27.11.2012

Miten paljon pankki voi lainoja omaan lukuunsa myöntää?

Herra Kani sekä muutama muu uhkarohkea allekirjoittanuttakin vakaumuksellisempi nimeltä mainitsematon henkilö ryhtyivät vähän aikaa sitten "ristiretkelle", jonka tarkoituksena oli selvittää rahan syntymekanismi niin, ettei selvitys jätä enää minkäänlaista selittelyjen varaan.

Se mitä löysimme osoittautui ällistyttävän monimutkaiseksi.

Varoitus!
Suomessa on kaksi organisaatiota joiden työntekijöistä löytyy asiantuntija, joka kykenee täysin tyhjentävästi vastaamaan kysymykseen syntyykö raha pelkkänä tilikirjauksena, kun pankki myöntää luottoa asiakkaalle.
Ensimmäinen organisaatio on Finanssivalvonta ja toinen Finanssialan keskusliitto. Edes Suomen (keskus)pankin käytäviltä (Eduskunnasta mitään sanomatta) ei tällaista asiantuntijaa valitettavasti löydy.

Tässä kirjoituksessa on pistetty muutama mutka suoraksi ja tästä johtuen se ei ole täysin tyhjentävä vastaus rahan syntymekanismiin.
Aloitetaan!

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/48/EY (PDF)
4 artikla
Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
(1) ”luottolaitoksella” tarkoitetaan yritystä, joka liiketoimintanaan vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntää luottoja omaan lukuunsa;
Tämä tarkoittaa sitä, että pankki (luottolaitos) ei lainaa yleisöltä vastaanottamiaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yhtään mihinkään. Pankit eivät siis tee maturiteettitransformaatiota eli kanavoi varoja rahoitusylijäämäisiltä talousyksiköiltä rahoitusalijäämäisille. Se myöntää luottoja täysin muulla tavalla.

Miten?

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/49/EY (PDF)
2 jakso
Määritelmät
3 artikla
...
e) "rahoitusvälineellä" tarkoitetaan mitä tahansa sopimusta, joka synnyttää yhdelle osapuolelle rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja samalla toiselle osapuolelle rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen;
...
Mitä rahoitusvara, rahoitusvelka sekä rahoitusväline tarkoittavat? Tilastokeskuksen sivuilta löytyi varsin pätevä selitys kahteen ensimmäiseen:
Rahoitusvarat:
Rahoitusvarat ovat taloudellisia varoja, jotka koostuvat maksuvälineistä, rahoitussaamisista sekä sellaisista taloudellisista varoista, jotka ovat luonteeltaan saamisten kaltaisia.
Rahoitusvelat
:
Rahoitusvelat ovat taloudellisia velkoja, jotka luokitellaan samalla tavalla kuin rahoitusvarat. Velat ovat varojen vastinkirjauksia eli jonkun saaminen on jonkun toisen velka.
Ja sitten vielä rahoitusväline:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/39/EY (PDF)
C osa
Rahoitusvälineet
1) Siirtokelpoiset arvopaperit
...
Siirtokelpoiset arvopaperit (transferable securities) voivat olla osakkeita (yhtiö, asunto-osakeyhtiö), joukkovelkakirjoja, johdannaisia tai vaikkapa kiinteistövakuudellisia velkakirjoja (arvopapereita).

Nonnih, nyt kun tämä on selvää niin otetaanpas oikein huono esimerkki: 100 000 € asuntolaina.

Asuntolainasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä pankki luo asiakkaalle uuden tilin. Tälle tilille pankkivirkailija kirjoittaa tietokoneen näppäimistöä hyväksi käyttäen summan, joka vastaa lainattavaa rahamäärä. Tässä tapauksessa 100 000 €. Tämä summa on rahoitusvelka, jonka lainasopimuksen allekirjoittaja sitoutuu maksamaan pankille 100% takaisin. Summa näkyy asiakkaan uunituoreella tilillä riihikuivana käteisenä (Suom.huom. ykkösiä ja nollia tietokannassa) ja on nostettavissa sellaisenaan pois sieltä (yleensä tämä summa siirretään asunnon myyjän tilille). Samalla pankkivirkailija kirjoittaa pankin kirjanpitoon kyseisen summan rahoitusvarallisuutena. Toimenpiteen jälkeen pankin tase näyttää tältä (kuva varastettu Suomen Talousdemokratia - Pankkitoiminnan perusteet (PDF)):


Näin pankki loi (synnytti) lainattavan rahasumman laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä". Toisin sanoen, raha syntyi pelkkänä tilikirjauksena, kun pankki myönsi luottoa asiakkaalle.

Käytännöllisesti katsoen jokainen asuntolainapaperi, joka pankin kanssa on allekirjoitettu, on siirtokelpoinen arvopaperi eli "rahoitusväline". Miksi? Siksi, koska pankki voi myydä asuntolainasta tehdyn velkakirjan eteenpäin esimerkiksi perintätoimistolle. Tai se (pankki) voi käyttää asuntolainasta tehtyä velkakirjaa vakuutena lainatessaan keskuspankista "keskuspankkirahaa". Ovatpa pankit menneet jopa niinkin pitkälle, että paketoivat kymmeniä tai jopa satoja kiinteistövakuudellista velkakirjaa (asuntolainasopimusta) yhden arvopaperin alle ja sitten väittivät sen olevan erittäin tuottava johdannainen (muistatko subprimen-kriisin?).

Miten paljon pankki voi lainoja omaan lukuunsa myöntää?

Melkein jokaiselle "rahoitusvälineelle" eli velkakirjalle löytyy ohje mikä sen riskiluokka on tai miten se lasketaan. Riskiluokitusta voisi kutsua eräänlaiseksi kategorisointi järjestelmäksi, joka antaa vastaukseksi prosenttiluvun. Tämä prosentti luku on riskipaino. Riskipaino on vastuuarvo. Ja vastuuarvo on: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/48/EY (PDF)
Standardimenetelmä
78 artikla
1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, omaisuuserän vastuuarvo on sen tase-arvo ...
Eli riskiluokka antaa riskipainon. Riskipaino antaa arvon vastuuarvolle. Ja vastuuarvo antaa tase-arvon.

Asuntolainan vakuutena käytetyn omaisuuden (talo, kiinteistö) riskipaino voi mahdollisesti olla 35% (tämä riippuu riskiluokasta). Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan vastuuarvo on 35%. Näin ollen pankki saa kirjoittaa taseeseensa asuntolainan tase-arvoksi 35 000 € (eli 35% lainattavasta rahasummasta, joka edelleenkin huonon esimerkin mukaan on 100 000 €).

Seuraavaksi pankki tarkastaa minkä verran sillä on oltava omaa pääomaa riskipainotettujen saamisten (muiden lainojen, jotka on jo riskipainon mukaan vastuuarvotettu taseeseen) yhteismäärästä. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/48/EY (PDF)
3 alajakso
Omien varojen vähimmäistaso
75 artikla
...
a) kaikkeen muuhun liiketoimintaan kuin kaupankäyntivarastoon ja epälikvideihin varoihin, jos ne vähennetään omista varoista direktiivin 2006/49/EY 13 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla, liittyvän luottoriskin ja laimentumisriskin osalta 8 prosenttia 3 jakson mukaisesti lasketusta riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä;
...
Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tämä kyseinen 100 000 € asuntolaina olisi pankin ainoa laina, eikä muita lainoja olisi, pitäisi (pankin) oman pääoman määrä olla yli 5 200 (virhe) 2 800 € eli 8% asuntolainan tase-arvosta (joka oli se 35 000 €) ennen kuin se (pankki) saa kirjata kyseisen lainan kirjanpitoonsa ja luoda lainaamansa rahasumman (100 000 €) laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä".

