20.4.2012

Perustulosta

(Jännä otsikko, vai mitä?)

Wikipedia - Perustulo
Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.
Laitetaanpas kehiin muutama fakta.
Fakta #1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Vuonna 2010 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 54,6 miljardia euroa.
Tilastokeskuksen mukaan samana vuonna Suomen valtion budjetti oli noin 50 miljardia euroa.

Miten ihmeessä sosiaaliturvan menot voivat olla suuremmat kuin valtion budjetti (johon oli jo laskettu valtiovelka mukaan)? Vastaus on ällistyttävän yksinkertainen (PPT): sama euro kiertää vasemmasta kädestä oikeaan.
Fakta #2
Budjettitalouden korkokulut

Näyttää siltä, että vuosien 93 - 2011 välisenä aikana Suomi on maksanut valtionvelastaan vajaan 70 miljardin euron edestä (pelkkiä) korkoja. Nämä lainat (valtionvelka) ovat 90% ulkomaalaisessa omistuksessa:

Toisin sanoen noin 90% maksetuista koroista (~63 miljardia) on "paennut" ulkomaille ja on poissa Suomen taloudesta sekä verotuloista.

Fakta #3

Tilastokeskus - Asuntokuntien velat - ikäluokat yhteensä - korot yhteensä - maakunnat yhteensä
Näyttää siltä, että vuosien 2002 - 2010 välisenä aikana asuntokunnat makselivat veloistaan noin 23 miljardin euron edestä (pelkkiä) korkoja. Suomen pankkimarkkinoista ~60% on ulkomaalaisessa omistuksessa ja niinpä voimme turvallisesti olettaa, että ainakin 50% maksetuista koroista (~11.5 miljardia) on "paennut" ulkomaille ja on poissa Suomen taloudesta sekä verotuloista.

Fakta #4
 Suomen (keskus)pankki - BOF Online - Lyhyt johdatus rahaan (PDF)
...
Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat. Talletuksethan ovat pankin velkoja asiakkailleen. Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä.
...
 (Suomen Pankin vastaus)
Kun pankille maksetaan laina takaisin, niin kyllä se raha katoaa. Aina, jos asiakas maksaa pankille eikä toiselle asiakkaalle, rahan määrä supistuu.
Tämä tässä tarkoittaa (mm.) seuraavia asioita:
Kaikki raha on jonkun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa.
Ennen kuin euro voidaan kuluttaa, se täytyy lainata (korolla tietenkin).
Ne, jotka ovat ottaneet lainaa eilen tai tänään, ovat velan takaisinmaksussa täysin riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna.

Lainojen korot (yksityisten, yritysten, valtion, jne.) maksetaan jonkun toisen ottamasta ja kiertoon kuluttamasta velasta.
Fakta #5
Ilman velkaa ei ole rahaa. Ilman rahaa ei ole taloutta, verotuloja, työtä ja niin edelleen
Fakta #6
Inflaatiolla pelotteleminen on täyttä paskanjauhantaa (lue lisää täältä)! 
Nämä faktat tarkoittavat seuraavaa:
Me emme kykene rahoittamaan perusturvaa. Rahajärjestelmämme ei anna siihen minkäänlaista mahdollisuutta!
Kolme syytä.

Ensimmäinen:
Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.
Toinen: Michael Hudson - Europe’s Transition From Social Democracy to Oligarchy December 6, 2011
...
What banks want is for the economic surplus to be paid out as interest, not used for rising living standards, public social spending or even for new capital investment. ...
Huono Suomennos:
...
Pankit haluavat taloudellisen ylijäämän maksettavaksi korkoina, ei siis käytettäväksi elintason kasvattamiseen, julkisiin sosiaalikuluihin tai edes uusiin pääomasijoituksiin. ...
Ja sitten kolmas: Laki Suomen Pankista 27.3.1998/214
6 §
Julkisen rahoituksen kielto

Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.
(Tämän lain muuttaminen ei ole mahdollista ilman eroamista euvostoliitosta.)

Nämä syyt eivät tarkoita sitä, etteikö perustuloa olisi mahdollista toteuttaa. Itse asiassa päinvastoin. Perustulo on täysin mahdollista toteuttaa, mutta tällä hetkellä se on täysin mahdotonta.

Eli, ennen kuin rahajärjestelmämme syöpä, rahan syntymekanismi, on korjattu, on täysin merkityksetöntä puhua perustulosta tai siitä miten se toteutetaan.

Meillä on vain yksi (taloudellinen) ongelma ja se on rahan syntymekanismi: velka.

17 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Eli perustulo ei voi olla vastikkeetonta niin kauan kuin rahasta maksetaan korkoa pankeille.

Vastikkeetonta peurstuloa ei siis voida toteuttaa niin kauan kuin Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda itse omaa rahaansa.

jari ojala kirjoitti...

Yritin taas piirrellä käppyröitä, mutta kyllä nyt alkaa "suttaamaan".

Meillä on pata täynnä velkaa eli rahaa. Mikäli velkoja maksetaan takaisin, niin pata alkaa tyhjenemään. Omaisuus/raha virtaa pankkiin. Mitä vähemmän velkaa, niin sitä vähemmän rahaa ja sitä vähemmän pankeille korkoa.Tosin omaisuus/raha on tällöin jo pankeilla. Lisää velkaa enemmän rahaa ja korkoja. Omaisuus/raha virtaa pankkiin. Mikäli pankki syytää voitot ulkomaille, niin taas vähemmän rahaa. Kauppavaje, rahaa vähemmän.

Voi itku!

Mikä on se lisäarvo joka velkaantumalla saadaan, koska jostain on saatava koron osuus? En halua kuulla, että muiden velkaantumisesta, sillä eihän velkaantuminen ole itseisarvo. Mitä korolta vaaditaan, onko se vain keino siirtää reaaliomaisuutta pankkien haltuun?

