suoriudu veloista:) minun mielestä ja varmaan monen muunkin paras ratkaisu koko tähän velka "ongelmaan" olisi se että valtio ottaisi rahan luomisen takaisin hallintaa. Tällä hetkellä koko maailma on juutalaisen pankki mafian ikeessä:) jokainen syrjäytynyt, itsemurha, päihdeongelmat ja kaikki muukin paska on juutalaisten pankkiirien systeemin sivuvaikutus. Mutta kansa on niin helvetin tyhmää, että on oman velkaorjuutensa ansainnut, joten sinänsä tässä ei ole mitään ongelmaa. Asiat tosin voisivat olla toisinkin ja paremmin. Tyhmä kansa ansaitsee orjuuttavan isännän..
Edeltävien tarinoiden kommenteissa ainakin yhden viihteellisen keskustelun jo kävimme tämän "Kaniinin" kanssa rahan kierrosta, mutta avataanpa toinen perään. Minä kun olen edelleen sitä mieltä, että "Kaniini" on ihan hyvällä asialla, mutta maailmankuvassa on oikaisemisen varaa.
Mark Twain sanoi:
“It ain't what you don't know that gets you into trouble. It's what you know for sure that just ain't so.”
Annetaan "Kaniinin" arvostaman talousmiehen (professori Keen) palstan tuoreimman tällä kertaa valistaa meitä rahoitusjärjestelmän todellisesta luonteesta:
"The bank only gets paid when the firm pays the interest. Yet in accounting the bank will ‘recognise’ the income (ie credit its profit and loss account) as soon as it charges interest and this will allow it to spend before it gets paid. This isn’t seigniorage as the bank has indeed earned that money."
Mitähän lihavoiduilla lauseella mahdettaisiin "Kaniinin" mielestä tarkoittaa?
Näin se vaan näet on, että kyllä se pankkijärjestelmä ihan reaalimaailmassa maksaa ulos osinkoina ja korkoina (korvaamattoman arvokkaan henkilöstön suorituspalkkioista puhumattakaan!) sellaisia korkosaamisia, joita ei ole vielä ansaittu sisään.
Mitenköhän tämä havainto vaikuttaa "Kaniinin" saarnaamaan opinkappaleeseen, että "lainoja ei voida maksaa takaisin"?
Ja nythän on jälleen huomioitava, että keskustelemme voiko järjestelmä matemaattisesti toimia, emme siitä onko pankkiiri luotottanut kehnonpuoleisia hankkeita, kuten vaikkapa Helleenien Tasavallan kulutusta tai sääsuojavaurastumisrinkiä. Tämä kehnonpuoleisten hankkeiden luototus lienee näet se keskeisin todellinen syy miksi järjestelmä pyörii henkitoreissa.
"Kaniinin" näkemykset ulkomaankaupasta, säästämisestä, pankkien omistuksesta ja sijoituksista ovat myös oikaisun tarpeessa, mutta keskustellaanpa nyt ensin tästä erääntyvien korkosaamisten käsittelystä pankin kirjanpidossa.
Onko "Kaniinilla" tarjota meille näkemystä keskusteluun ihan asiapohjalta? Vai onko anonyymi keskustelija taas "legendaarisesti epäonnistuen trollaamassa", mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin?
"sinänsä kani on oikeassa, mutta tuossa esimerkissä ei huomioida jo kierrossa olevaa rahaa ja tulevaa rahaa."
Totta. Olet täysin oikeassa.
Pankit luovat uutta rahaa joka kerta kun ne lainaavat sitä.
Luottolaitostoiminnassa ei lasketa liikkeelle rahaa vaan välineitä, joilla jo liikkeeseen laskettua rahaa voidaan sähköisesti käyttää.
Nykyisessä järjestelmässä kukaan tai mikään ei voi käyttää liikkeeseen laskettua rahaa (keskuspankin kolikoita/seteleitä) ilman pankeista lainattuja välineitä.
Näin ollen kierrossa oleva rahamäärä on 100% puhdasta velkaa, jolla on olemassa täsmälleen yksi suunta: takaisin pankkiin.
Tuleva raha on taas kerran velkaa, jolla silläkin tulee olemaan täsmälleen sama suunta.
Ja niinpä jäljelle jää enää yksi kysymys: miten-ja-kuinka ponzia voidaan ylläpitää?