Eli lainojen määrää hillitsee sekä hallitsee kolme eri mekanismia: pankin oman pääoman määrä, kuinka monta prosenttia omaa pääomaa on oltava suhteessa riskipainotettuihin saataviin (myönnettyihin lainoihin jotka on jo riskipainon mukaan vastuuarvotettu taseeseen) sekä vakuutena käytetyn omaisuuden riskipaino tai luottoluokitus. Näin ollen pankki voi alhaisien riskipainojen avulla "vivuttaa", eli myöntää lainoja, niin kuin oman pääoman vaatimus olisi 2% tai jopa alle (huomattavasti alhaisempi kuin direktiivi antaa olettaa). Tällä tavoin esimerkiksi 10 miljardin pääomalla on mahdollista synnyttää ~500 miljardin edestä lainoja.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä".
Pankki lainaa vain sen summan, joka lainasopimuksessa lukee. Mutta korkojen takia on pankkiin palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on saatu.
Tämä tarkoittaa sitä, että korot maksetaan omasta tai toisen lainaamasta pääomasta.

Tämä tarkoittaa sitä, että ne jotka ovat ottaneet velkaa eilen ja tänään ovat lainan takaisinmaksamisessa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.

Tämä tarkoittaa sitä, että pankit pyörittävät ponzia. Tarkemmin sanottuna velkapyramidiponzihuijausta.
Ja satoja muita asioita joista juuri yhdelläkään ei ole minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia talouteen.

Anteeksi mitä? Jaska sieltä huutelee "ettei koske Suomea". Hyvä vitsi, joka valitettavasti ei pidä paikkansa. Kyseiset direktiivit on jo implementoitu Suomen lakiin: Direktiivin 2006/48/EY täytäntöönpano Suomessa (PDF) sekä Direktiivin 2006/48/EY täytäntöönpano Suomessa (PDF). Itse asiassa tämä kyseinen järjestelmä on implementoitu ainakin EU:n lisäksi myös G20 maihin. Miten? Kaksi sanaa BASEL III.

56 kommenttia:

jari ojala kirjoitti...

Lähtisin liikkeelle tästä, kun mainitset, että jokaiselle velkakirjalle löytyy ohje mikä on sen riskiluokka, tai miten se lasketaan.

On siis oltava jotain, mitä vastaan saadaan velkakirja. Tässä tapauksessa asunto a' 100000€. Liikepankki saa antaa lainaa ehdoilla, jotka keskuspankki on sille määrittänyt. Esimerkin mukaan asunnon "riskittömäksi" hinnaksi määritellään 35000€ ja "riskilliseksi" hinnaksi 65000€. Riskillisestä osuudesta pitää keskuspankkiin sijoittaa 8%, eli 5200 €. 100000€:n todelliseksi vakuudeksi siis lasketaan tässä tapauksessa 35000€+5200€=40200€. Reservivaatimuksena on yleensä lisäksi 0-2%, joten tässä se voisi olla 2% 100000€:sta, eli 2000€. Liikepankin taseessa vastaavaa puolella on nyt asunnonostajan velka 100000€+keskuspankin velka 7200€ ja vastattavaa puolella on asunnonostajan talletus 100000€ ja oma pääoma 7200€. Valtion kyseessä ollessa laskelma on aivan erilainen, koska valtion lainat katsotaan riskittömiksi.

Tässä tuon uuden rahan syntyminen edellyttää asunnon+omaa pääomaa, joten syntyykö rahaa "tyhjästä"? Eikö tässä arvollisteta erilaisia velkakirjoja, joilla mahdollistetaan erilaisen reaaliomaisuuden myynti velaksi?

En ota tässä kantaa, että mikä on oikein tai mikä on väärin. Yritän vaan edelleen selvittää itselleni rahan mekanismeja. Onko jotain jäänyt huomioimatta?

Nimetön kirjoitti...

Nonniin, se on sitten siinä. Ei luulisi rahan syntymekanismista enää olevan nokan koputtamista. Kun vielä ihmiset haluaisivat kuulla totuuden.
Muuten, herra Kani väittää uusliberalimin olevan suunniteltu keino muuttaa yhteiskunta Neofeodaaliseksi. Alan olla samaa mieltä, vai miksi muuksi esim.tätä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen lausuntoa voisi sanoa.
-Vartiainen väläyttää minimipalkkojen leikkausta ihmisiltä, "joiden tuottavuus ja työkyky eivät ole täydellisiä".
http://www.talouselama.fi/uutiset/vartiainen+valayttaa+minimipalkkojen+leikkausta+ihmisilta+joiden+tuottavuus+ja+tyokyky+eivat+ole+taydellisia/a2157592

Ebolakani kirjoitti...

"En ota tässä kantaa, että mikä on oikein tai mikä on väärin. Yritän vaan edelleen selvittää itselleni rahan mekanismeja. Onko jotain jäänyt huomioimatta? "

Asunto on alunperin rakennettu lainarahalla. Ja kun se myydään eteen päin, tapahtuu tämäkin lainarahalla.

Reservivaatimuksista ei ollut mitään puhetta. Se sotku on vielä selvittämättä.

Valtion velkakirjat riskipainotetaan sen luottoluokituksen mukaan. Esimerkiksi AAA on riskipaino on 20% ja CC näyttäisi olevan 150%. Euroopassa ei ole sellaista pankki jolta löytyisi omaa pääomaa 150% valtion velkakirjan "arvosta".

Ebolakani kirjoitti...

"vai miksi muuksi esim.tätä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen lausuntoa voisi sanoa."

Täydelliseksi irtautumiseksi todellisuudesta?

jari ojala kirjoitti...

Lisää pohdintaa..

Tavallaanhan jokainen ihminenkin voi luoda rahaa tyhjästä tekemällä velkakirjan. Ostan kaveriltani polkupyörän hintaan 100, josta teemme velkakirjan. Tuo velkakirja on kaverilleni tulevaa rahaa, ja minulle velkaa, joka minun on jostakin hankittava. Mikäli tuolla luomallamme velkakirjalla (rahalla) on laajempaakin hyväksyntää (esim. kaveripiirissä), niin sitä voidaan mahdollisesti jopa vaihtaa. Pyöränmyyjä onkin vaihtanut velkakirjani jonkun potkulautaan, jolloin olenkin sataseni velkaa potkulaudan myyjälle. Nyt minun on ryhdyttävä töihin maksaakseni velkani.

"Asunto on alunperin rakennettu lainarahalla. Ja kun se myydään eteenpäin, tapahtuu tämäkin lainarahalla."

Oletetaan, että myyjä on tehnyt talon hintaan 50000€+lainakuluja 10000€. Ostaja maksaa talosta 100000€, jolloin myyjälle jää voittoa 40000€. Hän on työllään saanut velatonta rahaa, eli netto-omaisuutta 40000€. Uusi ostaja myy talon muutaman vuoden päästä hintaan 90000€. Hän on maksanut talon velattomaksi, mutta lisäkuluina korkoja ym. 20000€. Myymällä talon ko. hintaan, hän kärsii laskennallisen tappion 30000€. Pankin 20000€ jakautuu niin, että pankin kuluihin menee 5000€, ja voitoksi jää 15000€ (velatonta rahaa). Koska myyty asunto on velaton, niin myös myyjä saa velatonta (saajalle velatonta) rahaa 90000€. Joku on taas velkaantunut ja hänen tehtäväkseen jää hankkia puuttuvat "lainarahat" markkinoilta. Voitot/korot laittavat ihmiset kilpailemaan keskenään markkinoilla liikkuvista rahoista, tavoitteenaan nettovarallisuus, eli velaton raha.

