1.10.2012

Ay-liike ei loppujen lopuksi määrittele minimipalkkaa

Suomen Pienyrittäjät - Lehdistötiedotteet - Työsuhdeturva työllistämisen vakava este (PDF)


(Tuo on kuva. Sen saa suuremmaksi, kun sitä klikkaa.)

Minimipalkka määräytyy seuraavalla tavalla:
lainanhoitokustannukset + elinkustannukset
Lainanhoitokustannukset on kuluerä, jossa osa tulevaisuudessa ansaittavista tuloista sidotaan pankilta lainatun laillisella kirjanpitokikkailulla "tyhjästä" luodun rahan takaisinmaksamiseen (lyhennys + korot).

Elinkustannuksilla tarkoitetaan euromäärää, joka on käytettävissä laskuihin sekä arjen perusmenoihin.

Tehdäänpäs huono esimerkki: Matti
Matti on juuri valmistunut Lapin ammattiopistosta sähköasentajaksi. Jostain kumman syystä Matti päättääkin lähteä tarjoamaan juuri hankkimiaan taitojaan pääkaupunkiseudulle.

Ensin tarvitaan asunto. Matti päättää hankkia asunnon Oikotien kautta. 30m² yksiön saa noin 700€ / KK. Edellisen lisäksi Matti joutuu maksamaan kolmen kuukauden vuokran vuokravakuutena. Yhteensä siis 2800€. Matti ajautuu ottamaan 4000€ kulutusluoton pankista. Matti päättelee, että 100€ kuukausittainen lyhennys on varsin riittävä luoton takaisinmaksamiseen (maksuaika 5 vuotta). Sitten tarvitaan sähkö- ja vesisopimukset. Nämä eivät ole kovin kalliita, ehkä 30€ kuukaudessa riittää kattaman molemmat. Sitten tarvitaan Internetti (tietokone sekä puhelin hankittiin pankista otetulla luotolla). Elisalta näyttäisi saavan mobiililaajakaistan ~14€ / KK. Autoa Matti ei omista joten onpas onni, että pääkaupunkiseudulla on varsin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Seutulippu näyttäisi olevan kätevä tapa hoitaa tämäkin ongelma ja maksaakin vain ~92€ / KK. Jonkinlainen vakuutus olisi hyvä olla olemassa. Ilmeisesti jonkinlaisen perusvakuutuksen saa Aktialta noin 160€ / vuosi eli ~13€ / KK. Sitten pitäisi varmaan syödäkin jotain. Matti on laiska eikä jaksa kanniskella mukanaan omia eväitä. Näin ollen työpäivässä kuluu ruokaan sekä kahveihin ainakin 9€ eli 180€ / KK. Mutta Matti on kasvava nuori aikuinen, ja näin ollen pitää ruokaa saada jopa iltaisin sekä viikonloppuisin. Tämä tekee noin 150€ / KK lisää.

Lasketaanpas Matin menot (niks, naks, poks!): 1279€ / KK

Sähköliiton työehtosopimuksen mukaan Matin (lähtö)palkka olisi noin 10€ / tunti. Näin ollen, mikäli Matti tekisi 40 tuntia viikossa töitä, saisi hän bruttona ~1600€ kuukaudessa. Summasta vähennetään verot (26%), ja näin ollen Matille jää käteen nettona 1184€ / KK.
Edellinen esimerkki on useastakin syystä huono. Matilla ei ole minkäänlaisia sosiaalisiakuluja (baari, harrastukset, stripparit). Matin kulutustottumuksia ei voi verrata kehenkään muuhun, koska ne ovat yksilölliset (tästä syystä kysynnän ja tarjonnan "lailla" voi heittää vesilintua). Esimerkin hinnat eivät pidä aivan täysin paikkansa. Todellisuudessa ne ovat korkeammat. Ja viimeiseksi, Matin (lähtö)palkka ei määräydy TES:n mukaan. Ihan tosi! Hyvällä tuurilla aloitteleva sähköasentaja ansaitsee ~8€ tunnilta (brutto). Asia tietenkin korjautuu työkokemuksen sekä jatkokouluttautumisen kautta.