"Mitähän lihavoiduilla lauseella mahdettaisiin "Kaniinin" mielestä tarkoittaa."
Ensinnäkin, teksti jota lainaat EI ole herra Keenin, vaan 3spoken:in.
Toiseksi, lue mitä 3spoken kirjoitti ENNEN lainaamasi tekstiä: From a double entry viewpoint there are a few things that feel uncomfortable with this table.
Sori. Tällaisia sattuu ja tapahtuu itsekullekin.
"Ja nythän on jälleen huomioitava, että keskustelemme voiko järjestelmä matemaattisesti toimia, emme siitä onko pankkiiri luotottanut kehnonpuoleisia hankkeita, kuten vaikkapa Helleenien Tasavallan kulutusta tai sääsuojavaurastumisrinkiä. "
Aivan oikein! Aukaise jokin lainalaskuri. Ihan mikä tahansa sellainen. Tee pari lainaa ja ota niiden takaksinmaksusuunnitelma talteen johonkin taulukkolaskentaohjelmaan.
Tämän jälkeen seuraa ohjeita, miten-ja-kuinka pankkijärjestelmä toimii:http://ebolakani.blogspot.com/2012/01/mika-edella-mainituista-lainoista-on.html
Osoita, että Kani on väärässä.
Anteeksi, mutta herra Kani haluaa tunnustaa jotain.
Viimeiset 4-5 vuotta Kanin hartain toive on ollut se, että joku osoittaisi sen, ettei järjestelmä ole velkapyramidiponzihuijaus.
"Ensinnäkin, teksti jota lainaat EI ole herra Keenin, vaan 3spoken:in."
Kyllä, Neil Wilson ("3spoken") esitellään meille sangen seikkaperäisesti jutun alussa.
"Toiseksi, lue mitä 3spoken kirjoitti ENNEN lainaamasi tekstiä: "From a double entry viewpoint there are a few things that feel uncomfortable with this table."
"Kaniinin" esittämässä lainauksessa Wilson viittaa taulukkoon, joka esiintyy professori Keenin työssä. Yllä lainaamassani tekstissä Wilson kertoo meille miten pankit käytännössä menettelevät mitä tulee korkosaamisten käsittelyyn.
Varmuuden vuoksi toistan esittämäni lainauksen lihavoidun osan:
"Yet in accounting the bank will ‘recognise’ the income (ie credit its profit and loss account) as soon as it charges interest and this will allow it to spend before it gets paid."
Luetun ymmärtämisen varmistamiseksi, mitä "Kaniinin" mielestä tällä yksittäisellä lauseella täsmälleen tarkoitetaan, ihan selvällä kotimaisella? Mitä pankki käytännössä tekee?
Siis Wilsonin mielestä, luonnollisestikaan "Kaniinin" ei tarvitse olla samaa mieltä, ja "Kaniini" voi tämän ilmaista yleisöllemme. Tässä varmistamme vain, että "Kaniini" ymmärtää Wilsonin väitteen. Muistuttanen vielä, että hyvässä opetuksellisuuden hengessä haastan tässä "Kaniinin" asiantuntemuksen, ja mikäli "Kaniini" tahtoo esiintyä asiantuntevana opettajana, tulee hänen kertoa seikkaperäisesti mitä Wilson väitteellään tarkoittaa, sekä kertoa mitä mahdollisia seurauksia Wilsonin väitteen paikkansapitävyydestä olisi mm. "Kaniinin" opetukselle "lainoja ei voida maksaa takaisin".
Tämän jälkeen voimmekin siirtyä siihen pitääkö Wilsonin väite paikkansa reaalimaailmassa (kohdasta "Standards" eteenpäin, alakategoria "605 - Revenue Recognition"), mutta eipä vielä hypitä asioiden edelle, ja jäädään rauhassa nautiskelemaan kuinka "Kaniini" meille selittää tuon Wilsonin väitteen ja sen seuraamukset.
"Anteeksi, mutta herra Kani haluaa tunnustaa jotain.
Viimeiset 4-5 vuotta Kanin hartain toive on ollut se, että joku osoittaisi sen, ettei järjestelmä ole velkapyramidiponzihuijaus."