Tavallaan työtekijäkin tekee voittoa työllään. Hänen työskentelynsä maksaa työmatkoineen, lounaineen jne. hänelle 500€/kk, ja palkkaa hän saa 2500€/kk, joten hän tekee voittoa 2000€/kk. Tuon velattoman rahan osalla hän voi sitten vaikka lyhentää lainojaan. Yrittäjän pitää hankkia noita voittoja vaikkapa tuotteitaan myymällä. Jne.

Jatkuva velaksi eläminen laittaa yhteiskunnan "juoksemaan kovempaa". Eläminen vaatii velatonta rahaa, jota kaikkien on hankittava. Oravanpyörä on valmis.

En edelleenkään ota kantaa, että miten asioiden pitäisi olla, kunhan pohdiskelen.

Tuo mainitsemasi valtioiden velkakirjojen riskipaino AAA-luokituksissa (20%) esimerkiksi on minulle uutta, sillä usein puhutaan, että valtion velkakirjat on luokiteltu riskittömiksi. Onkohan riskitön sitten sama, kuin 20% riski?

jari ojala kirjoitti...

Mikäli riskiosuudeksi katsotaan 35%, niin eikö silloin riskitöntä ole 65000€. Minusta silloin tasearvoksi pitää kirjata 65000€. Tuo laskelmani kommentissa 1 tietenkin siten muuttuu.

Ebolakani kirjoitti...

"Minusta silloin tasearvoksi pitää kirjata 65000€. Tuo laskelmani kommentissa 1 tietenkin siten muuttuu. "

Valitettavasti tämä ei näytä olevan mielipide kysymys.

Tosin voihan tuo olla, että Kani (ja Anonyymit) ovat ymmärtäneet direktiivissä ohjeistetun tase-arvon väärin?

Rauli @ Kaikenhuippu kirjoitti...

Mielenkiintoista, kiitos herra Kani tästä.

"Tavallaanhan jokainen ihminenkin voi luoda rahaa tyhjästä tekemällä velkakirjan. "

Kyseisellä mekanismilla ei voi kaiketi luoda varsinaisesti rahaa, koska sillä (velkakirjalla) ei voi maksaa veroja. Verojen maksukyky on muistaakseni yksi niitä "virallisen" rahan tunnusmerkkejä, siis tämän "legal tenderin". Lisäksi velkakirja ei synnytä sitä rahaa, jolla se maksetaan lopulta takaisin, vaan se pitää hankkia muualta. Jos tilannetta vertaa tähän pankkijuttuun niin tällöin pyytäisit kolmannelta kaverilta velaksi 100 euroa jolla maksaisit polkupyörän, ja antaisit vastineeksi kolmannelle kaverille velkakirjan. Rahaa ei luotu, sillä kolmannella kaverilla täytyy olla se 100 euroa täysimääräisenä jonka hän sinulle velkakirjaa vastaan lainaa. Tällöinkin velkakirjasi voisi kuitenkin päätyä ns kiertoon kaveripiirissä (tämä on kiinni luottamuksesta, eli siitä samasta mihin raha ylipäätään perustuu) joten tietyllä tapaa jonkinlaista hyväksyttyä "valuuttaa" (eli velkaa) olisi kierrossa enemmän. hmmm.. Pointti on lienee se, että tuo alkuperäinen 100 euroa pitää olla olemassa, jotta tämä transaktio pääsee tapahtumaan. Pankin myöntäessä lainaa tämä ei ole tarpeen, koska heillä on oikeus näppäillä raha kirjanpitoon jolloin se syntyy.

Periaatteessa tuollaisilla velkakirjoilla voisi jokin yhteisö pyörittää sisäistä vaihdantaansa, eli kyseessä olisi tällöin jonkinlainen paikallisraha. Laajemmassa mittakaavassa tullaan ongelmiin: mitä jos joku yhteisön sisällä alkaa hankkia muiden omaisuutta itselleen myöntämällä näitä velkakirjoja? Kuinka paljon hän voi niitä myöntää ennenkuin luottamus häviää ja tapahtuu ns "run on the bank" tai tuttavallisemmin tässä tapauksessa: lynkkaus? Jos hän on taitava, hän kenties kirjoittaa tai lobbaa kyläneuvoston kirjoittamaan monimutkaisia sopimuksia (joiden tähtäin on säilyttää luottamus) siitä miten paljon hän voi näitä velkakirjoja jakaa verrattuna siihen miten paljon hänellä on konkreettista varallisuutta (ja sitten päästäänkin tähän mitä kani & co ovat yrittäneet selvittää). Tämä on kyllä ärsyttävän/kiehtovan monimutkainen kuvio...

Ebolakani kirjoitti...

"Hän on työllään saanut velatonta rahaa, eli netto-omaisuutta 40000€.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin velaton raha. Vaikka kyseessä olisikin jonkun netto-omaisuus.

Tämä on itse asiassa vähän sama homma kuin väittäisi, ettei ole koskaan syntynytkään, koska nyt on aikuinen. Eli täysin... öö.. no joo, ymmärsit kyllä.

"Voitot/korot laittavat ihmiset kilpailemaan keskenään markkinoilla liikkuvista rahoista, tavoitteenaan nettovarallisuus, eli velaton raha. "

Olet oikeassa siinä, että markkinat eivät ole mitään muuta kuin paikka ansaita valuuttaa velkojen maksuun. Totta on myös se, että jotkut jopa ansaitsevat toimillaan voittoa, joka tietenkin kasvattaa varallisuutta.

Mutta juuri tätä ei esimerkiksi herra Wahlroos kykene ymmärtämään: "sijoituksien" sekä investointien voitot syntyvät käytännöllisesti katsoen siten, että joku menee pankkiin, ottaa lainaa ja kuluttaa sen kiertoon. Tämä sama pätee myös varallisuuden (pääoma) kerryttämiseen.

Itse asiassa se, että joku kerryttää rahaa sukanvarteen tai siirtää sitä ulkomaille esimerkiksi veroparatiiseihin on järjestelmän toimivuuden kannalta tappavaa. Syy tähän on se, että kaikki raha on velkaa.

Jonkun varallisuus on toisen konkurssi sekä velkavankeus. Näin nykyinen järjestelmä toimii.

jari ojala kirjoitti...

"Tämä on kyllä ärsyttävän/kiehtovan monimutkainen kuvio..."

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Suorastaan v..taa, kun ei oikein meinaa saada tästä mitään tolkkua. Heti kun luulee jonkun olevan selvää, niin kohta pamahtaa päin mäntyä.

"Nykyisessä järjestelmässä ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin velaton raha. Vaikka kyseessä olisikin jonkun netto-omaisuus."

Tarkoitan tällä yksittäistä toimijaa, joka voi olla velaton, ja silti "varoissaan". Toisaalta joku on veloissaan, eli mahdollisesti kusessa.

Raha on velkapaperi, ja siten joku on aina velkaa jollekin.