Mutta huono esimerkki on parempi kuin ei esimerkkiä ollenkaan! Jopa tämäkin kehnous kertoo meille pari mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin, Matilla ei ole lapsia, asuntovelkaa saatikka autoa. Hän ei juo viinaa eikä polta tupakkaa. Hänellä ei ole erikoisruokavaliota (esim. keliakia) eikä hänellä ole sairautta, jonka oireet vaativat jatkuvaa lääkitystä (esim. MS-tauti). Edellä mainitut asiat paisuttavat menoja huomattavasti. Toiseksi, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret henkilöt ovat halvinta työvoimaa, mitä saatavilla on (pois lukien offshoring tai muu ulkomainen halpatyövoima)! Ja kalleinta työvoimaa ovat ne henkilöt, jotka juuri ovat menneet lisääntymään ja ostamaan lainarahalla talon.

Nyt pääsemmekin itse ongelman pariin.

Mikäli pienyrittäjät eivät kykene palkkaamaan halvinta mahdollisinta Suomalaista työvoimaa, on ongelma jossain täysin muualla kuin työvoimakustannuksissa. Miksi näin? Siksi, koska:
...
Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. ...
...
Näin ollen ongelmana onkin se, ettei lainanhoitokustannuksien sekä elinkustannuksien jälkeen palkasta jää juuri mitään käteen kulutettavaksi esimerkiksi pienyrittäjien tuottamiin tuotteisiin tai palveluihin. Tai jos jääkin, niin tuotteet tai palvelut pitäisi saada mahdollisimman halvalla, ellei jopa ilmaiseksi, koska rahaa ei juuri ole (kuluivat välttämättömiin menoihin). Tämä saa aikaiseksi illuusion siitä, että nykyinen kustannustaso on aivan liian korkea. Toisin sanoen, ongelma on ostovoimassa eli liian alhaisissa palkoissa.

Miksi näin?

Toimialasta riippuen 12 - 77 % yrityksen kustannuksista menee korkomenoihin. Jonkin toimialan kustannukset ovat toisen elinkustannuksia.

Suurin osa palkansaajista on sitonut suurimman osan tuloistaan (ostovoimastaan) lainanhoitokustannuksien hoitamiseen eli on tapahtunut velkasaturaatio.

Velkasaturaatio, eli kuinka tehokkaasti pankit ovat kyenneet kyllästämään markkina-alueensa velalla, määrittelee minimipalkat (sori vain uusliberaalit) eli lainanhoitokustannukset + elinkustannukset.

Yksikään Ay-liike ei loppujen lopuksi määrittele minimipalkkaa. Itse asiassa työehtosopimuksilla määritellään lasikatto kuinka paljon työnantaja maksimissaan maksaa palkkaa työntekijälle. Suurimmassa osassa yrityksistä työehtosopimuksia tulkitaan juuri näin.

Suurimmalla osalla palkansaajista lainanhoitokustannukset + elinkustannukset ylittävät työehtosopimuksessa määritellyn palkan! Täsmälleen niin kuin kävi huonon esimerkin (aikaisemmin, yllä) Matille.

Tämä on täysin luonnollista seurausta EU:ssa määrätietoisesti toteutetusta finanssi- ja talouspolitiikasta. Koko homman tarkoituksena on luoda luottokorttiyhteiskunta, jossa tulojen ja menojen erotus on käytännöllisesti katsoen pakko paikata luotolla. EU:ssa pankit haluavat taloudellisen ylijäämän maksettavaksi korkoina. Niiden (pankkien) liiketoimintasuunnitelmassa lukee, että kiinteistöt, työvoima, teollisuus sekä valtio kuormitetaan niin suurella määrällä korollista velkaa kuin vain on mahdollista. Palkkamaltti tai jopa palkkojen alentaminen on mitä käytännöllisin mekanismi suunnitelman toteuttamiseen.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja herra Jyrkiäinen taas kerran haukkuu väärää puuta ja yrittää hoitaa oiretta sairauden sijasta. Edellisen lisäksi herra Jyrkiäinen sekoittaa kaksi asiaa keskenään: työsuhdeturvasta "nauttivat" vain tietyn tason johtajat. Tätä kutsutaan kultaiseksi kädenpuristukseksi. Tavallisen duunarin "kultainen kädenpuristus" on irtisanomisaika. Näissä on hevletinmoinen ero!

On täysin ilmeistä, ettei ko. liitolla ole minkäänlaista käsitystä minkälaisessa taloudellisessa järjestelmässä (pien)yritykset oikeasti toimivat.

Jännä homma sinänsä, mutta ei mitenkään poikkeuksellista.

