...Yhden näkyvimmistä puheenvuoroista käytti tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ilmaisi huolestuneisuutensa Suomen julkisen sektorin koosta. Niinistö luonnehti julkista taloutta ”kestämättömän kokoiseksi”, sillä sen menot muodostavat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Moni kansalainen lienee ymmärtänyt Niinistön puheenvuoron niin, että yksityisen sektorin osuus Suomen kansantaloudesta olisi enää noin 40 prosenttia.Taloussanomat - Onko 57 prosenttia paljon vai vähän?
...
...
Luvun toinen ongelma on, että se on kovin helppo ymmärtää väärin. Vaikka julkisiksi luokitellut menot bruttokansantuotteesta ovat 57 prosenttia, se ei tarkoita, että yksityiset menot ovat 43 prosenttia.
Kyse on kahden tunnusluvun suhteesta, eikä se kuvaa julkisen sektorin menojen osuutta bruttokansantuotteesta.
Julkisten ja yksityisten menojen summa ei ole sata, koska julkisten ja yksityisten menojen sijaan bruttokansantuote muodostuu arvonlisäyksestä. Jo yritysten menot ovat suuremmat kuin bruttokansantuote.Tieto & Trendit - Olli Savela - Julkiset menot – ja vielä isommat yksityiset
...
(Toim.huom! Herra Savela on kansantalouden tilinpidon asiantuntija Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilasto-yksikössä.)
...Herra Kani ei ole tähän päivään mennessä nähnyt uusliberalistista ideaa, joka ei olisi kamala yksinkertaistus käsillä olevasta taloudellisesta ongelmasta, suunniteltu toimimaan niin, että sivuvaikutuksena yhteiskunta degeneroituu Neofeodalismiin (synonyymi Plutokratialle) tai on ollut suoranainen valhe.
Tarkkaan ottaen on harhaanjohtavaa sanoa, että julkisten menojen osuus bkt:stä olisi 57 prosenttia, koska bkt ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista. Bruttokansantuote koostuu yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä. Viime vuonna julkinen sektori tuotti 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori 80 prosenttia.
...
Herra Niinistön puhe ja huoli julkisen sektorin koosta vaikuttaa olevan kaikkia edellä mainittuja yhtä aikaa. Ei muuten mikään yllätys, vai oliko?
4 kommenttia:
Todella hienoa kun asiasta on voitu kuitenkin kriittisesti keskustella, presidentin lausunnonkin jälkeen. Hyvä Suomi!
Kalle Isokallio heitti tiistain Iltalehdessä taas sellaista soopaa blogissaan, jotta. Sattui somasti liittymään tähän tarinaan, niinpä en malttanut olla kommentoimatta sitä. Aika jännä juttu, että Tasavallan Presidentti ei tunne edes perusasioita taloudesta, vaikka on ollut suhaamassa näiden asioiden kanssa takavuosina! Liekö "tietämättömyys" sitten tarkoitushakuista taustansa tuntien...
Jos entinen valtiovarainministeri ja EKP:n investointipankin johtaja ei tunne talouden tunnuskujujen laskutapaa, niin pätevyys on syytä kyseenalaistaa myös nykyiseen tehtävään.
Tarkoitushakuista lienee ainakin se, että kakusta esitettiin vain toinen puolikas. Samalla laskukaavalla, joka on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi ja joka kertoo sen, miten BKT käytetään erilaisina lopputuotteina menojen ja tulojen erotus on n. 2%:a.
Julkiset tulot olivat Suomessa yli 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä oli noin 2 prosenttia bkt:sta, yksi EU-maiden pienimpiä.
Käsitykseni mukaan presidentin kuten useiden poliitikkojen julkiset lausahdukset kirjoitetaan median ammattilaisten ja poliittisten taustaryhmien yhteistyönä. Herra Kanin havaitsema tendenssi Niinistön puheessa on huolellisesti mietitty.
Hesari ja muu valtamedia on sitä varten, että se julkaisee näitä hengentuotteita kertomatta niiden todellista tarkoitusta tai alkuperää.
Lähetä kommentti