"Itse asiassa se, että joku kerryttää rahaa sukanvarteen tai siirtää sitä ulkomaille esimerkiksi veroparatiiseihin on järjestelmän toimivuuden kannalta tappavaa. Syy tähän on se, että kaikki raha on velkaa."

Näinhän tämä on. Mitä enemmän rahaa holvataan jonnekin, niin sitä vaikeampaa on velallisten elämä.

Nimetön kirjoitti...

Vakaa rahamäärä ilman kriisejä ei voi toteutua nykyjärjestelmässä.
Vakaan, kriisittömän rahamäärän ehtoina olisi neljä asiaa:
ei hoardausta (passiivista säästämistä), ei maksettujen korkojen jälleenlainausta (korkoja saa käyttää vain luotonantajan kulutukseen ja velallisten tuotannon ostoon), sisäänlainaukselle ei saa laittaa korkoa koron päälle.
Yksityisen pankkijärjestelmän rakenne tekee nämä neljä ehtoa mahdottomiksi toteuttaa. Nykyjärjestelmässä eksponentiaalinen luotonlaajennus on ainoa mahdollisuus.
Ilman sitä tavallisetkin pankit menevät konkkaan. Jos rahamäärän kasvua ei tapahdu (vakaa, kirjanpidollinen sisäänlainaus)
alkavat sisäänlainauksen korot kasvamaan uusien, luotujen luottojen kustannuksella.
Kustannukset nousevat ja tulot pienenevät. Tyrmäys jatkossa.

Ebolakani kirjoitti...

"Vakaan, kriisittömän rahamäärän ehtoina olisi neljä asiaa:
ei hoardausta (passiivista säästämistä), ei maksettujen korkojen jälleenlainausta (korkoja saa käyttää vain luotonantajan kulutukseen ja velallisten tuotannon ostoon), sisäänlainaukselle ei saa laittaa korkoa koron päälle.
"

Mikäli et millään tavalla koske itse rahan syntymekanismiin, on tuloksena jokatapauksessa ongelmia ja jopa katastrofi.

Nimetön kirjoitti...

Off-topicia kesken kaiken.
Liekkö tässä "lipertaarikani"?
Eläkeponzi: Kommunistien salajuoni
http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125764-elakeponzi-kommunistien-salajuoni

Nimetön kirjoitti...

En ole vääristyneempää laintulkintaa ikinä ennen nähnyt.

Missäs jyrsijä oikkarinsa on käynyt, Kotkan kokkikoulussa?

Ebolakani kirjoitti...

"Off-topicia kesken kaiken.
Liekkö tässä "lipertaarikani"?
"

Tai ehkä kaveri on lukenut tämän: http://ebolakani.blogspot.fi/2010/10/sattuipa-hassusti-matkalla-kauppalehden_27.html

Ebolakani kirjoitti...

"Missäs jyrsijä oikkarinsa on käynyt, Kotkan kokkikoulussa?

Tuota noin...

Ruotsin keskuspankin johtaja herra Ingves piti loppuvuodesta 2009 puheen, josta on jäänyt jälkipolville seuraavanlainen dokumentti: http://www.riksbank.se/upload/Dokument_riksbank/Kat_publicerat/Tal/2009/091119.pdf

Tästä kyseisestä dokumentista löytyy seuraavanlainen kohta:
"Ett exempel kan belysa vad kapitaltäckningsreglerna tillät och fortfarande tillåter. Antag att vi har en husköpare som lånar 1 miljon kronor och belånar sitt hus till 100 procent. Riskvikten för bolån kan vi uppskatta till 10 procent. I så fall blir de riskvägda tillgångarna för lånet 100 000 kronor. Det totala kapitalkravet är på 8 procent, vilket innebär att banken måste hålla kapital på 8 000 kronor. Det mer relevanta primärkapitalkravet är 4 procent, så primärkapitalet måste motsvara 4 000 kronor. Av primärkapitalet kan 30 procent vara hybrider av olika former. Det innebär att en bank kan komma undan med ett eget kapital – riktigt aktiekapital och upparbetade vinster – på 2 800 kronor för en utlåning på 1 miljon kronor. Ger 2 800 kronor i förlustabsorberande kapital tillräcklig motståndskraft vid utlåning på 1 miljon kronor?

Hirvittävä Suomennos:
"Esimerkki voi havainnollistaa mitä vakavaraisuussäännöt sallivat. Oletetaan, että meillä asunnonostaja, joka lainaa 1 miljoona kruunua sekä kiinnittää talonsa 100 prosenttisesti (Suom. huom. 100% lainakatto). Asuntolainan riskipaino on arviolta 10 prosenttia. Näin ollen lainan riskipainotetut varat ovat 100 000. Yhteenlasketun pääoman vaatimus on 8 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että pankilla on oltava omaa pääomaa 8000 kruunua. Merkityksellisin ydinpääoman vaatimus on 4 prosenttia, eli ydinpääomaa täytyy olla 4000 kruunua. Ydinpääomasta voi 30 prosenttia olla erillaisia hybridejä (Suom.huom. ?). Tämä tarkoittaa sitä, että pankki kykenee pääomallaan - todellisella osakepääomalla sekä jakamattomilla voitoilla - noin 2800 kruunulla myöntämään 1 miljoonan kruunun luoton. Pankin 2800 kruunun pääoman pitäisi jotenkin olla riittävä kattamaan 1 miljoonan kruunun luottotappiot?"

Oi rakas Anonyymi. Sinuna en olisi ollenkaan huolissani siitä onko herra Kanilla oikeustieteellistä pätevyyttä vai ei. Miksi? Siksi, koska herra Ingves kuvaili täydellisesti herra Kanin ja parin uskaliaan Anonyymin löydöksen ja vielä vähän enemmänkin.

Ymmärrätkö? Se, mitä herra Kani ja Anonyymit kaivoivat esiin, on vasta jäävuoren huippu!

Rauli @ Kaikenhuippu kirjoitti...

"Anonyymi kirjoitti...
En ole vääristyneempää laintulkintaa ikinä ennen nähnyt.

Missäs jyrsijä oikkarinsa on käynyt, Kotkan kokkikoulussa?"

Meilläpäin tätä kutsutaan ihan vaan argumentaatiovirheeksi nimeltä ad hominem. Sitä ennen on tosin toinenkin argumentaatiovirhe jonka nimeä en nyt muista ("appeal to ridicule" liippaa ainakin läheltä). Siinä kuitenkin pyritään tyrmäämään toisen argumentit toteamalla ne naurettaviksi tai vääriksi ilman että itse asiassa niitä kumotaan mitenkään tai että esitetään mitään vasta-argumentteja. Se että anonyymi ei ole nähnyt vääristyneempää laintulkintaa ikinä ennen ei kerro vielä paljoakaan yhtään mistään. Eli mitä jos laitetaan jotain järkevää argumenttia pöytään eikä heitellä halpoja kommentteja. Jos anonyymi siis tietää miten lakia tulkitaan niin kuulisin mielelläni. Voihan olla että Ingves sekä Kani ovat aivan väärässä, mutta ei se nyt ihan sillä mene läpi että anonyymi asian vain toteaa.

Nimetön kirjoitti...

Sorry off topic, mutta onko Kanilla, jokin s-posti, josta hänet saisi kiinni?

Ebolakani kirjoitti...

"Voihan olla että Ingves sekä Kani ovat aivan väärässä, mutta ei se nyt ihan sillä mene läpi että anonyymi asian vain toteaa."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem

Ebolakani kirjoitti...