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen miettinyt nykyistä rahajärjestelmää ja sille vaihtoehtoja. En ole keksinyt ratkaisua.
Vaikka meillä olisi oma raha ja rahajärjestelmä, rahalla olisi silti hinta (korko). Jos kansallinen keskuspankki loisi ja lainaisi rahan liikepankeille, ei rahan hinta ainakaan laskisi. Korko (keskuspankin) tosin palaisi valtiolle ja meidän hyväksi kaikkeen kivaan. Valtio olisi velaton mutta yritykset eivät. Mikä siis neuvoksi saada yritykset velattomiksi? Lainaalla on aina lainanhoitokulut (lyhennys) vaikka korkoa ei maksettaisikaan. Jakaisiko valtio voitostaan runsaat investointituet jne, jne...

Anonyymi kirjoitti...

Esimerkki ei ole lainkaan huono, vaan karu todellisuus useimmille. 18 v poikani lähti juuri tuolle tielle. Hän saa osa-aikaisesta työstään ynnä opintotuistaan käteen reilun tonnin kuussa. Koska sillä ei pysty kattamaan työssäkäyntikuluja, saati hankkimaan asuntoon kalusteita, hän päätti ottaa opintolainaa. Siitä huolimatta, että valmistuttuaan ja saatuaan toivottavasti vakituisen työpaikan, hänelle jää opintolainan maksujen jälkeen luultavasti vähemmän käteen kuin nyt.

Sitä paitsi työmarkkinat ovat sellaiset, että hänellä ei ole varaa opiskelun jälkeen pitää osa-aikaista työtään, ellei siihen rinnalle löydy kahta muuta. Kokopäiväiset jäänevät haaveeksi, koska niitä hoidetaan opiskelijoiden ja velvoitetyöllistettyjen voimin yhteiskunnan varoista. Siis niitä, mihin bulvaanit eivät ole tuoneet urakkamamuja.

Näinä YT-aikoina meille kasvaa taustalla toinen mielenkiintoinen ongelma. Jokaista yksityisen sektorin menetettyä työpaikkaa kohti pitäisi kustannusten tasaamiseksi hävittää julkiselta sektorilta kolme työpaikkaa.

Mitä sellaista tuottavaa työtä on tarjolla, mitä nämä osaisivat tehdä? Jep. Aivan kuten 90-luvun laman alla, he voivat myydä puhelimitse ja ovelta ovelle erilaisia hyödykkeitä, joita kukaan ei osta.

Aina voi tietysti kouluttautua hoitoalalle. Muttamutta? Ai niin, sehän on osa sitä julkista sektoria, jonka rahoituspohja ei kestä. Ei ole mitään väliä, onko kyseessä yksityinen vai kunnallinen hoitola. Se fyffe lakkaa nyt kiertämästä, koska ostovoimaa ei todellakaan ole, ja sen hupeneminen vain kiihtyy.

Aivan karu seuraus on, että suurin osa veloista jää maksamatta, oltiin sitten täällä tai oliivi suussa rannalla. Mikä sitten on sen seuraus, pitäisi poliittisesti päättää.

Tähän saakka on tarjottu talouskasvua. Mikäs siinä, jos jatketaan valitulla tiellä ja hinnoitellaan pieru vaikkapa euron arvoiseksi ja maksetaan siitä käyvät verot, alveineen. Se on talouskasvua. Kuka siitä sitten hyötyy, on eri asia.

Oikea työ on siis aliarvostettua. Olen vakavasti harkinnut yritystoimintani lopettamista ja siirtymistä työttömäksi työnhakijaksi. Otan vastaan työtä, mutta en suostu ottamaan palkkaa. Vain ruoka ja luontaissuoritukset käyvät. Sosiaalitoimisto maksanee lainakustannukseni, koska ne ovat alle käypien vuokrien. Sitä paitsi asuntolainani on valtion takaama, joten sen voi jättää ihan hyvin maksamatta.

En olisi ikinä uskonut että johtoporsaidemme estoton sikailu alkaisi vaatia näinkin moraalittomia vastavetoja. Pelkät Vehviläisen asuntokuprut riittäisivät mainiosti meikäläisen loppuelämän rahoittamiseen, joten so what?

Ehkä nyt olisi aika nauttia omasta terveydestä ja palata työelämään sitten kun työelämän sairaimmat piirteet on poistettu ja sinne voi terveyttään vaarantamatta palata :)

T: iitimo

Ebolakani kirjoitti...

"Olen miettinyt nykyistä rahajärjestelmää ja sille vaihtoehtoja. En ole keksinyt ratkaisua. "

Kokeile jotain uutta, jotain laatikon ulkopuolelta: http://ebolakani.blogspot.fi/2011/07/se-on-idea.html

Ebolakani kirjoitti...

