Esko Seppänen - Solidaarisuusvero, stiiknafuulia!
Niklas Herlin - Suomessa ei ole varaa solidaarisuuteen
Helmi löytyi herra Seppäsen kirjoituksen kommenteista.
Timo Isosaari:
...Tyrmistyttävää? Valitettavasti ei, tämä ei ole se tyrmistyttävin asia. Todellinen shokki tulee tässä:
Normaalissa palkkasuhteessa olevan työntekijän bruttopalkkaan täytyy käyttää kerrointa 1,8. Vasta tässä kohtaa on huomioitu kaikki työnantajalle kohdistuvat kustannukset työllistämisestä. Irtisanottaessa pitkäaikaista henkilöstöä tämäkään ei riitä.
Rautalangasta vielä kaiken varalta 2000 e/kk x 1.8 = 3600 e/kk
Työntekijätkin lienevät huomanneet, että tuosta bruttotulosta vähennetään vielä työntekijän osuus eläkemaksusta (tulevaisuusvero), sotu-maksut ja ennakonpidätys, eli käteen tuosta jää alle 1500 euroa.
Käteen jäävällä osuudella työntekijä ostaa tarvitsemiaan asioita, joihin sisältyy arvonlisäveroa, sanotaan keskimäärin 20 %, energiaverot, vakuutusmaksuverot, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.
Näiden jälkeen työntekijällä onkin käytössään todellisuudessa vain luokkaa 500-800 euroa ostaa tuotteita tai palveluja (arvonlisäverottomin hinnoin)
Todellinen veroprosentti siis keikkuu tuolla 80 paikkeilla tai yli siitä summasta, mikä yrityksestä työntekijän ansiosta ulos lähti.
...
90% veroista on 100% turhiaVoi sitä kauhua, kun ihmiset tajuavat tämän.
20 kommenttia:
Hei Kani!
Tarkoitatko, että jos valtion pankki maksaa valtion työntekijöiden palkat laillisella kirjanpitokikkailulla tyhjästä palkkapäivänä ja muutoinkin rahoittaa valtion menoja ei valtiolla olisi tarvetta verottaa nykyisen kaltaisella tavalla?
hieno kuva
http://www.zerohedge.com/sites/default/files/images/user5/imageroot/2012/03/Developed%20World%20balance%20Sheet.jpg
Olen usein miettinyt noita palkan "sivukustannuksia". Tässä kertoimeksi sanotaan 1,8; haluaisin tietää mistä tuo luku tulee. Täsmällisesti. Voiko joku auttaa?
"Tarkoitatko, että jos valtion pankki maksaa valtion työntekijöiden palkat laillisella kirjanpitokikkailulla tyhjästä palkkapäivänä ja muutoinkin rahoittaa valtion menoja ei valtiolla olisi tarvetta verottaa nykyisen kaltaisella tavalla? "
Aivan oikein!
Mutta (aina se mutta) valitettavasti tämä ei ole täysin näin suoraviivaista.
Mikäli jokainen kuukausi valtio tulostaa esim 2 miljardia euroa vain kattaaksen kulunsa, tekee tämä esim 20 vuodessa hevletisti rahaa.
Tässä ei ole mitään järkeä. Ja siksipä täytyykin tapahtua (vähintään) kaksi asiaa.
1. Julkisen sektorin toimintoja rajoitetaan. Esim. vesi, sähkö, tiet, viemäröinti ja jotain muuta (eli infraa että yksityinen sektori kykenee toimimaan!)
2. 90% veroista on 100% turhia. Mutta loput 10% ei ole. Niillä täytyisi i) kierrättää vastatulostettua rahaa mahdollisimman tehokkaasti eli alentaa tulostettavan rahasumman määrää sekä ii) luoda rahalle sen "arvo".
"Olen usein miettinyt noita palkan "sivukustannuksia". Tässä kertoimeksi sanotaan 1,8; haluaisin tietää mistä tuo luku tulee. Täsmällisesti. Voiko joku auttaa? "
Verot, vakuutukset, TEL jne.
Mistä tämä 90% "turhia veroja" oikein tulee? Tuntuu jotenkin kohtuuttoman suurelta.
Laskinpa tuossa huvikseni, että jos teollisuudessa tuotteen ketju käydään läpi (eli raakaaine- valmistus-myynti-Asiakas.)