"Sorry off topic, mutta onko Kanilla, jokin s-posti, josta hänet saisi kiinni?"

Juu. Se on tuo "jätä kommentti" tai "julkaise kommentti" niminen nappi.

(Kani ei julkaise sellaisia kommentteja, joissa erikseen pyydetään olemaan sitä julkaisematta.)

Nimetön kirjoitti...

Arvoisa Herra Kani!
kerran sanoit että Suora Demokratia voisi meitä pelastaa. Tänään sain sellaisen postin Muutos-2001 liikkeeltä. Levitä sana, jos se Sinulle käy:
--------------
Nyt se alkaa!

Oikeusministeriön lauantaina 1.12.12 avattuun palveluun on laitettu
vireille kansalaisaloite, jossa vaaditaan kansalaisaloitteiden
viemistä eduskunnan sijasta suoraan kansanäänestykseen. Aloite on
hetki sitten hyväksytty ja nimien kerääminen voi alkaa huomenna
tiistaina, 4.12.12.

Aloitteelle on avattu verkkosivut, jossa tiedotetaan keräyksesta ja
sen etenemisestä, seuraa sivuja: www.suorademokratia.fi

Tässä suora linkki allekirjoittamaan, tunnistautumiseen tarvitset
verkkopankkitunnukset: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6

Nyt olisi talkoiden paikka; paitsi että toivottavasti itse käyt
allekirjoittamassa, niin myös aktiivisesti levität linkkiä kaikkialla,
eli sukulaisille, tuttaville, naapureille, työkavereille,
keskustelupalstoilla, yleisönosastoilla, blogeissa ja tietysti
facebookissa. Ja nyt ei pelkästään tykkääminen riitäkään, vaan pitää
myös 'jakaa'!!

Keräysaika on puoli vuotta ja se käytetään loppuun saakka, jotta nimiä
saataisiin enemmän kuin vaadittavat 50000 kappaletta. Sillä mitä
enemmän nimiä olisi, sitä enemmän eduskunnassa jouduttaisiin
miettimään, uskaltaako tämän aloitteen hylätä.

Ja jos se hyväksyttäisiin, kansalaisilla olisi mahdollisuus tehdä
aloite ja kansanäänestää mistä tahansa asiasta tai esimerkiksi kumota
mikä tahansa olemassa oleva huono laki tahi säädös.

Tehdään tästä yhdessä iso juttu ja pieni vallankumous!


Terveisin barrikaadeilta, ;D

Marjukka Kaakkola
Muutos 2011 pj


Ps. Jos haluat auttaa keräyksen mainonnassa ja/tai organisoinnissa
yms. ota yhteyttä.

Ebolakani kirjoitti...

"Tehdään tästä yhdessä iso juttu ja pieni vallankumous!"

No jopas jotain! Pieni hetki...

Nimetön kirjoitti...

Herra kani ja anonyymiorkesteri tuntuu pohtivan täällä trivialiteetteja, vetää niistä omat, yleensä väärät johtopäätöksensä ja markkinoi näitä väärinkäsityksiä vallankumouksellisina paljastuksina. En tiedä itkeäkö vai nauraa. Jokainen vähänkin käytännön pankkitoimintaa tunteva tunnistaa juttusi huuhaaksi. Mikä on motiivisi vedättää ihmisiä?

Ebolakani kirjoitti...

"Mikä on motiivisi vedättää ihmisiä?"

Okei, voisitko ystävällisesti selittää miten-ja-kuinka pankit oikeasti toimivat?

Ja siinä samalla voisit vielä käyttää esimerkkiesi tukena lakeja, säädöksiä sekä direktiivejä.

Ole hyvä. Estradi on Sinun.

Ebolakani kirjoitti...

"Arvoisa Herra Kani!
kerran sanoit että Suora Demokratia voisi meitä pelastaa. Tänään sain sellaisen postin Muutos-2001 liikkeeltä. Levitä sana, jos se Sinulle käy:
"

Kiitoksia, mutta (aina se mutta).

EU on "sitonut" kätemme hyvinkin hassulla tavalla: paikallisesti säädettävä laki saatikka asetus ei saa olla ristiriidassa tai kumota EU tason vastaavia.

Tämä tarkoittaa sitä, että ainoa kansanäänestys, joka kannattaa tehdä, on EU:sta eroaminen.

Hyvä idea. Ehkä se kantaa pitkälle ja tuottaa jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin ole nähty?

Kani kannattaa, mutta tässä asiassa pessimismin määrä on rajaton.

Nimetön kirjoitti...

Heh heh! Tää on just parasta, et dissataan ilman perustelematta. Se alkaa olemaan jo niin koomista, että nämä arvostelevat "TIEDON JÄTTILÄISET" voisivat avata sitä lipastaan minkä takia Kani on vedättäjä. Eihän tällainen normi hölmö mistään mitään tietävä perusjuntti voi muuten tietää. Vai vedetäänkö tässäkin tunteella ja/tai puoluekirjalla?

Ebolakani kirjoitti...

"Heh heh! Tää on just parasta, et dissataan ilman perustelematta."

Kani odottaa suurella mielenkiinnolla minkälaisia kirjallisia teoksia Anonyymi (siis tuo dissaaja) suosittelee lukemaan pankkitoiminnasta.

Suapas nähärä!

Nimetön kirjoitti...

"Okei, voisitko ystävällisesti selittää miten-ja-kuinka pankit oikeasti toimivat?"

Eivät ainakaan luomalla olematonta rahaa tyhjästä. Minun asiani ei kuitenkaan ole opettaa täällä kauppaopiston kurssiin kuuluvia asioita. Kannattaa vaikka hankkia ne kirjat kirjakaupasta tai kirjastosta ja lukea sieltä.

Ebolakani kirjoitti...

"Eivät ainakaan luomalla olematonta rahaa tyhjästä."

Todista väitteesi, mutta tee se käyttämällä esimerkkiesi tukena lakeja, säädöksiä sekä direktiivejä. Vähän saman tapaan kuin herra Kani sekä pari Anonyymiä teki.

Muussa tapauksessa olet vain keskivertoa laiskempi trolli sekä pelkuri.

Pot, pot pkoo! Pkoo, kot kot!

Nimetön kirjoitti...

Anonyymiltä toiselle.
"Minun asiani ei kuitenkaan ole opettaa täällä kauppaopiston kurssiin kuuluvia asioita. Kannattaa vaikka hankkia ne kirjat kirjakaupasta tai kirjastosta ja lukea sieltä."

Miksi luulet että kauppaopiston kurssilla asiat on opetettu sinulle juuri tuolla tavalla...?

Jos sattumoisin huomasit maanantaina oli ihan kovan luokan työllisyysseminaari Helsingissä, jossa parinkin proffan lausumana todettiin että se raha/ostovoima oikeasti syntyy tyhjästä luoton annon yhteydessä. Sen kun ymmärtää niin maailma kääntyykin päälaelleen ja tulee aika k-setettu olo. Ymmärrän siksi myös tunteesi. Ei ole helppoa havaita että maailmankuva on perustunut opeteltuun/opetettuun valheeseen...

Nimetön kirjoitti...

Hah hah! Todista itse.

Tilanne on sama, jos minä alan väittää, että ydinvoimaa tehdään itse asiassa kuivasta heinästä. Ydinvoimalassa ne korkeat pyöreät tornit, joista joskus nousee höyryä, ovat heinänluontitorneja. Niissä luodaan tyhjästä kuivaa heinää, jota ydinvoimala polttaa. Ei ne mitään uraania käytä.