Arvostan "Kaniinin" omistautuneisuutta asialleen. Rahoitusjärjestelmässä on paljon paikattavaa, mutta järjestelmää kritisoitaessa on tärkeää keskittyä oikeisiin epäkohtiin, ei uskomuksiin.
Ensinäkin, herra Keenin työssä oli neljä ällistyttävän selkeää onglmaa.
1. Todellisuudessa tällaista järjestelmää ei ole ja tämän lisäksi se on täydellisen mahdoton ylläpitää, koska
2. kukaan ei voi säästää ja
3. jokaisen euron on siirryttävä 100% kädestä toiseen, joka tarkoittaa, ettei
4. yhtään rahaa saa poistua järjestelmästä.
Toisin sanoen, herra Keenin tekemä juttu on nätti matemaattinen leikki, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Toiseksi, lainaamastasi herra Wilsonin (3Spoken) kommentista puuttuu loppu.
"...This isn’t seigniorage as the bank has indeed earned that money. So the table has a minor temporal error in it which may or may not be important."
Kolmanneksi, herra Wilson tarkastelee herra Keenin luomaa (matemaattista) mallia kahdenkertaisen kirjanpidon "läpi". Tämä ei millään tavalla muuta ensimmäisessä kohdassa kirjoitamiani asioita.
Minua kiinnostaisi tietää mitkä ovat oikeita epäkohtia, jos rahan syntymekanismi ei ole sellainen? Anonyymi? Vai onko niin että nyky järjestelmä on ihan jees?
t. \m/
"Ensinäkin, herra Keenin työssä oli neljä ällistyttävän selkeää onglmaa. ...
Tämä ei millään tavalla muuta ensimmäisessä kohdassa kirjoitamiani asioita."
Pahoittelen, mutta minulle jäi "Kaniinin" vastauksesta nyt epäselväksi mitä mieltä "Kaniini" on esitetystä Wilsonin yhden lauseen väitteestä. Varmistaisinkin tässä, että onko tulkintani oikea, että "Kaniinin" mielestä Wilsonilta lainaamani yhden lauseen väite ei pidä todellisuudessa paikkaansa?
Minusta olisi "Kaniinilta" kohteliasta, että "Kaniini" nyt hyvän opettajan tavoin kertoisi meille ihan selvällä kotimaisella, että mitä tuo kiistanalainen väite sisältää, ja miksi se ei pidä todellisuudessa paikkansa. Tässä ei siis keskustella Keenin mallista, vaan ihan siitä mitä tuo yksi lause sisältää, ja sen suhteesta siihen miten pankit ihan käytännössä toimivat.
Erityisesti mitenhän mahtaisi suomentua "spend it before it gets paid", ja täsmälleen millaisesta pankin saamisesta oli kyse? Miksi tämä ei pidä paikkaansa todellisuudessa?
"Minua kiinnostaisi tietää mitkä ovat oikeita epäkohtia, jos rahan syntymekanismi ei ole sellainen? Anonyymi? Vai onko niin että nyky järjestelmä [sic] on ihan jees?
t. \m/"
Vallitsevassa järjestelmässä on mielestäni monia epäkohtia, joista eräitä keskeisimpiä ovat:
1) kohteliaasti sanottuna holtiton luotonanto,
2) olemattomat pääomavaateet,
3) olematon valvonta, ja
4) keskuspankin mielivalta sekä holtiton riskinotto.
Toki voidaan myös sitten keskustella filosofisemminkin missä määrin liikepankeilla on oikeus päättää siitä miten yhteiskunnan vähät resurssit allokoidaan eri toimijoiden kesken, erityisesti huomioiden, että kadunmiehellekin lienee tässä vaiheessa selvää miten loistavasti tehtävässä on suoriuduttu. Vanhan maailman oppikirjoissa kun esimerkiksi vitsaillaan, että pankin tehtävänä on kantaa riskiä, ja tämän riskin toteutumisen pelko sitten peljästyttää ja kannustaa pankin henkilöstöä sekä omistajia mm. varovaiseen luotonantoon.
Tästä voi ja pitäisikin kirjoittaa pidemmältikin, mutta nyt valitettavasti aika loppui tältä erää.
Heh ei osaa kukaan vastata tyhjentävästi kania vastaan :)
Kanin "vastustajat" voisivat nyt kertoa, miten järjestelmä toimii ilman velkapyramidiponzia. Osoittakaa että kani on väärässä,kiitos.