"Se fyffe lakkaa nyt kiertämästä, koska ostovoimaa ei todellakaan ole, ja sen hupeneminen vain kiihtyy."

Ongelma voidaan jäljittää suoraan sylttytehtaalle: pankkeihin. Juuri sinne, mistä raha syntyy.

ipupetteri kirjoitti...

Samoihin johtopäätöksiin olen tullut.

http://jokumuu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109783-tekem%C3%A4t%C3%B6nt%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-olisi-mutta-ty%C3%B6t%C3%A4-ei-ole-tarjolla-miss%C3%A4-vika#comment-1573686

Kiitos tiedon esille tuomisesta kuuluu Herra Kaninkolo-blogistille.

Eli lyhyesti,
"Rahan "syntymekanismi" (velka) aiheuttaa sen, että VAIHDONVÄLINEESTÄ ON TULLUT ENSISIJAINEN ESTE VAIHDANNALLE. Tämä on se oikea syy, joka työttömyyttä aiheuttaa."

lähde:
http://ebolakani.blogspot.fi/2011/06/kumpi-tulee-ensin-raha-vai-tyo-jatkuu.html

Tarkentaisin tuohon vielä, että SYY ON ENNENKAIKKEA SIINÄ, ETTÄ RAHAN SYNTYMEKANISMI ja SEN HALLINTA ON JOUTUNUT VÄÄRIIN KÄSIIN.

Anonyymi kirjoitti...

"...SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ehdotti tänään, että kunnat tekisivät periaatepäätöksen, jolla ne lupaisivat välttää yhteistyötä veroparatiiseissa toimivien yritysten kanssa..."

Aika turhanpäiväistä olla huolissaan tuosta, jos lähes kaikki Suomessa toimivat pankit ovat ulkomaalaisessa omistuksessa. Pankkien "korkotulot" valuvat kaikki ulkomaille. Meidän valtiovarainministeri on selvästikin pihalla kuin lumiakkka.

T: Pieni(ebola)kani

Anonyymi kirjoitti...

Paitsi että alle 20 000 euron vuosituloilla veroprosentti on Helsingissä alle 20%

Kaverille jää siis käteen reilu 1300/kk. 8€/tunti aletaan olla esimerkin tilanteessa. Sitten pitää vaan löytää halvempi kämppä. Asuminen ja ruoka se on, joka on liian kallista. Siitä päästä lähtisi etsimään ratkaisua. Eikä sopimus ole ongelma, vaan sen noudattamattomuus...

Ebolakani kirjoitti...

"Paitsi että alle 20 000 euron vuosituloilla veroprosentti on Helsingissä alle 20%

Kävin oikein korkeimman omakätisesti veroprosenttilaskurissa (http://prosentti.vero.fi/VPL2012/Sivut/Aloitus.aspx) laskemassa prosentteja.

Olikohan niin silmät kierossa, että katsoin lisäveroprosenttia?

Anonyymi kirjoitti...

"Toisin sanoen, ongelma on ostovoimassa eli liian alhaisissa palkoissa."
Pöyhitäänpä asiaa hieman. Jos kaikissa Matin kuukausikuluissa olisi alvi 23%, ja Matille palveluksia tuottavat yritykset maksaisivat palvelustentuottamistuloksesta veron 24% (yhteisövero noin), niin ilman näitä veroja kuukausikulut olisivatkin vain noin 840,-. Oikein ,laskelmassa on virhe. Kaikissa kuluerissä ei alvi ole 23 ja vuokrassa ei alvia ollenkaan, mutta tarkoitus on osoittaa suuruusluokkia. Edelleen: jos palkassa ei olisi sivukuluja työnantajalle ,ansio olisikin jotain 16,-/h. Tekee kuussa 2560,-. Ei palkka ole liian pieni, eikä eläminen liian kallista, vaan sivukulut menopuolella ja tulopuolella ovat liian suuret.Voisiko olla niin,että julkinen sektori on ketjun heikoin lenkki, kukaan ei kilpailuta sitä. Tällöin ,kun kulut kasvavat, se ei osaa karsia omia kulujaan ,vaan lisätään veroluontoisia maksuja. Siinä se.

Ebolakani kirjoitti...

"Voisiko olla niin,että julkinen sektori on ketjun heikoin lenkki, kukaan ei kilpailuta sitä."