Kun sinä tämän jälkeen kyselet, että mitäs ne uraanikaivokset sitten ovat ja epäilet tämän teoriani olevan satua, minä vaadin SINUA todistamaan, että ydinvoima ei synny kuivasta heinästä.

Eikö olisi aika luontevaa, että minulla olisi pikemminkin velvollisuus todistaa tämä heinäteorian oikeaksi, jos sellaisen esitän?

Sinänsä on hienoa, että olet selvästikin pohtinut näitä asioita ja yrittänyt saada niistä omatoimisesti selvää.

Vaikeus on kuitenkin siinä, että kun perustiedot puuttuvat ja pääasiallinen lähteesi ovat erilaiset verkkosivut, haparoit ikäänkuin pimeässä, kun yrität tulkita Eu-direktiivejä ja epätarkasti suomennettuja EKP:n pääjohtajan lausuntoja. Jatkokurssista ei ole apua, jos peruskurssi on käymättä.

Yhden vinkin voin antaa. Menepä kyselemään asiaa vaikkapa Suomen pankista, mikä on totuus tässä asiassa, miten rahamarkkinat ja pankkijärjestelmä toimivat. Sieltä saat varmasti havainnollisen ja kansantajuisen selityksen.

Kun olet näin tehnyt, palataan sen jälkeen tähän väitteeseen siitä, että yksityinen pankki luo antolainaukseen tarvittavan rahan tyhjästä pelkästään näpyttelemällä ykkösen ja tarvittavan määrän nollia tietokoneeseensa.

ipupetteri kirjoitti...

Suomen EU:hun ja euron rahajärjestelmään liittymiseen liittyy petos. Ohessa eräs blogi tästä aiheesta.

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126153-paljonko-olet-valmis-maksamaan-eu-petoksesta

Ebolakani kirjoitti...

"Yhden vinkin voin antaa. Menepä kyselemään asiaa vaikkapa Suomen pankista, mikä on totuus tässä asiassa, miten rahamarkkinat ja pankkijärjestelmä toimivat. Sieltä saat varmasti havainnollisen ja kansantajuisen selityksen. "

Kysytty jo.

https://docs.google.com/open?id=0B9TMDnzhBdvRa1hfMHlsTVE4RWs

Sivulta 10. alkaen.

Herra Kani on kovin pahoillaan. Olet propagandan uhri. Mutta älä huoli niin on kovin moni muukin! Et ole yksin ongelmasi kanssa (jostain syystä opetetut teoriat sekä laskelmat eivät enää päde tai pidä alkuunkaan paikkansa. Hmm, miksiköhän?).

Se, että olet jotenkin sattunut tälle sivustolle maleksimaan on merkki muutoksesta. Ehkäpä jostain hyvinkin radikaalista sellaisesta?

Joten, palataanpas takaisin siihen väitteeseen, että yksityinen pankki luo antolainaukseen tarvittavan rahan tyhjästä pelkästään näpyttelemällä ykkösen ja tarvittavan määrän nollia tietokoneeseensa.

Herra Kani sekä pari Anonyymiä ovat tämän jo todistaneet, joten nyt on Sinun vuorosi. Ja muista käyttä esimerkkiesi tukena lakeja, säädöksiä sekä direktiivejä.

Ole hyvä.

Nimetön kirjoitti...

Usein löytyyy yksi syy, joka kieltää ihmisen aivoja hyväksymästä tätä 'velka on rahaa'- teoriaa. Se tekee ihmisestä nöyrän kuuliaisen "orjan".

ASUNTOLAINA

Anonymous kirjoitti...

Olin sattumoisin paikalla viime maanantaina Paasitornin seminaarissa (3.12.), kun proffista toinen, L.Randall Wray, heijasti powerpointilla sanan 'keystrokes' rahan luomisen tavasta puhuessaan.
Pankki todellakin luo tyhjästä rahaa kirjanpitoteknisin keinoin. Raha synnytetään ainoastaan velkasopimuksien teon yhteydessä, tätä tarkoittaa, että kaikki raha on jonkun ottamaa velkaa. Toimihenkilö rahoituslaitoksessa näpyttelee velkasumman velallisen (valtion, henkilön, firman, pankin jne.) tilille sekä velanantajalaitoksen omaan kirjanpitoon. Näin syntyy uutta rahaa, jota poistuu kierrosta, kun lainaa on maksetaan korkoineen sopimuksen mukaisesti. Koron osuutta rahanluojalaitos ei tietenkään synnytä velanoton yhteydessä tai muutoinkaan.
Tätä myöten asia on selvä monelle, silti, olen joutunut ongelmiin yrittäessäni selittää mitä kaikkea ongelmallista keystrokes -rahanteosta käytännössä seuraa.
Koska allekirjoittaneella on jatkuvia hankaluuksia saada ystävät ja kylänmiehet tajuamaan, miksi rahan tyhjästä luonti on ongelma rahan käyttäjäkunnan enemmistölle, pyytäisin muistilistaa aiheesta.
Esimerkiksi, että:
- rahan luonti on laiton ja pätemätön sopimus, koska toinen sopijaosapuoli, pankki, ei tuo sopimukseen mitään omaa omaisuutta, ja silti se on oikeutettu perimään toiselta osapuolelta rahaa tai vakuuksia.
- ongelma on, että valtio ja sen lait tekevät mahdolliseksi edellämainitun laittomuuden.

Entä muuta?

Ebolakani kirjoitti...

"Entä muuta?"

- Ne jotka ovat ottaneet velkaa eilen ja tänään ovat lainan takaisinmaksamisessa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.

- Tuotanto tai työ ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.

- Ne, jotka kävelevät pankkiin, ottavat sieltä velkaa ja kuluttavat sen kiertoon luovat verotulot.

- Nykyisessä järjestelmässä kenenkään työpanoksella (oli se sitten suuri tai pieni) ei ole mitään merkitystä! Ainoastaan sillä rahalla on merkitystä, joka pankista lainataan ja kiertoon kulutetaan.

- Ilman velkaa ei ole rahaa. Ilman rahaa ei ole taloutta, verotuloja, työtä ja niin edelleen.

- Toimialasta riippuen 12 - 77 % yrityksen kustannuksista menee korkomenoihin. Jonkin toimialan kustannukset ovat toisen elinkustannuksia.

- Ilman velkaa ei ole olemassa tuotantoa.

- markkinat eivät ole mitään muuta kuin paikka ansaita valuuttaa velkojen maksuun.

- Suurin osa markkinoilla nähtävästä tarjonnasta syntyy lainanhoitokustannuksista.

- Yksityisten (kuluttajien) velka ajaa heidät ostamaan yhä vain huonompia, heikompia sekä kehnompia tuotteita.

- Ihmiset työllistävät toinen toisensa lainaamalla pankista rahaa ja kuluttamalla sen kiertoon.

- "Sijoituksien" sekä investointien voitot syntyvät käytännöllisesti katsoen siten, että joku menee pankkiin, ottaa lainaa ja kuluttaa sen kiertoon. Tämä sama pätee myös varallisuuden (pääoma) kerryttämiseen.

- Nykyisessä järjestelmässä jonkun varallisuus on toisen konkurssi sekä velkavankeus.

Anonymous kirjoitti...

Thanx, hra Kani.