T. Kaikki on maksettava mitä velkaantuu, eikös juu.
"Pahoittelen, mutta minulle jäi "Kaniinin" vastauksesta nyt epäselväksi mitä mieltä "Kaniini" on esitetystä Wilsonin yhden lauseen väitteestä. Varmistaisinkin tässä, että onko tulkintani oikea, että "Kaniinin" mielestä Wilsonilta lainaamani yhden lauseen väite ei pidä todellisuudessa paikkaansa?"
Kyllä, olet väärässä. Herra wilson sanoo tämän itse.
Ensimmäinen kohta tulee alussa, kun hän muuntaa herra Keenin mallin kahdenkertaiseen kirjanpitoon ja toteaa: "From a double entry viewpoint there are a few things that feel uncomfortable with this table." Toisin sanoen Herra Wilson ei pidä herra Keenin mallia oikeana, koska "This isn’t seigniorage as the bank has indeed earned that money.". Tämän epäkohdan herra Wilson korjaa myöhemmässä vaiheessa sanomalla: The banks have a ‘licence to print money’ that the firms don’t have...", jonka jälkeen lopullisessa taulukossa (löytyy "So for the expanded balance sheet the final table looks like this:" alta) korkotulot tulevat vasta sen jälkeen, kun yritys on ne pankille maksanut. Tämän voit vahvistaa alta löytyvistä kuvista (QED -mallit).
Herra Kani alkaa saada tarpeeksensa trollailustasi. Joten Sinulla on olemassa enää yksi mahdollisuus: Tits or GTFO!
Aukaise jokin lainalaskuri. Ihan mikä tahansa sellainen. Tee pari lainaa ja ota niiden takaksinmaksusuunnitelma talteen johonkin taulukkolaskentaohjelmaan.
Tämän jälkeen seuraa ohjeita, miten-ja-kuinka pankkijärjestelmä toimii:http://ebolakani.blogspot.com/2012/01/mika-edella-mainituista-lainoista-on.html
Osoita, että Kani on väärässä.
"1) kohteliaasti sanottuna holtiton luotonanto,
2) olemattomat pääomavaateet,
3) olematon valvonta, ja
4) keskuspankin mielivalta sekä holtiton riskinotto.
Kohteliaasti sanottuna, lue tämä http://ebolakani.blogspot.com/2011/03/otetaanpas-oikein-huono-esimerkki-ja.html
http://ebolakani.blogspot.com/2011/03/otetaanpas-oikein-huono-esimerkki-ja.html blokin kommenttiosiossa:
Ebolakani kirjoitti...
Herra Kani odottaa milloin oikeat trollit tulevat.
Tämä taisi olla vasta tiedustelija.
:)
Toinen tiedustelija liikkeellä. Oikeat trollit ovat niin pelottavia. :)
"Herra Kani alkaa saada tarpeeksensa trollailustasi. Joten Sinulla on olemassa enää yksi mahdollisuus: Tits or GTFO!"
Näinkö on siis ymmärrettävä, että "Kaniini" joutuessaan kunnolla puolustuskannalle ihan asiallisessa keskustelussa alkaa toivottamaan "GTFO"?
Muistutan jälleen, ettemme keskustele Keenin mallista, vaan ihan siitä mitä todellisuudessa tapahtuu.
Eli "Kaniini" on sitä mieltä, että todellisuudessa pankki ei maksa voittoina ja korkomenoina ulos korkotuloa ennen kuin mainittu tulo on ansaittu sisään?
Tähän kysymykseen voi yksinkertaisesti vastata kyllä tai ei.
"Eli "Kaniini" on sitä mieltä, että todellisuudessa pankki ei maksa voittoina ja korkomenoina ulos korkotuloa ennen kuin mainittu tulo on ansaittu sisään?"
Ilman asiakkaan ottamaa lainaa ei ole olemassa korkotuloja.
Näin ollen pankki ei voi maksaa voittoina "ansaitsemaansa" korkotuloa ennen kuin asiakas on hoitanut velkaansa (lyhennys+korot).
Ja se oli sitten siinä. Palataan.
EI KU!
Eipäs palatakaan. Mihin tähtäät? Mikä onkaan pointtisi juju?
Kerro, kerro Anonyymi. Avaa sanainen arkkusi.
