...Herra Kotilainen yrittää "pelastaa" vientiteollisuuutta. Vientiteollisuudessa toimivien työlaisten palkat on pidettävä mahdollisimman alhaisena, että kilpailukykymme maailmanmarkkinoilla säilyy (tämä on kriittistä sen takia, koska pankit pyörittävät velkapyramidiponzihuijausta).
Korkea inflaatio ja muun muassa kohonnut arvonlisävero syövät jo sovittuja palkankorotuksia ja ovat herättäneet toiveita viime vuotta suuremmista korotusprosenteista.
Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen muistuttaa, että suuri osa inflaatiosta tulee maailmanmarkkinoilta. Näin ollen inflaation siirtäminen palkkoihin merkitsisi kilpailukyvyn heikkenemistä ja huonompaa työllisyyskehitystä.
– Inflaatioon pitää nyt vain sopeutua, Kotilainen opastaa.
...
Valitettavasti "inflaatio" ei koske pelkästään vientiteollisuutta.
Kun raaka-aineen hinta nousee, niin nousee myös siitä valmistettavan tuotteen hinta. Rautalangasta väännettynä: Jos öljyn hinta kasvaa, niin kasvaa Tupperware tuotteiden hinnat.
Näin ollen Herra Kotilainen sanoi juuri, että meidän kaikkien on syötävä vähemmän, autoiltava vähemmän, hankittava vähemmän vaatteita (esim. lapselle), lämmitettävä taloa vähemmän ja niin edelleen. Meidän kaikkien on yksinkertaisesti sopeuduttava siihen, että kaikki maksaa vtun paljon enemmän. Eli työstä maksettavalla palkalla ei saa tulla toimeen.
"Kyl' vuaan on hitonmoinen ohje."
4 kommenttia:
Niin. Se on nyt vaan sopeuduttava kysynnän ja tarjonnan lakiin, jossa kiinalaisetkin ovat tulleet saman hyvinvointikakun ääreen kahmimaan luonnonvaroja. Luonnonvarathan eivät tunnetusti uusiudu ihan tuosta vaan, joten pitää vaan tottua siihen, että tulevaisuudessa käydään kerran 10:ssä vuodessa siellä etelänmatkalla ja silloinkin otetaan omat eväät mukaan TAI kerran vuodessa helsingin linnanmäellä käynniksi. Autoilukin muuttuu sunnuntai-ajelusta kerran viikossa toteutuvaksi yhteisajeluksi naapurin kanssa kauppaan/virastoon. Ollaan me nyt kuitenkin näitä luonnonvaroja tuhlailtu kuin pahimmat possut pellossa, viimeiset 300 vuotta. Se kaiken vapauttavat teknologia kun on vaan antanut odottaa itseään ja aika hyvä salajuoni on, jos koko maailma sen on pystynyt piilottamaan.
Kanille porkkanaa, aiheesta harmaa talous.
Tämä harmaa talous, joka on nyt muodostunut kaiken pahan aluksi ja juureksi kansantaloutemme syöpäpesäkkeeksi, on vain ilmenemis-
muoto huonossta verovarojen käytöstä.
Lähes kaikki ns. pimeä palkkatulo menee kulutukseen, siis siihen joka sisältää 23% valtiolle ilmaiseksi kerättyä rahaa. Käsittääkseni 23% puhdas tuotto on aika hyvä bissnes. Valtiovaltaa ei häiritse kilpailun vääristyminen pimeäsn ja reilun bissneksen välillä vaan se, että tuo 23% on liian vähän. No, kun tuo luku nostetaan todennäköisesti 25% niin ei se vieläkään riitä vaikka kyseessä on 9,2% nousu verossa.
Totuus on taruakin ihmeellisempi.
Poliitikot, siis nuo säätytalolla nyt konkreettisesti kansallisvaltiomme tuhamisprosessia käynnistävät henkilöt on ne jotka tarvitsevat harmaata taloutta. Harmaa talous on poliitikkojen voimavara joilla he tekevät työtään, siis se on heille elintärkeää. Kaikki se organisaation kirjo valtiontaloudessa joka pyörii harmaan talousen ympärillä on kustannuksiltaan suurempi kuin
harmaan talouden osuus mitattuna rahassa, vähenettynä 23% alvilla. En puolusta harmaata taloutta, mutta en hyväksy myöskään niitä päätöksiä jotka synnyttävät harmaata taloutta.
Siis missä suurin harmaa alue siellä huonoin ja tuhlaavaisin julkinen talous.
Olen päätoiminen alv:n kerääjä, vaikka amattinimikkeeni on yrittäjä. Sillä kerään ilman korvausta joka kuukausi enemmän alvia, kuin saan palkkaa yrityksestäni.
"Kanille porkkanaa, aiheesta harmaa talous."
Harmaatalous on oire valtion velkaantumisesta. Mitä korkeammaksi velkaantuminen kasva, sitä korkeammaksi nousee verotus. Ja mitä enemmän Suomesta "pumpataan" rahaa velanhoitona ulos, sitä vähemmän sitä (rahaa) on täällä kierrossa.
ALV:n myötä yrittäjistä on tehty veronkerääjiä. Nykyään yrittäjät ovat eräänlaisia vasalleja (ehkäpä hieman ontuva vertaus).
Mutta älä huoli. Tästä on tulossa hemmetin hauskaa. Tämä koko touhu näyttäisi edelleenkin olevan vasta alussa.
"Niin. Se on nyt vaan sopeuduttava kysynnän ja tarjonnan lakiin, jossa kiinalaisetkin ovat tulleet saman hyvinvointikakun ääreen kahmimaan luonnonvaroja. "
No ei muuta kuin velkaa ottamaan.
Mitä enemmän velkaa otetaan, sitä enemmän meillä on ostovoimaa ja sitä paremmin selviämme "kysynnän ja tarjonnan viidakossa".
Ei ku hetkinen...
:)
Lähetä kommentti