Olisiko vielä tämä:

- Rahajärjestelmä nykymuotoisena on automaatti, joka imee varallisuutta varattomilta, asunto- yms. velanottoon enemmän pakotetuilta kansanosilta vauraammille, joiden ei tarvitse sitoutua elinikäsiin velkoihin.

(Toki nykytilanteessa raha- ja omaisuusvirtoja imetään alhaalta ylös muillakin keinoin.)

ipupetteri kirjoitti...

Onko kukaan kysynyt miten tilisäästäjät suurine säästötalletuksineen tähän pankkien tyhjästä rahan luomisen suhtautuvat, sillä se syö heidän talletustensa ostovoimaa varsin katalasti? Varsinkin jos sillä aikoo ostaa vaikkapa asunnon.

Esimerkkinä jos asuntonäytössä on kisaamassa pankin velkarahalla ostaja vs. käteisostaja. Kummalla on paukkuja pistää suurempi tarjous ? Kummalla on ns. pohjaton kassa takanaan, jos käteisostaja ei halua velkaantua pankille?

Lisäksi, ihmiset eivät tunnu sisäistävän sitä, että meidän euro rahajärjestelmämme on velkaperusteinen. Se tuntuu olevan jo käsitteenä täysin mahdoton ymmärtää.

Se tarkoittaa sitä, että meidän euro rahajärjestelmämme toimii kokonaan miinuksen puolella. EKP:n M3 rahamäärä käppyrät pitäisi kääntää alassuin.
Jos halutaan päästä edes nollaan pois pakkasenpuolelta, niin kaikki kierrossa oleva raha katoaa.

Ebolakani kirjoitti...

"Olisiko vielä tämä:"

Kyllä.

Tällä hetkellä EU:n ollaan luomassa luottokorttiyhteiskuntaa (juuri samanlaista kuin ameriikassa on), jossa tulojen ja menojen erotus on käytännöllisesti katsoen pakko paikata luotolla. Kovin moni perhe kun ei jaksa tehdä neljää työtä yhtä aikaa vain saadakseen rahansa riittämään.

Tämä ei vielä oikeastaan kerro mistään mitään, mutta kun luottokorttiyhteiskunnan yhdistää tähän: "sijoituksien" sekä investointien voitot syntyvät käytännöllisesti katsoen siten, että joku menee pankkiin, ottaa lainaa ja kuluttaa sen kiertoon. Tämä sama pätee myös varallisuuden (pääoma) kerryttämiseen, niin ymmärrät miksi joka tuutista pukkaa puhetta sisäisestä devalvaatiosta. Ja miksi se tullaan myös toteuttamaan.

Ebolakani kirjoitti...

"Onko kukaan kysynyt miten tilisäästäjät suurine säästötalletuksineen tähän pankkien tyhjästä rahan luomisen suhtautuvat, sillä se syö heidän talletustensa ostovoimaa varsin katalasti? Varsinkin jos sillä aikoo ostaa vaikkapa asunnon."

Kani on kovin pahoillaan, mutta riippumatta rahajärjestelmästä säästäjät kärsivät aina.

Syy tähän on varsin yksinkertainen: Raha ei ole omaisuuden muoto. Rahalla hankitaan omaisuutta.

"Jos halutaan päästä edes nollaan pois pakkasenpuolelta, niin kaikki kierrossa oleva raha katoaa."

Ongelma ei ole siinä näyttääkö valtion budjetti miinusta tai ei. Ennen tämä ei ollut edes ongelma! Valtio maksatti alijäämänsä keskuspankilla ja maksoi takaisin jos jaksoi.

Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei enää ole olemassa. Näin ollen ongelma on siinä, että tätä täysin "luonnollista" pankkien pyörittämän velkapyramidiponzihuijauksen aiheuttamaa valtion budjetin miinus merkkisyyttä käytetään häikäilemättömästi hyväksi erilaisten asetusten, sääntöjen, direktiivien sun muiden läpi viemiseen. Tämä ottaa päähän, koska se on täyttä kusetusta.

Nimetön kirjoitti...

Mro

Syy, miksi kyselin s-postiasi on se, että ajattelin tehdä avoimeen ministeriöön lakiehdotuksen kuntapankkilaista ja kuulisin siihen mielelläni kommenttejasi. Muita tahoja, joilta aion kommentteja kysyä ovat Raha ja Talous-blogistit sekä Suomen Talousdemokratia.

Laki kuntapankeista

Perustettava riittävä määrä kuntien itsensä ja viime kädessä valtion omistamia kuntapankkeja, joiden tehtävänä on rahoittaa kuntien toimintaa. Rahoitettavien kohteiden ja toimintojen tulee olla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä tukevia.

Pankit eivät saa osallistua spekulatiiviseen sijoitustoimintaan.

Pankkien työntekijät ovat kunnan palveluksessa ja palkkaus vallitsevan kunnallisen sektorin palkkatason mukaisesti. Ei erillisiä bonuksia tai optioita johdolle.

Mahdolliset voitot tuloutetaan kunnan budjettiin.

Esimerkkinä vastaavanlaisesta toiminnasta Bank of North Dakota (http://banknd.nd.gov/).

Nimetön kirjoitti...

"Kysytty jo.

https://docs.google.com/open?id=0B9TMDnzhBdvRa1hfMHlsTVE4RWs"

Viittaat johonkin kenentahansa laatimaan nettikirjoitukseen, jonka tiedot ovat hatusta vedettyjä ja omasta päästä keksittyjä.

Toistan: MENE Suomen pankkiin kysymään, onko totta, että yksityisessä pankissa luodaan rahaa tyhjästä.

Nimetön kirjoitti...

"Ennen tämä ei ollut edes ongelma! Valtio maksatti alijäämänsä keskuspankilla ja maksoi takaisin jos jaksoi. "

Milloin? Missä? Mikä valtio ?

Ebolakani kirjoitti...

"Milloin? Missä? Mikä valtio ?"

Jokainen valtio, jolla on oma keskuspankki.

Tämä nykyinen tilanne, jossa EKP ei saa rahoittaa viranomaisia tai julkistasektoria, on hyvin poikkeuksellinen.

Vastaavaa tilanne löytyy vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana Saksasta ja nykyään (noin vuodesta 1990 alkaen) Venäjältä.

Itse asiassa se, ettei keskuspankki saa rahoittaa valtion alijäämiä sotii täysin koko keskuspankin ideaa vastaan!

Ebolakani kirjoitti...

"Viittaat johonkin kenentahansa laatimaan nettikirjoitukseen, jonka tiedot ovat hatusta vedettyjä ja omasta päästä keksittyjä. "

Ei tainnut Trolli lukea edes sivua numero 2. Saatikka lähteitä.

Ei se mitään. Tietämättömyys on autuutta.

Ole hyvä ja palaa takaisin luolaasi.

Hei hei!

Ebolakani kirjoitti...

"Syy, miksi kyselin s-postiasi on se, että ajattelin tehdä avoimeen ministeriöön lakiehdotuksen kuntapankkilaista ja kuulisin siihen mielelläni kommenttejasi. "

Tämä on hyvä idea. Mutta (aina se mutta) EU:ssa keskuspankki ei saa rahoittaa (luoda rahaa "tyhjästä") viranomaisia tai julkistasektoria.

Näin ollen kuntapankki ajautuisi toimimaan samalla tavalla kuin JAK "pankki" eli harrastamaan "maturiteettitransformaatiota".