Kohteliaimmin, miten on?
Anonyymi aluksi myönsi Kanin teorian todeksi unohtumattomalla tavalla, joka jää aikakirjoihin.
Mikä idea Anonyymilla on tämän jälkeen alkaa etsiä vikaa asiasta, jonka itse juuri myönsi todeksi?
Anteeksi ja kiitos.
"Eipäs palatakaan. Mihin tähtäät? Mikä onkaan pointtisi juju?"
Hienoa, "Kaniini"! Asialliseen keskusteluun kuuluu asiallinen kielenkäyttö. Keskustelukumppanilta voi rohkean uteliaasti kysyä myös mihin tähdätään, ja tällöin on luonnollisesti kohteliasta vastata.
Otetaanpa esimerkki. Tuleva velallinen marssii pankkiin, ja ottaa, sanokaamme 10000 euroa luottoa, 10% vuosikorolla, yksi tasalyhennys vuodessa, laina-aika 10 vuotta.
Kun laina nostetaan, pankki kirjaa velallisen tilille 10000 euroa, jonka velallinen sitten käyttää minne ikinä tahtookaan, ellei pankki sitten ole käyttötarkoitusta jotenkin rajannut. Samalla pankin tulopuolelle sattumoisin ilmestyy 10% korkokannan mukaan 1000 euron korkosaaminen velalliselta ensimmäisenä vuonna. No, pankki ei jää lepäämään laakereillaan, vaan maksaa tuon 1000 euron korkosaamisen tarvittaessa saman tien ulos, joskaan ei velalliselle, vaan pankin velkojille (mukaanlukien pankin tallettajat, omistajat, henkilöstön suorituspalkkiot, jne.). Toki pankin ei tarvitse maksaa korkosaamisia etukäteen ulos, mutta se voi näin halutessaan tehdä, kunhan noudatetaan vallitsevia säännöksiä (506 - Revenue Recognition) saamisten kirjaamisesta pankin tulopuolelle, sekä huolehditaan ettei rikota pääoma- ja likviditeettivaateita jne. (Olen tässä tarkoituksella nyt yksinkertaistanut miten tuloja kirjataan, mutta periaate on kuten esimerkissä -- ulos voidaan maksaa sellaista mitä ei ole tienattu sisään, ja tämä on täysin laillista toimintaa.)
Nyt velallisen tehtävä on tietysti haalia vuoden aikana (työpanosta, tuotteita, palveluksia, ties mitä vastineeksi tarjoamalla) kasaan sekä lyhennys että korko pankkiin takaisin taloudesta kiertämästä. Jos velallinen ei sitten näin menettele, niin vakuudet likvidoidaan (sellaisia toivottavasti on), jolla pankki saa kerättyä ulos maksetut rahat pois kuljeksimasta, ja taseessa on taas tilaa myöntää luottoa seuraavalle velalliselle. Velallisparkakin saanee vakuuksien likvidoinnissa ainakin osan omista säästöistään takaisin, joten ihan tyhjän päälle ei jouduta vaikka tulikin esteitä matkaan.
Jos velallinen suoriutuu korosta ja lyhennyksestä mallikkaasti, seuraavana vuonna pankki maksaa iloisesti ulos 900 euroa, jonka sekä seuravaan vuoden lyhennyksen velallinen sitten imuroi takaisin pankkiin, ja niin edelleen.
Tässä on toki tärkeää muistaa, että rahaa on jo velallisen itsensä toiminnan takia aluksi ulkona ensimmäisen vuonna 11000 euroa, joten eiköhän siitä nyt se 2000 liikene velalliselle, jos velallinen oikein yrittää maanitella säästäjiä palveluksillaan. Luottohan on pitänyt myöntää siten, että velallisella on sekä riittävät vakuudet (ja pohjalla omia säästöjä) että todistettu kyky säännöllisesti haalia rahaa kierrosta itselleen. Ja kun velallinen on kymmenen vuoden urakkansa loppusuoralla (jolloin velallisen itsensä toiminnan ansiosta rahaa on kovin vähän kierrossa), kyllä siihen mennessä on joku muu (tai mahdollisesti velallinen itse) mennyt ottamaan uutta luottoa niin, että rahaa on riittävästi kierrossa koron ja lyhennyksen haalimiseen.
