Legendaarinen esimerkki taloustieteen eeppisestä epäonnistumisesta

Aloitetaanpas pienellä arvoituksella.

Aamulla kuljen neljällä jalalla, päivällä kahdella ja illalla kolmella. Mikä minä olen?

Vastaus on ihminen joka lapsena konttaa, aikuisena kävelee ja vanhana nojaa kävelykeppiinsä.

Kyseinen arvoitus ja sen ratkaisu on ällistyttävän lähellä talouden syy-seuraussuhteiden arvoituksia. Huono esimerkki:

Yritys A antaa työntekijöilleen kaksi vaihtoehtoa: työvoimatoimisto tai palkkaa lasketaan esim. 50%. Noh, työntekijät suostuvat tähän ja palkkoja lasketaan esim. 50%. Mitä tapahtuu yritykselle B, jonka tuotteita ja palveluita yrityksen A työntekijät kuluttavat?

Käytännössä kaikki talouteen liittyvät ongelmat ovat juuri tällaisia arvoituksia. Valitettavasti kyseistä arvoitusta ei ole mahdollista ratkaista matemaattisella yhtälöllä. Sitä ole mahdollista ratkaista kysynnän ja tarjonnan "lailla", minkäänlaisella käppyrällä saatikka edes Phillipsin käyrällä.  Mutta silti, jostain kumman syystä, taloudessa esiintyviä ilmiöitä tai ongelmia (eli arvoituksia) yritetään ratkaista, mallintaa tai jopa esittää sekä selittää matemaattisilla yhtälöillä.

Sitä voisi väittää, että fysiikassa ja taloustieteessä on paljon yhteistä. Molemmat pyrkivät selittämään malleilla sekä teorioilla erilaisia ilmiöitä. Tämä ei valitettavasti pidä alkuunkaan paikkansa.

Fysiikka osaa kertoa meille, että vesi jäätyy nollassa celsiusasteessa (jos-tai-kun ilmanpaine on 1 baaria). Fysiikan avulla osataan laskea sekä ennustaa ällistyttävän tarkasti kuinka pitkälle tietyn painoinen raketti lentää 1000 litralla polttoainetta. Fysiikan malleissa on tarkkuutta siksi, koska luonnossa esiintyy vakioita.

Taloudessa ei ole fysiikan kaltaisia vakioita. Talous on ihmisen keksimä ja rakentama oikeudellinen käyttäytymismalli joka muuttuu, kun lakeja muutetaan. Edellisen lisäksi ihmisen käyttäytyminen voi syystä tai toisesta muuttua ja näin aiheuttaa muutoksia talouteen.

Taloutta kuvaavilla matemaattisilla yhtälöillä pyritään muutamalla muuttujalla selittämään ei-lineaarista prosessia joka sisältää tuhansia tai jopa miljoonia vuorovaikutteisia toimintoja.

Talouden toimintojen tai tapahtumien tuloksien mallintaminen yhtälöksi on jo lähtökohtaisesti väärin. Tällaisella tavalla toteutettu malli olettaa, että todellisuus seuraa perässä oli yhtälön vastaus mikä tahansa. Mikäli tällaisella tavalla toteutetulla yhtälöllä yritettäisiin ratkaista taloudessa esiintyvää todellista ongelmaa, aiheuttaisi se poikkeuksetta ongelmia ja jopa katastrofin (täsmälleen niin kuin Eu:ssa on päässyt käymään).

Rahan kvantiteettiteoria on legendaarinen esimerkki taloustieteen eeppisestä epäonnistumisesta

Kyseisessä yhtälössä P tarkoittaa kulutustarvikkeiden hintatasoa (ruoka, vesi, sähkö, saippua, vaatteet jne.). Näin ollen kyseinen yhtälö jättää täysin huomioimatta varallisuushinnat (asunnot, osakkeet jne.) eli sellaiset asiat joiden hintojen kasvu on täysin riippuvaista pankkien myöntämistä luotoista. Tämän lisäksi V (rahan kiertonopeus) kohtaan voi laittaa minkä tahansa luvun. Ihan tosi! Kukaan ei tiedä mikä rahan kiertonopeus todellisuudessa on. Tämän lisäksi kukaan ei tiedä missä muodossa kyseinen aikajänne pitäisi yhtälöön ilmoittaa (päivät minuutteina vai kuukaudet tunteina)?

Joten onko taloustiede tiedettä kuten fysiikka? Vastaus on, että ei ole. Jopa herra Nobel oli tätä mieltä. Tästä syystä taloustieteen Nobelia ei ole olemassa vaikka Virallinen Totuus (TM) näin väittäisikin.

Juu, olet täysin oikeassa Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi on olemassa, mutta tämä on täysin eri asia kuin itse Nobel-palkinto. Miksi näin? Tähän osaa vastata Peter Nobel:  The Nobel family dissociates itself from the economics prize (Nobelin perhe sanoutuu irti taloustieteen palkinnosta)

First, it is a deceptive utilisation of the institution of the Nobel Prize and what it represents. Second, the economics prize is biased, in the sense that it one-sidedly rewards Western economic research and theory.

Huono Suomennos:

Ensinnäkin, se on Nobelin palkinnon harhaanjohtavaa hyväksikäyttöä, ja mitä se edustaa. Toiseksi taloustieteen palkinto on puolueellinen, siinä mielessä, että se yksipuolisesti palkitsee Länsimaista taloudellista tutkimusta ja teoriaa.

Ei siis ole olemassa sellaista asiaa kuin taloustiede! On vain olemassa talouspoliittisia suuntauksia (uusliberalismi, klassinen- ja uusklassinen taloustiede, Itävaltalainen taloustiede jne.) joista jokaisen ainoa tarkoitus on perustella ja ennen kaikkea oikeuttaa tietynlainen (poliittinen) käyttäytyminen ja pahimmassa tapauksessa jopa ihmisten nälkään tappaminen

Kaikessa yksinkertaisuudessaan suurin osa "taloustieteilijöistä", ekonomisteista jne. on talouspappeja, joiden ainoa toiminto on perustella palkanmaksajansa käyttäytyminen.

Tästä syystä esimerkiksi Op-pohjolan, SAK:n ja EK:n ekonomistit puhuvat ja selittävät talouden syy-seuraussuhteita eri tavalla (fyysikoilta tällainen ei onnistu).

Tästä syystä juuri kukaan "taloustieteilijä" ei kyennyt ennustamaan globaalia talouskriisiä (herra Bezemer kokosi tiukoilla ehdoilla listan ihmisistä (PDF), jotka kykenivät ennustamaan globaalin talouskriisin. Lista löytyy sivulta 10).

Tästä syystä juuri kukaan "taloustieteilijä" ei kykene ymmärtämään kuinka radikaalisti talouden mekanismeja on lakimuutoksien sekä säädöksien avulla muutettu viimeisen 30 vuoden aikana.

Tästä syystä juuri yhdelläkään "taloustieteilijällä" ei ole antaa minkäänlaisia työkaluja joilla kykenisimme kaivautumaan ulos nykyisestä taloudellisesta ahdingosta.

Tästä syystä suurin osa "taloustieteilijöistä" toistelee täsmälleen samoja latteuksia kuin harhaanjohtajatkin.

Ja tästä syystä kouluissamme opetettava "taloustiede" on 100% propagandaa, jolla ei ole juuri mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Philosoraptor, antaisitko meille mukavan arvoituksen?

Tuo olikin muuten aika hyvä. Vastauksen voi jättää kommentteihin.