Ensinnäkin, julkinen sektori pyörii täysin kädestä suuhun menetelmällä.

Toiseksi, kaikki julkiselle sektorille verotetut varat kulutetaan 100% takaisin kiertoon.

Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisen ja julkisen sektorin kilpailuttaminen keskenään on turhaa. Tähän on kolme syytä.

1. Kun julkista sektoria kilpailutetaan yksityisen kanssa jälkimmäinen kilpailee oma rahaansa vastaan. Häneltä ne rahat on verotettu ja hänelle ne tulevat joka tapauksessa (ne julkisella sektorilla töissä olevat kuluttavat sen kiertoon kuitenkin).

2. Yksityisellä sektorilla on kaikki intressit säästää pahanpäivän varalle. Tai viedä tulonsa esim. veroparatiiseihin.

3. Kun julkinen sektori velkaantuu, voi yksityinen sektori hyvin. Sama toisin päin (tästä syystä molemmat sektorit eivät voi lyhentää velkojaan yhtä aikaa).

Julkisesta sektorista on tehty ongelma (http://ebolakani.blogspot.fi/2010/12/juu-ja-joo-olet-oikeassa.html)! Ja se on julkinen velka.

Julkinen velka aiheuttaa käsittämättömät veroprosentit kulu- ja menopuolelle.

Nyt sitten tuhannen taalan kysymys: kelle tai kenelle julkinen sektori on velkaa?

Mutta (aina se mutta) Kani on täysin samaa mieltä kanssasi: liian monta uusliberalistista narsistia voi tuhota minkä tahansa organisaation toimintakyvyn.

Ebolakani kirjoitti...

Edellisestä viestistä jäi puuttumaan pari selventävää asiaa, mutta nyt ei kykene.

Ebolakani kirjoitti...

Homma voitaisiin hoitaa näin:

Ensimmäiseksi julkisen sektorin toimintoja rajataan. Esim. terveydenhuolto, sähkö, infrastruktuuri (tiet, rautatiet, viemäröinti jne.).

Tämän jälkeen valtio loisi omaa rahaa. Ja se tapahtuisi näin:"valtio tulostaa omaa rahaa, jonka se kuluttaa kiertoon ostamalla kansalaisilta niitä palveluita joita he (kansalaiset) haluavat yhteisön (valtion) tuottavan."

Huono esimerkki: sähkönjakeluverkko.

Sähkönjakeluverkko vaatii jatkuvaa ylläpitoa sekä uudistamista. Kyseisen kokonaisuuden ylläpidosta (kokonaan tai osittain) vastaisi valtio. Kaikki raha, joka tarvitaan ko. homman toteuttamiseksi, tulostetaan tyhjästä ja kulutetaan kiertoon ostamalla kansalaisilta heidän tietotaitojaan kyseisen homman hoitamiseksi.

Tapahtuisi (ainakin) neljä asiaa.

1. Perusinfran ylläpito ei velkaannuttaisi valtiota tai kuntia. Tämä taas mahdollistaisi sen, ettei veroja tarvitsisi kerätä läheskään vastaavalla kiukulla kuin nykyään.

2. Infrastruktuurin ylläpito tuo koko ajan uutta velatonta rahaa järjestelmään. Tämä mahdollistaa yksityisen sektorin tulojen kasvun (joka taas aiheuttaa investointeja).

3. Suomen yrityssektorista tulisi maailman kilpailukykyisintä.

4. Pankkien pyörittämä velkapyramidiponzihuijaus ei enää olisi ongelma.

Kaikki voittaisivat. Jopa pankit.

Juu, olet täysin oikeassa. Kyseisessä mallissa on ongelmia. Mutta ne kaikki ovat ratkaistavissa, kun lyömme viisaat päämme yhteen (siis kuvannollisesti puhuen).

Anonyymi kirjoitti...

Vähän ehkä off-topiccia

Juttelin erään ekonomin kanssa tässä yhtenä myrskyisänä ja synkkänä päivänä.

Hänen mukaansa liikepankit eivät luo rahaa tyhjästä, vaan EKP, joka sitten huutokauppaa rahan pankeille. Onko näin? Olen nimittäin saanut käsityksen, että liikepankit saisivat luoda rahaa tyhjästä. Saattahan tämäkin tietysti olla asia jossain mielessä. TA Mikkonen lainaa pankista 100 000 eugenia niin liikepankki lainaa tämän rahan keskuspankilta, jolloin pankilla on 100 000 eugenia velkaa ja saatavia. Pankki maksaa tällöin korkoa EKP:lle ja saa korkoa Mikkoselta, jolloin pankin voitto on koron marginaali.

