Esitetään yksinkertainen kysymys

Mitä yhteistä on seuraavilla asioilla?

Pankin asiakaspalvelu (kuva)

Pankkiautomaatti (kuva)

Maksupääte (kuva)

Pankki- ja luottokortit (kuva)

Pankin verkkopalvelut (kuva)

Vastaus on ällistyttävän yksinkertainen:

Pankin palvelintila (kuva)

Pankin palvelintilassa sijaitsevassa tietokoneessa on sovellus joka on tietokanta

Eräänlainen tietokanta (kuva)

Kaikkien pankkitilit sijaitsevat tällaisessa tietokannassa.

Jok'ikinen kerta, kun nostat tililtä rahaa, maksat laskuja, maksat tuotteista ja palveluista jne. jne. tililtäsi vähenee summa, joka on ykkösiä ja nollia pankin palvelintilassa sijaitsevassa tietokannassa.

Esitetään yksinkertainen kysymys: miten raha, joka on ykkösiä ja nollia tietokannassa, ajautui pankkitilillesi?

Yksinkertaisin vastaus on se, että ansaitsit sen. Teit töitä ja siitä maksettiin palkka joka näkyy ostovoimana (rahana) tililläsi.

Mutta (aina se mutta):

... Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. ...

Eli raha, joka Sinulle palkkana maksettiin, ei tullut yritykseltä itseltään. Yritys ansaitsi sen (rahan) tuottamalla tuotteita sekä palveluita. Toisin sanoen: yritykset ovat täysin riippuvaisia rahasta, joka on jo kierrossa

Tiedämme, että Setec Oy, joka on Gemalto Oy:n tytäryhtiö, tulostaa euron seteleitä. Mutta nämä setelit toimitetaan pankkeihin, pankkiautomaatteihin tai jopa kauppoihin. Näitä seteleitä ei saa ulos pankista, pankkiautomaatista tai edes kaupasta ellei tililläsi ole rahaa. Näin ollen Setec Oy ei maksanut palkkaasi.

Tiedämme, että Setec Oy tulostaa euron seteleitä vain-ja-ainoastaan Suomen (keskus)pankin pyynnöstä. Suomen (keskus)pankin vuoden 2010 vuosikertomuksesta (PDF) käy ilmi, että se on laskenut liikenteeseen noin 14 miljardin euron edestä seteleitä (kolikot puuttuvat).

Mutta yksikään Suomalainen yrittäjä tai työntekijä ei vie työtuntilistaansa Suomen (keskus)pankille. Näin ollen raha, joka Sinulle palkkana maksettiin, ei tullut Suomen (keskus)pankista. Itse asiassa setelit ovat vain ~9% kierrosta olevasta rahamäärästä:

(miljoonia euroja)

Toisin sanoen ~91% kierrossa olevasta rahamäärästä on tullut jostain muualta kuin Suomen (keskus)pankista.

Kunnat keräävät veroja, että saavat katettua menonsa. Valtio tekee täsmälleen samalla tavalla. Eli koko julkinen sektori on täysin riippuvainen rahasta, joka on jo kierrossa.

Joten mistä ihmeestä se raha, joka on ykkösiä ja nollia tietokannassa, oikein tuli? Jonkunhan sen on täytynyt luoda, eikö totta?

Ansaitsiko vientiteollisuus rahan, jonka sitten ansaitsit? Paljon mahdollista. Kun kauppatase summataan vuodesta 1884 alkaen, tulee siitä yhteensä ~160 miljardia euroa. Mutta miksi valtio ottaa velkaa? Tai miksi esimerkiksi kotitalouksien velkaantuneisuus on yli 110%? Varsinkin jos kierrossa on rahaa joka viennillä on jo ansaittu? Syy on varsin ilmiselvä: vientiteollisuus ei ansainnut sitä rahaa, joka Sinulle palkkana maksettiin.

Mutta mistä raha oikein tuli?

Tuliko raha (jonka ansaitsit) esimerkiksi rikkailta? Ei tullut. Heitä on liian vähän, että heidän kulutuksellaan olisi mitään merkitystä mihinkään (ja jostain heidänkin rahojen on tultava, eikö totta?)

Tuliko raha (jonka ansaitsit) jo olemassa olevista talletuksista? Ei taitanut tulla, sillä talletuskanta vain kasvaa kasvamistaan (ja jostain tämänkin rahan on tultava, eikö totta?).

Mikäli yksikään kansalainen yrittäisi tulostaa euroja Xerox 4127™ -kopiokoneella, ajautuisi hän nopeasti vankilaan ja väärennetyt rahat kerättäisiin pois.

Joten loppujen lopuksi jäljelle jää enää vain yksi vaihtoehto: pankki.

Tiedämme, että mikäli yksikään kansalainen yrittäisi päästä käsiksi pankin tietokantapalvelimiin (lisätäkseen tai poistaakseen ykkösiä ja nollia), ajautuisi hän vankilaan ja muutokset "pyyhittäisiin" pois.

Tiedämme, että voit kaivaa vaikka kuinka paljon ojaa, kasvattaa perunoita tai tehdä halkoja, eikä pankin tietokantoihin ilmesty yhtään ainoaa ykköstä ja nollaa lisää (joka siis vastaa tililläsi näkyvää rahasummaa).

Tiedämme, ettei yksikään pankki vastaanota yritysten työtuntilistoja palkkoja maksaakseen.

Tiedämme, ettei yksikään maatalouden ammatinharjoittaja saa pankilta rahaa tuotostaan vastaan.

Näin ollen ainoaksi keinoksi miten-ja-kuinka pankista saa rahaa, on laina.

Pankin ydinliiketoiminta on rahan lainaaminen. Näin ollen pankin tuottama tuote on raha. Tai ei aivan sanan "raha" varsinaisessa merkityksessä. Rahoitustarkastus (RATA) eli nykyinen Finanssivalvonta on muotoillut pankkien (ydin)liiketoiminnan varsin ytimekkäästi (PDF):

Luottolaitostoiminnassa ei lasketa liikkeelle rahaa vaan välineitä, joilla jo liikkeeseen laskettua rahaa voidaan sähköisesti käyttää.

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa seuraavaa:

Suomen (keskus)pankki tulostuttaa Setec Oy:llä setelit (ja kolikot?). Jonka jälkeen ne toimitetaan pankkeihin, pankkiautomaatteihin tai jopa kauppoihin. Yksikään Suomalainen ei voi käyttää niitä ennen kuin on lainannut luottolaitokselta (pankilta) välineitä, joilla jo liikkeeseen laskettua rahaa voidaan (sähköisesti) käyttää. Ja nämä (välineet) ovat niitä ykkösiä ja nollia tietokannoissa, jotka loppujen lopuksi vastaavat tililläsi näkyvää summaa rahaa.

Ja tämä tarkoittaa seuraavaa:

Ennen kuin euro voidaan kuluttaa, se täytyy lainata (korolla tietenkin).

Eli se raha, jonka palkkana ansaitsit, on jonkun lainaamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa.

Valitettavasti tämä tarina ei lopu tähän. Ei todellakaan. Tämä oli vasta prologi.