Ottaa 3000e materiaali osto alveista ja valmiste veroista lisähintaa niin että loppuasiakkaalle tästä koituu jo 7500-8000e hinta.
Jotenkin minusta on alkanut vaikuttamaan niin kuin valtion kassa hoidettaisiin edelleenkin kuten joskus 800-1400 luvulla on tehty, eli talonpojat ja maaherrat maksoi kymmenyksiä ja veroja suoraan valtiolle...
Ainoa ongelma on että tuolloin ei tiedettävästi pankkeja ollut. Vaan se minkä sait niin teit itse, ansaitsit itse!
Kani sanoi "Verot, vakuutukset, TEL jne."
Ymmärrän tämän, mutta esim. yrittäjät.fi sivuilla ei tuollaiseen kertoimeen päädytä. Siksi haluaisin tietää, että mistä se tulee? En suoraan sanottuna keksi mitään mistä tuo luku voi syntyä!? BRUTTOPALKKAAN TÄYTYY KÄYTTÄÄ KERROINTA 1,8 ?????
..."1. Julkisen sektorin toimintoja rajoitetaan. Esim. vesi, sähkö, tiet, viemäröinti ja jotain muuta (eli infraa että yksityinen sektori kykenee toimimaan!)"
Mitä hra Kani mahtaa tarkoittaa infran rajoittamisella? Ei kai yksityisille firmoille myymällä? Yksityistäminen on juuri opittu kirosanaksi.
"Mitä hra Kani mahtaa tarkoittaa infran rajoittamisella? Ei kai yksityisille firmoille myymällä? Yksityistäminen on juuri opittu kirosanaksi. "
Eikäh!
On olemassa toimintoja joiden yksityistäminen aiheuttaa koko yksityisen sektorin "kilpailukyvyn" rapautumisen. Tiet, rautatiet, viemäröinti, vesi, sähkö jne.
Mutta on myös olemassa toimintoja joissa yksityinen voi olla (ja onkin) huomattavasti parempi sekä tehokkaampi. Esimerkiksi vientituotteiden tuottaminen tai vaikkapa rakennuspalvelut.
Kani tarkoitti sitä, että mikäli valtio alkaa tulostamaan rahaa (ostamaan kansalaisilta palveluita) täytyy ostokohteiden olla rajattuja tavalla tai toisella.
Mutta tässä tuleekin mukaan sellainen jännä asia kuin Suora Demokratia.
"Ymmärrän tämän, mutta esim. yrittäjät.fi sivuilla ei tuollaiseen kertoimeen päädytä. Siksi haluaisin tietää, että mistä se tulee? En suoraan sanottuna keksi mitään mistä tuo luku voi syntyä!? BRUTTOPALKKAAN TÄYTYY KÄYTTÄÄ KERROINTA 1,8 ?????"
Anteeksi, lainaan herra Heinosta: " ... Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. ..."
Eli mikäli grilli haluaa maksaa työntekijälleen 1000€ palkan on palkollisen myytävä 1800€ edestä grillituotteita per kuukausi.
P.s.
Yksikään yritys ei luo yhtäkään työpaikkaa. Asiakkaan ostovoima luo työpaikan.
Taikasana: verokiila
http://fi.wikipedia.org/wiki/Verokiila
Luulisin, että tämä on se mitä etsit herra Ojala?
Timo Isosaari:
...
Normaalissa palkkasuhteessa olevan työntekijän bruttopalkkaan täytyy käyttää kerrointa 1,8. Vasta tässä kohtaa on huomioitu kaikki työnantajalle kohdistuvat kustannukset työllistämisestä.
Itse ymmärrän tämän tarkoittavan, että palkatessaan työntekijän hänen on kerrottava bruttopalkka tuolla kertoimella, jotta hän tietää työntekijän todellisen kustannuksen, jonka päälle työnantaja laskee haluamansa tuoton/voiton.
"Eli mikäli grilli haluaa maksaa työntekijälleen 1000€ palkan on palkollisen myytävä 1800€ edestä grillituotteita per kuukausi."
Tällä kaavalla ei siis syntyisi työnantajalle voittoa, mikäli työntekijä myisi vain työnantajalle aiheuttamansa kustannuksen verran. Työpaikka ei olisi luultavasti pitkäikäinen.
