Hävisimme sodan lainasopimus kerrallaan

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan keisarikunta käytännöllisesti katsoen purettiin. Tilalle pykättiin Weimarin tasavalta, joka Versailles’n rauhan sopimuksen perusteella pakotettiin maksamaan sotakorvauksina 269 miljardia kultamarkkaa (summa kyllä puolitettiin myöhemmin).

Kultamarkka oli nimensä mukaisesti kiinnitetty kultaan. Näin ollen Saksan sotakorvaukset vastasivat noin 100 000 tonnia kultaa eli yli 60% koko maailman sen hetkisestä kultavarannosta (joku kultabugi voisi varmistaa tämän Kanin puolesta?).

Valitettavasti Weimarilla ei ollut tuollaisia kultavarantoja olemassakaan ja niinpä se ajautui tulostamaan valtavia määriä omaa valuuttaansa. Näillä vasta tulostetuilla seteleillä ostettiin kultaa mm. valuuttamarkkinoilta. Kullalla maksettiin sotakorvauksia eli ulkomaista velkaa (sotakorvaukset vaadittiin maksettavaksi kullassa). Tämä aiheutti surullisen kuuluisan Weimarin tasavaltaa vaivanneen hyperinflaation.

Velkojien mielestä kyseinen tapahtuma oli äärimmäisen ongelmallinen. Weimarin tasavallalla (ent. Saksan keisarikunta) oli hyperinflaatioperiodin jälkeen vielä pienemmät mahdollisuudet selvitä täysin mahdottomista sotakorvauksista.

Noh, asia oli ratkaistava, tavalla tai toisella!

Herra Dawes kirjoitti raportin kyseisen ongelman ratkaisemisesta (Kani ei löytänyt tätä, pahoittelut). Ilmeisesti tämä raportti oli niin loistava, että joku (jossain) päätti ottaa sen käyttöön. Muodostettiin Dawesin komitea, joka suolsi pihalle Dawesin suunnitelman. Sen pääkohdat (ainakin Wikipedian mukaan) olivat seuraavanlaiset:

• The Ruhr area was to be evacuated by Allied occupation troops
• Reparation payments would begin at “one billion marks the first year, increasing to two and a half billion marks annually after five years" (Merrill 93).
• The Reichsbank would be reorganized under Allied supervision.
• The sources for the reparation money would include transportation, excise, and custom taxes.

Huono Suomennos:

• Liittoutuneiden joukkojen oli poistuttava Ruhrin alueelta.
• Sotakorvausten takaisinmaksaminen aloitettiin "ensimmäisenä vuotena yhdestä miljardista markasta, kasvaen viiden vuoden aikana vuosittain kahteen ja puoleen miljardiin".
• Reichsbank (silloinen keskuspankki) uudelleen järjesteltiin liittoutuneiden valvonnassa.
• Sotakorvauksia voitiin kerätä kuljetuksesta, valmisteveroista sekä muilla veromuodoilla.

Dawesin suunnitelma oli varsin suoraviivainen: osa valtionhallinnosta (valtionvarainministeriö, verotoimisto jne.) muunnettiin sotakorvausten perintätoimistoiksi. Kyseisessä suunnitelmassa oli kaksi muutakin äärimmäisen mielenkiintoista kohtaa: Monetary Sovereignty: The Politics of Central Banking in Western Europe (Sivu 33):

Suomennetaanpas vihreällä alleviivatut kohdat:

Reichsbank (silloinen keskuspankki) irroitettiin melkein kokonaisuudessaan Saksan valtion alaisuudesta.

Ja sitten punaisella alleviivatut kohdat:

Vastapalvelukseksi sotakorvausten alentamisesta Reichstag asetti uuden pankkilain Elokuun 30, 1924, joka rajoitti valtion luotottamista keskuspankkirahalla. ...
...
Nämä rajoitukset kattoivat valtion keskuspankkirahoituksen 100 miljoonaan markkaan ja maksimissaan kolmen kuukauden laina-aikaan, ...

Hmm... miten tämä on niin tuttua? Missä Kani on törmännyt vastaavaan?

Ainiin.

Täällä: Suomen (keskus)pankki - Yhteinen raha ja itsenäiset keskuspankit tarpeen

EKP:n erillisyys muusta päätöksentekojärjestelmästä, sen itsenäisyys, on tärkeää myös siksi, että rahapolitiikkaa voidaan toteuttaa onnistuneesti. Eurojärjestelmän ja yhteisen rahapolitiikan yksi kulmakivistä on, että sekä EKP että järjestelmään kuuluvat keskuspankit ovat itsenäisiä. Tämä turvataan sekä EU:n perustamissopimuksella että kansallisella lainsäädännöllä.

"Muulla päätöksentekojärjestelmällä" tarkoitetaan edustuksellisen demokratian, kommunismin tai minkä tahansa muun yhteiskuntajärjestyksen päätöksentekojärjestelmää. Dawesin suunnitelmassa Reichsbankin "itsenäisyys" turvattiin lailla ja se erotettiin muusta päätöksentekojärjestelmästä (myöhemmin herra Hitler palautti keskuspankin takaisin valtion hallintaan).

Ja tässä: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (PDF) eli Lissabonin sopimus.

123 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 101 artikla)

1. Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että euroopan keskuspankkia on kielletty lainoittamasta viranomaisia tai julkista sektoria. Tämän lisäksi jokaisen EMU maan paikallisella keskuspankilla on täsmälleen sama kielto. Dawesin suunnitelmassa ei ollut täydellistä kieltoa valtion alijäämien rahoittamiselle, vain rajoitus (100 milj. markkaa).

Sekä täällä: Euvostoliiton kansantalous tutuksi (PDF, sivu 33):

... (EU:n) talouspolitiikka muuntaa suuren osan valtionhallinnosta (mm. verohallinto sekä valtiovarainministeriö) pankkien sekä ”sijoittajien” perintätoimistoksi. Tästä syystä esimerkiksi valtionkonttorin julkaisemassa englanninkielisessä vuosikatsauksessa lukee näin: 

"Tavoitteemme on pitää velkakirjamme houkuttelevina sijoittajille."

Mutta mitä yhteistä näillä asioilla on?

Noh, Saksan keisarikunta valloitettiin väkivalloin, asein sekä pommein. EU:n liittyneet maat valloitettiin kynällä ja paperilla, valtio- sekä lainasopimuksilla. Edellisten lisäksi molempia kiristettiin/kiristetään rahalla (= velka) toteuttamaan valloittajien suosimaa talouspolitiikkaa.

Tässä kyseisessä sodassa keskuspankistamme tehtiin vihollisen komentokeskus. Pankkimme muunnettiin vihollisen tukikohdiksi, joista käsin sotilaat (lainasopimukset) valloittivat kansakunnan. Tässä sodassa raha on luoteja ja velka pommeja.

Me siis hävisimme sodan lainasopimus kerrallaan. Meidät on valloitettu:

Draghi (EKP:n pääjohtaja): Moni hallitus ei ole vielä ymmärtänyt, että he menettivät kansallisen suvereniteetinsä jo kauan sitten. Koska, kauan sitten, ne sallivat velan kasautua, ...

(Psst! Oletko joskus ihmetellyt miten-ja-kuinka täysin rauniona ollut Saksa kykeni muutamassa vuodessa hyökkäämään Puolaan? Kani antaa vihjeen: Metallurgische Forschungsgesellschaft m.b.H.)