Eläin, auta!

Nimetön kirjoitti...

Pieni kommentti esittämääsi faktaan nro 2

Nyt velkaa on ulkomaille n.90%.

Oliko tämä ulkomaanvelkaprosentti sama vuonna 1993 tai sen jälkeen? En löytänyt itse mitään tilastoja ulkomaisesta valtionvelan osuudesta vuosilta 93-2010.

Oliko ulkomaisen velanosuus joskus pienempi?

Ebolakani kirjoitti...

"Vastikkeetonta peurstuloa ei siis voida toteuttaa niin kauan kuin Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda itse omaa rahaansa. "

Muutamaa asiaan kuuluvaa mutkaa huomioon ottamatta vastaus on hevletin iso kyllä.

Nimetön kirjoitti...

Tässäpä plutokratian historiaa (tai ainakin eräs näkemys):
http://www.youtube.com/watch?v=YdYqDV6_BP8

Ebolakani kirjoitti...

"Eläin, auta!"

Ennen kuin järjestelmä rikottiin uusliberaaleilla opeilla järjestelmän lisäarvo oli elintason kasvu, jonka "hedelmät" jakaantuivat koko yhteiskuntaan.

Nyt järjestelmän tehtävänä on palvella murto-osaa yhteiskunnasta: koroillaeläjiä sekä "sijoittajia".

Ebolakani kirjoitti...

"Nyt velkaa on ulkomaille n.90%. "

Öö... taidat tarkoittaa sitä, että valtionvelasta 90% on ulkomaalaisessa omistuksessa.

Edellisen kerran kun velkapyramidiponzihuijaus laukesi (90-luvun lama) silmille, Suomi ajautui ottamaan hurjia määriä velkaa.

Kani väittää, että nämä rahat tulivat ulkomaisilta "sijoittajilta". Kani voi kyllä olla väärässäkin.

Anonymous kirjoitti...

Mikä on se lisäarvo, jonka valtio saavuttaa velkaantumalla ulkomaisille pankeille?
Vastaus: Puoluepoliittinen tarkoituksenmukaisuus kuten hra Kani jo kommentissaan edellä sanoo.

Kun Suomi rupesi 90-luvun laman jälkeen kunnolla velkaantumaan, keskusteltiinko valtionvelan kasvattamisen vaaroista,
- ja siitä, että velkaannutaan nimenomaan ulkomaille
- ja siitä, että Suomen Pankilta viedään oikeus painaa rahaa
- ja siitä miten tuhoisaa se on kaikille muille paitsi pienilukuiselle rahaeliitille?

Mikä taho olisi edes kyennyt nostamaan asian esiin?
Kansalaiset piti saada huijattua EMU:un ja eurostoliittoon ja oli varmasti monta muutakin tärkeämpää asiaa meneillään.
Meillä kuten muuallakaan EU-valtiossa ei ollut poliittista vastavoimaa oikeistolberalismille.
Kaikki Suomen puolueet olivat siinä vaiheessa jo kokoomukselaisia.

jari ojala kirjoitti...

Korko on rahan hinta eli rahalainan antajalle (eli sijoittajalle) maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Lähde Wikipedia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korko

Missä vaiheessa nykyjärjestelmässä tuo toteutuu?

Nimetön kirjoitti...

Kuinka paljon Suomen valtio on saanut osinko- ja korkotuloja vuosina 1993-2011 ?

Ebolakani kirjoitti...

Kuinka paljon Suomen valtio on saanut osinko- ja korkotuloja vuosina 1993-2011 ?

Ei mitään tietoa. Jos satut tämän tiedon jostain löytämään muista, että vain sillä rahalla, joka on tullut ulkomailta, on merkitystä.

Ebolakani kirjoitti...

"Missä vaiheessa nykyjärjestelmässä tuo toteutuu? "

Melkein kaikkialla muualla paitsi liikepankkien sekä keskuspankkien lainaamassa rahassa (joku voi tarkentaa?).

Ebolakani kirjoitti...

Kaikki Suomen puolueet olivat siinä vaiheessa jo kokoomukselaisia."

Tuo oli kyllä jo törkeää. Mutta totta!

:))

Nimetön kirjoitti...

No yksi pieni korjaus liittyen tuohon sosiaaliturvaan ja mistä se raha tulee:

Valtion ja kuntien osuus sosiaaliturvan ylläpidosta oli vuonna 2009 45%. Puolet maksaa työnantajat sekä vakuutetut. Lähde stm.fi

Että siitä 54,6 miljardista se valtion osuus on "vain se" 55%. Joka on siis tuohon 50 miljardin budjettiin laskettu!

Ebolakani kirjoitti...

"No yksi pieni korjaus liittyen tuohon sosiaaliturvaan ja mistä se raha tulee"

Tällä hetkellä valtiolla on täsmälleen kaksi tapaa rahoittaa toimintojaan: verottaminen tai velka.

Verottamalla kerätty raha on jonkun ottamaa ja kiertoon kuluttamaa velkaa.

Näin ollen Suomen sosiaaliturvan menojen koko suhteessa valtion budjettiin on selitettävissä vain yhdellä ainoalla tavalla: sama euro kiertää vasemmasta kädestä oikeaan. Miksi? Siksi, koska me emme velkaannu yli 50 miljardin euron vuosi vauhtia.

Tom Kärnä kirjoitti...

Eikös koron yhteiskunnallinen tehtävä ole auttaa kohtelemaan pääomaa rajallisena luonnonvarana?

Ebolakani kirjoitti...

Tämä taitaa riippua siitä oletko velallinen (joka maksaa) vai velkoja (jolle maksetaan).