Olen jonkin verran lukenut historiallisia pankkialaa koskevia kirjoja ja saanut käsityksen, että välillä historiassa liikepankit ovat saaneet luoda rahaa jossain päin maailmaa ja välillä rahanluontioikeus on pidätetty keskuspankeille.

Mikä on tilanne Euvostoliiton ihmeellisessä maailmassa arvon Kani?

Anonyymi kirjoitti...

PAATOSTUS OSA 1/2

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen että hinnat säätelevillä "markkinoilla" (= me ihmiset), on aivan liian paljon ihmisiä joilla ei pysy laskukone kädessä.

Mitä tarkoitan tällä?

Markkinateorian mukaan, markkinat( eli me kaikki ihmiset jotka työskentelemme, hyödytämme ja kulutamme järjestelmää) löytävät kilpailun kautta optimaalisen, eli kustannustehokkaimman hinnan tuottaa palvelun x.
Tämän hinnan määrittelijää kutsutaan yleisimmin "yrittäjäksi" ja usein hinnalla tehtävän työn suorittajaa "työntekijäksi".
Työntekijän palkka, maksetaan yrittäjän saamasta hinnasta ja erotus tulisi jäädä yrittäjälle palkaksi työstä palvelun tuottamisen eteen(organisointi, työntekijöiden etsiminen, palelun ostajien etsiminen, jne). Markkinateortian mukaan siis se, joka pystyy tuottamaan palvelun x parhaimpaan hintaan, tulisi myös menestyä.
Periaatteessa siis win-win tilanne, mutta...

Valitettavasti, ilmeisesti työpaikkojen huventumisen myötä (automaation takia?) tällä hetkellä eletään tilanteessa jossa hinnat palvelusta x, on poljettu markkinoilla niin alas, ettei toimiminen rehellisesti yksinkertaisesti ole kannattavaa.
(Tämä on hyvin yleistä tärkeillä perustuotannon aloilla, mm. teollisuus, rakentaminen, joista itselläni on tällä hetkellä erittäin hyvää tietoa "laskukone ei pysy kädessä" teoriani tueksi.)
Ko. aloilla esim. ammattimiehen laskutus tunti on hyvin yleisesti n. 38 € / h (alv 0%), joista jokainen voi alkaa laskemaan homman kannattavuutta.

Ehdotan menemään esim. finveran sivulle, kuvittelemaan perustavasi muutaman hengen yrityksen (yrittäjä + 4 työntekijää) ja etsimään sieltä laskupohjia ja ynnäämään sinne vähintään seuraavia kuluja (suluissa esimerkki teollisuuden puolelle):
* työntekijän palkka / h (17 € /h)
* Sivukulut ( --> 0,6x palkka = 10.2 e/h
* Autokulut (kilometri korvaukset työkohteeseen, koska työntekijä ajoi omaa autoaan (60 km x 0,45c = 27 € / 8h --> km korvaus per 1h = 3,375 € / h )

* Toimistokulut; paperit, tulostimet, kahvit jne. 150 € /kk = 0,3125 € / h
* Markkinointi --> 1000 € /kk jaetaan 480 tuottavaa tuntia = 2,1 € /h
* Työkalut --> 2€ / h
* Toimitilojen vuokra + kulut (halli + toimistotilat) --> 1000 € /kk jaetaan 480 tuottavaa tuntia = 2,1 € /h
* jne....

--> kulut = 37,0875 € / h.
Katetta jäi siis n. 90 c / h / työntekijä, josta pitäisi periaatteessa irrottaa mm. yrittäjän palkka, 1kk lomineen, koska 4 työntekijä pyöritys, asiakas hankintoineen syö käytännössä yrittäjän kaiken ajan.

KYLLÄ YRITTÄMINEN ON IHANAA! ;)


Miksi, hinnat on sitten poljettu niin alas?

Käytännössä huomattu tapahtumasarja kertoo karua kieltään;
- työntekijä A saa vuonna 2012 17 € tunnissa, mutta kuulee työnantajan laskutus hinnan 46,74.
Herää ajatus " perkeleen kapitalisti saa monin kerroin! Minäpä laitan oman yrityksen pystyyn. Eikä tartte edes laskea kannattaako yrittäminen, "sillä pärjäähän ne muutkin!".
Yrityksen perustamisen jälkeen alkaa työmaan etsintä ja koska kilpailu on kovaa helpoin tie päästä markkinoille on alentaa hintaa ja tarjota palveluaan 45€ / h (laskinta ei tietenkään käytetä).