Toisin sanoen kuntapankin toiminta olisi täysin riippuvaista muiden pankien (joita EKP tukee) laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä" luomasta rahasta.

Pohjois Dakotan pankki on enemmänkin keskuspankki. Se on state chartered -pankki, jäänne muinaiselta ajalta ennen FED:ä eli se voi luoda rahaa "tyhjästä".

Hyvä idea, mutta siinä on pieni mutka matkassa.

Nimetön kirjoitti...

Kirjoituksesi ei oikeastaan liity rahan nykyiseen syntymekanismiin. Joskus ammoisina aikoina talletuspankkien pääomavaatimukset ja siitä syntynyt fraktionaalinen rahajärjestelmä ohjasivat yhdessä keskuspankkirahan kanssa alempien raha-aggregaattinen muutoksia ja sitä kautta osin myös korkeampia rahaluokkia, kuten M3 ja M4, mutta tänä päivänä pääosa vastuista syntyy näistä vaatimuksista vapaina varjopankkitransaktioina.

Esimerkkinä voisi toimia vaikka jokin SIV jossa asuntoluottokanta on arvopaperistettu ja suojattu vaikkapa CDO-rakenteella jolloin itse SIV on ns. täydellisesti suojattu eikä syö lainkaan pankin pääomavaatimuksia.

AIG:sta opimme että riskit on näin vain muunnettu positioriskeistä vastapuoliriskeiksi, eli koko pankkijärjestelmän riskit ovat kasvaneet vaikka pankkien taseriskit eivät.

Näin siis pankkien taseiden ulkopuolella syntyy nykyään leijonanosa kaikesta rahasta ja täysin vailla fraktionaalisuuden taikka keskuspankin asettamia rajoitteita, puhtaasti rahan kysynnän ja tarjonnan lakien ohjaamina.

Rahaa syntyy tosiaan tyhjästä ja jos kaikki velat maksettaisiin pois jäisi jäljelle vain M0 eli setelistö. Fiat-järjestelmässä kun seteleihin ei sisälly lunastusoikeutta. Raha syntyy tyhjästä ja sitä ohjaa rahan tarjonta ja kysyntä. Mutta raha syntyy tyhjästä aivan toisessa mielessä kuin mitä esität. Raha syntyy oikeasti tyhjästä eikä kuvaamasi mekanismi ole enää relevantti.

Talletuspankit, pääomavaatimukset, fraktionaalisuus ja keskuspankkien avomarkkinaoperaatiot ovat viime vuosituhannen käsitteistöä tässä yhteydessä.

Jos haluat päivittää näkemyksesi tälle vuosituhannelle niin suosittelen pientä googlailua avainsanoilla shadow banking system, credit default swaps and obligations, perfect hedge, structured investment vehicles, rehypotetication...

Voit aloittaa näistä...

1.^ Hannoun, Hervé, Deputy General Manager of the Bank for International Settlements (BIS), Financial deepening without financial excesses, Speech transcript, 43rd SEACEN Governors’ Conference, Jakarta, p. 8, 2008-3-21. Accessed 2012-4-30.
2.^ Schiller, Robert, Finance and the Good Society, Princeton University Press (2012), ISBN 0-691-15488-0. Schiller argued that both Lehman Brothers and Bear Stearns were shadow banks due to the extent of their involvement in the SBS.
3.^ a b c d e f g h i j Michael Simkovic, "Secret Liens and the Financial Crisis of 2008", American Bankruptcy Law Journal, Vol. 83, p. 253, 2009. Accessed 2012-4-30.
4.^ a b Masters, Brook, Shadow banking surpasses pre-crisis level, The Financial Times, ft.com, 2011-10-27. Accessed 2012-01-16.
5.^ Financial Crisis Inquiry Commission Report (Report). The Financial Crisis Inquiry Comission. January 2011. Retrieved 12 October 2012.

Ebolakani kirjoitti...

Kani kiittää ja kumartaa. Tällaisista Kani tykkää (yllä).

Mutta (aina se mutta) Kani haluaisi huomauttaa pienestä ristiriidasta.

"Esimerkkinä voisi toimia vaikka jokin SIV jossa asuntoluottokanta on arvopaperistettu ja suojattu vaikkapa CDO-rakenteella jolloin itse SIV on ns. täydellisesti suojattu eikä syö lainkaan pankin pääomavaatimuksia."

Tämä tarkoittaa sitä, ettei kuvailemaasi järjestelmää ole olemassa ilman Kanin sekä parin Anonyymin esille kaivaamaa jäävuorenhuippua. Toisin sanoen, kuvailit juuri itse jäävuoren.

Nimetön kirjoitti...

Tämä on mahdollista vain Islannissa.

Ebolakani kirjoitti...

"Tämä on mahdollista vain Islannissa."

Siltä näyttää.

ipupetteri kirjoitti...

"Icelandic Parliament investigating Full Reserve Banking
Wed, 5th Dec 2012"

Ahaa, nyt vasta tajusin mistä "Islannin ilmavalvonnassa" on oikeasti kyse.

http://www.hs.fi/politiikka/Tuomioja+Islannin+ilmavalvonnasta+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+ehk%C3%A4+helmikuussa/a1305613331063

Dah, olimpa hidasälyinen.

Ebolakani kirjoitti...

"Dah, olimpa hidasälyinen. "

Tuo on kyllä nyt sellaista foliohattumateriaalia, että melkein pitäisi sensuroida.

Tottakait suvereeni maa saa nykyaikaina itse päättää miten rahansa luo, vai eikö?

:)

Nimetön kirjoitti...

Siis tarkoittaako 35% riskipaino sitä, että pankki olettaa saavansa lainatusta pääomasta takaisin 35% vai 65%? Entä lasketaanko pankin lainan myöntämiseen tarvitsema pääoma lainan riskillisestä, vai riskittömästä osasta?

Ebolakani kirjoitti...

"Siis tarkoittaako 35% riskipaino sitä, että pankki olettaa saavansa lainatusta pääomasta takaisin 35% vai 65%? Entä lasketaanko pankin lainan myöntämiseen tarvitsema pääoma lainan riskillisestä, vai riskittömästä osasta? "

Riskipaino kertoo kuinka monta prosenttia asiakkaalle lainatusta rahasummasta kirjataan pankin taseeseen.

Mikäli velallinen ajautuu maksukyvyttömäksi, tulee pankin maksettavaksi (luottotappio) se summa, joka vielä on lainanlyhennysten jälkeen jäljellä. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, mikä on riskipainon prosentti.

Tämä kikkailu on täyttä kusetusta. Eräänlaista tilikirjojen keittämistä. Sillä ei siis ole mitään tekemistä olettamuksien kanssa.

Pankilla täytyy olla omaa pääomaa 8% lainojen riskillisestä osasta.

Nimetön kirjoitti...

Varmistan vielä, että tajusin oikein;

Pankki lainaa 100. Riskipaino on 35%. Tästä johtuen lainan tasearvo on 35. Lainan riskiosuus on 65. Pankki tarvitsee 8%:n mukaan omaa pääomaa 0,08*65=5,2. Menikö oikein?

Ebolakani kirjoitti...

"Pankki lainaa 100. Riskipaino on 35%. Tästä johtuen lainan tasearvo on 35. Lainan riskiosuus on 65. Pankki tarvitsee 8%:n mukaan omaa pääomaa 0,08*65=5,2. Menikö oikein?"

Riskipaino on tase-arvo eli 0,08*35= 2,8