Tämä on se perustilanne, jossa on vielä tärkeää huomioida, että lainapääoma on suuren osan laina-ajasta sen verran iso verrattuna korkoon ja lyhennykseen, että osasta siitä voidaan hyvin kartuttaa myös säästöjä, rahan kierron vaarantumatta. Samaten osa rahasta voi jäädä pysyvästi kierrosta pois, kierron tästäkään vaarantumatta. Olettaen, että pankki saa erääntyvien tilalle uutta luottoa myönnettyä ulos. Ja miksei saisi, koska muutenhan pankkiirin perheessä ei syödä, saatika hankita huvijahteja osamaksulla.
(jatkuu)
(jatkuu)
Toki jos lainakanta lähtee kutistumaan, tai taloudessa tulee muuten vain "rakennemuutoksia", niin imurointikyvyltään heikommille velallisille tulee ongelmia sen luottonsa kanssa. Mutta näin se on, jos eivät velallisen palvelukset enää kelpaa yhteiskunnalle, niin tähän on usein jokin syy. Ehkäpä ainakin yksi niistä kumisaapastehtaista on parempi lakkauttaa, jos nykyisillä tehtailla saadaan jo pallon jokaiselle asukille kolmet saapasparit vuodessa. Tai ehkäpä kumisaappaat ovat vain menneet pois muodista. Tai ehkäpä komeille perustuksille pystytetty tiiliverhoiltu elementtiteräsbetoni ei nousekaan arvoltaan 10% vuodessa seuraavaa sataa vuotta.
Välillä pitää vähän ottaa takapakkia ja likvidoida "roskaluottoja" pois happanemasta. Tästä luonnollisesti tulee tappioita, mutta sitä varten pitää velallisilla, pankeilla ja säästäjillä olla taseessa omaa pääomaa ottamassa tappioita vastaan. (Nykyäänhän ei tietysti näin ole, mutta se on taas toinen tarina.)
Kuten olen "Kaniinin" kanssa koko ajan yrittänyt keskustella, minusta "Kaniini" on oikealla asialla, mutta katsontakanta on mielestäni jotenkin naiivi. Ei se maailmanloppu matemaattisesti seuraa sieltä pankin lainalaskurista, vaikka pankin oikeutta taikoa tyhjästä rahaa (sisältäen jopa velallisen vielä maksamattomat korot) velallisen juhlallista takaisinmaksuvakuutusta vastaan onkin syytä arvioida kriittisesti. Jälkimmäisestä emme ole "Kaniinin" kanssa ymmärtääkseni koskaan eri mieltä olleetkaan, vaan siitä onko maailmanloppu järjestelmän matemaattisen rakenteen väistämätön seuraamus. Olen "Kaniinille" yrittänyt perustella että ei ole, mutta aika vaikeata on eteneminen tähän asti ollut. Toivottavasti keskustelu on sentään ollut opettavaista!
Hmm, miten se menikään? Jos huutaa asian vierestä, mitä silloin saa aikaan? Ei mitään. No mutta kukin tyylillään...
t. \m/
Makee kusemiskisa, päivän parhaat naurut. Trolli olis voinut olla eräs kaverini, tyyli oli NIIN samanlainen ja ihan yhtä hukassa...
"Hienoa, "Kaniini"! Asialliseen keskusteluun kuuluu asiallinen kielenkäyttö."
Ohgay.
Ensimmäisenä vetäisit esiin herra Keenin tekemän matemaattisenmasturboinnin, jota ei voi käyttää kuvaamaan todellisuutta.
Sitten käytit helevetisti vaivaa taulukon tekemisen, jonka piti todistaa jotain, mutta oli täysi kusetus.
Seuraavaksi jäit jumittamaan lauseeseen, jonka jopa sen kirjoittaja hylkää, koska se oli väärin.
Ja nyt, kaiken tämän jälkeen, väität että FASB:n luoman kirjanpitostandardin alakategoria "605 - Revenue Recognition" mahdollistaa ponzin ylläpitämisen (tiedät itsekin, ettei näin ole)!
Ei, kultaseni, ei. Tämä ei ole asiallista keskustelua.
Tämä on trollausta.
Ja nyt, herra Kanilla on Sinulle enää neljä sanaa sanottavana: GTFO!
Lähetä kommentti