Homma toimii jotenkuten niin kauan, kunnes yrittäjä alkaa palkata työntekijöitä, joiden palkka ja korvaukset ovat laissa määriteltyjä.
--> käyttämällä 4 kpl 17 € / h ammattimiehiä, homma onkin jo miinuksella uudella tuntihinnalla. (kts. ylempi laskelma)

Anonyymi kirjoitti...

PAATOSTUS OSA 2/2
AIKOJEN SAATOSSA, hinnoissa on ollut järkeä, mutta em. kaavan kautta on tultu tilanteeseen että homma ei kannata, muutenkuin esim.:
- Palkkakuluja voi alentaa (ammatiemiehen laskutus, mutta kulu esim. yhdellä miehellä vain 10 € h)
- Pimeä työvoima (mahdollisesti halvempi tuntihinta, vähintään sivukulu osuus jää firmalle)
- palkkojen maksaminen osittain kilometreinä tai muina verovapaina korvauksina
- Verojen kiertäminen tavalla tai toisella
- Yrittäjän työtuntien tuplaaminen, ts. hallinto tehtävien jälkeen haalarit päälle ja työmaalle hakemaan oma palkka --> johtaa yleensä burn outtiin / yleiseen vitutukseen / masennukseen ja firman kaatumiseen.
Palkat jää maksamatta, verot tilittämättä, joita sitten puidaan palkkaturvan ja oikeuslaitosten voimin (= monin verroin kuluja)
jne.


Ymmärän siis täysin yrittäjien halua alentaa palkkakuluja / irtisanomissuojaa, jne.
Mutta heidän tulisi myös ymmärtää tehdyt virheet, jotka eivät ole toki välttämättä juuri heidän aikaansaannoksiaan.



KAIKKI TÄMÄ KULMINOITUU SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- Alemmat palkkakulut --> Vähemmän ostovoimaa, vähemmän verotuloja valtiolle--> Valtion kassaan tulee vajetta
- Verojen kierto / pimeä työvoima --> ei senttiäkään valtion kirstuun
---> Verotus kiristyy, pyörä pyörii uudelleen, jengi velkaantuu, yritykset kaatuu, verotulot jäävät saamatta (verotus palkasta, tai tarkemmin sen tilitys valtiolle laahaa aina jäljessä), jne.

Homma ei siis voi toimia, enkä näe enää paluuta tästä tilanteesta.


Määritellään vaan siis työntekijän minipalkkoja korkeammalle, mutta samalla tulee määritellä myös saman alan yrittäjän tuntilaskutukseen minimi rajat, jotka ovat suhteessa palkkoihin.


Siinäpäs vähän lauantain aamupäivän purkautumista yrittäjyydestä, rahajärjestelmästä ja minimi palkasta.
Kiitos ja anteeksi :)

Anonyymi kirjoitti...

sanoiko kani tosissaan, että julkisen sektorin työntekijät laittavat palkkansa kiertoon? palkat virkamiehillä ovat nyt todella koekeat, ja täytyy olla typerä kuluttaakseen rahojaan suomessa.niinhän uusliberalistit väittävät, että rikkaat kuluttavat enemmän ja laittavat rahaansa kiertoon ja lopulta köyhätkin hyötyvät. ps.tuula haataisen tuntipalkka markoiksi muutettuna n.540mk.
jokainen joka on elänyt 80-90 -luvulla muistaa että jo 50mk tunnilta oli hyvä palkka.
velmuja ovat.

Ebolakani kirjoitti...

"Mikä on tilanne Euvostoliiton ihmeellisessä maailmassa arvon Kani? "

kun pankki lainaa asiakkaalle 100.000 euroa, se luo kyseisen summan laillisella kirjanpitokikkailulla ”tyhjästä”. Vasta tämän jälkeen pankki lainaa keskuspankilta reservivaatimuksen verran ”keskuspankkirahaa” (riippuen lainasta 0-2% välillä), mikäli se tällaista tarvitsee.

Huomio!

Asiakas maksaa pankille korkoja 100.000 eurosta. Pankki maksaa EKP:lle korkoja 2000 eurosta (0-2%).

Ebolakani kirjoitti...

"velmuja ovat."

Jokaisella lailla on hintalappu (tästä syystä talouspoliitiikan ulkoistaminen tarkoittaa myös itsenäisyyden menettämistä).

Viimeisen 12 vuoden aikana on tehtailtu enemmän lakeja kuin koskaan aikaisemmin.

Samaan aikaan virkamieskoneistoa on höylätty yli 40.000 virkamiehellä.

Jäljelle jääneille on delegoitu ulos potkitujen tehtävät.

Totta hevletissä virkamiesten palkat nousevat. Ja itse asiassa jatkavat nousuaan.

Ebolakani kirjoitti...

"Siinäpäs vähän lauantain aamupäivän purkautumista yrittäjyydestä, rahajärjestelmästä ja minimi palkasta.
Kiitos ja anteeksi :)
"

Eipä mittään.

Unohdit yhtälöstä yhden pienen jutun: rahan.

Nykyisessä järjestelmässä Velka = Ostovoima = Työpaikka.

Eli homma menee näin:

Vähemmän velkaa -> Alhaisempi ostovoima -> Tuotteet eivät mene kaupaksi -> Liian korkeat kustannukset -> Alemmat palkkakulut --> Vähemmän ostovoimaa, vähemmän verotuloja valtiolle--> Valtion kassaan tulee vajetta
- Verojen kierto / pimeä työvoima --> ei senttiäkään valtion kirstuun

ja kierre jatkuu... niin kauan kunnes jostain tulee joku ja ottaa niin maan prkeleesti velkaa, ettei toista.

Yleensä tämä joku on seuraava sukupolvi.

Anonyymi kirjoitti...

Ebolakani sanoi...
"Eipä mittään.

Unohdit yhtälöstä yhden pienen jutun: rahan..."


Enpäs unohtanutkaan ;) vaan jätin tarkoituksella pois, sillä tahdoin vain kertoa realismia tämän päivän yrittäjyydestä, mahdollisimman simppelisti.

Mutta nyt kun kissa (vai olikos se kani? ;) ) nousi pöydälle,
niin herra Kanin teoria "Velka = Ostovoima = Työpaikka..."
ja sen aiheuttama kierre, sopii myös minunkin mielestäni osa(=tai jopa "pääsyylliseksi?") nykyisen laiseen tilanteeseen esim. mainitsemallani teollisuuden aloilla.


Järjestelmässä on vikaa, eikä sen korjaaminen vaikuta kovinkaan helpolta.

Ebolakani kirjoitti...

"Järjestelmässä on vikaa, eikä sen korjaaminen vaikuta kovinkaan helpolta. "

Ehkäpä positiivisin asia löytyy siitä, että järjestelmän korjaaminen on mahdollista. Vaatii vain hemmetisti vaivaa.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71

Keskustan Juha Sipilä:

"...Suomeen on laadittava ripeästi ohjelma, joka tuo 200000-250000 uutta työpaikkaa. Se onnistuu olemassa olevia toimialoja vahvistamalla ja uusia kasvattamalla. Syömävelkaa on varottava, mutta suuri työpaikkojen lisäys ei todennäköisesti tapahdu riittävän nopeasti ilman julkista panostusta. Velkarahoitusta on harkittava..."

Sipilä on asian ytimessä. Ensin velka, sitten ostovoima, sitten työpaikka. :D

T: Pieni(ebola)kani



Ebolakani kirjoitti...

Kyseisestä dokumentista: "Euroopan kriisi ei ole vain euron kriisi. Meillä on koko
maanosan kattava kustannuskriisi eli hinnoittelemme eurooppalaisen tuotannon liian kalliiksi.
"

Ja mistä suurin osa täysin turhista kustannuksista on kotoisin? Tähän ei herra Sipilä anna vastausta.

Legendaarista epäonnistumista.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan huvikseen piti tarkistaa niin tuolla esimerkin tulotasolla ja vuokralla saa asumistukea. Tosin vaihtelevasti riippuen asunnon rakennus/perusparannusvuodesta. Kuitenkin käytännössä jotain 25-40 euron väliltä. Mikäli bruttotulo tippuu 200 euroa niin asumistuki nousee n.100 euroon.

Eli yhteiskunta tulee jo tuolla vastaan.

Ebolakani kirjoitti...

"Ihan huvikseen piti tarkistaa niin tuolla esimerkin tulotasolla ja vuokralla saa asumistukea."

Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos "nautit" palkkatuloista ei KELAn luukulta saa juuri mitään (tosin onhan tuo 25-40e kotiin päin).