Kysymys kuuluukin siis, että onko tuossa kertoimessa huomioitu voittoa? Syy miksi tätä selvitän on, että mikäli joku miettii palkkaavansa työntekijän, niin missä merkityksessä on laskelmissa käytettävä kerrointa 1,8. Paljon helpompihan on saada työntekijästä hyötyä, mikäli pohjana voi käyttää pienempää kerrointa.
Anteeksi, lainaan herra Heinosta: " ... Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. ..."
Tuotteiden ja palvelusten hinnat sisältävät tässä jo yrityksen tavoitteleman voiton.
Mikä on siis se todellinen kustannus työntekijästä ennen kuin aletaan laskemaan voittoa? Onko se bruttox1,8?
Kysymys kuuluukin siis, että onko tuossa kertoimessa huomioitu voittoa?
Kertoimessa ei ole huomioitu voittoa.
Suurin osa yrityksistä kerää voitot materiaalikustannuksien kautta (tavarat tukusta aseveli alennuksella).
Täytyy huomauttaa, ettei suurinta osaa yrityksistä ole perustettu voiton tavoittelu mielessä, vaan pelkästään toimeentuloa silmälläpitäen. Ja näin ollen palkan maksaminen (itselle tai palkolliselle) onkin puhdasta voittoa!
Kun tässä allekirjoittanutta on lainattu ja kertoimen perään kyselty, niin vastaan siihen:
Kuten Kani kertoi, siinä on työnantajan eläkemaksut ja sotut. Kun TES:n mukaan täytyy maksaa lomakorvauksia tekemättömästä työstä, arkipyhäkorvauksia ynnä muita mielikuvituslisiä, mukaan lukien sairauspäivärahat, joista työnantaja maksaa omasta pussista jokaisen saikun ensimmäiset 3 päivää.
Tämä on käytännön yritystoiminnassa konkreettisesti laskemalla saatu luku. Se voi alasta riippuen vaihdella noin 1,6-1,8, eli yrittäjien sivuilla olevat luvut ovat silkkaa bullshittiä.
Johtopäätöksenä tästä matematiikasta olen päättänyt pyhästi olla palkkaamatta ainuttakaan työntekijää, koska ei ole mitään työtä, mitä kannattaisi tuolla kulurakenteella teettää.
Perusteilla olevaan osuuskuntaamme pääsee ainoastaan suostumalla tuloksen perusteella määräytyvään provikkaan. Ei viikonloppulisiä, ei sunnuntailisiä, ei mitään. Siis sama tilanne, missä kaikki yrittäjät ovat aina olleet.
T: iitimo
PS. Kanille hattu tästä nostosta ja kommentista. Taidan blogaista tästä oman jutun Usariin. Tämä näkökulma avaa ainakin valvelutuneen lukijan silmiä hiukan.
". Taidan blogaista tästä oman jutun Usariin."
Herra Dönneriä vapaasti lainatakseni: kirjoittaminen kannattaa aina.
:)
Kiitos iitimolle ja Herra Kanille kärsivällisestä opastuksesta.
Itse laskeskelin noita kuluja ja päädyin kertoimeen 1,5-1,6, mutta väliäkös tuolla, sillä liian suuri tuo kerroin joka tapauksessa on. Minkälainen rakenne mahtaa olla Kiinassa?
Kokonaisveroaste Suomessa oli vuonna 2011 42,9% BKT:stä. Herättääkö ajatuksia?
"Kokonaisveroaste Suomessa oli vuonna 2011 42,9% BKT:stä. Herättääkö ajatuksia?"
Herättää toki. Luku ei sinänsä kerro keskiarvona juuri mitään, mutta voit arvioida asiaa tältä pohjalta: Sekä työntekijän palkkakulut että tuotannossa käytettävät koneet yritys voi vähentää verotuksessa. Ihmistä huomattavasti tehokkaammasta koneesta ei tarvitse maksaa eläke- eikä sivukuluja. Miten työnjako on muuttunut viimeisinä kymmeninä vuosina näiden kesken? Ja millä toimialoilla?
Kuten esimerkissäni todettiin, työnteon kokonaisveroaste on yli 80 %. Mikä on pääomatulojen osuus, jos kokonaisveroaste on 43 %. Muista lisätä tuohon suoraan 22 prosenttiyksikköä eläkekuluista, joka on tulevaisuusvero laiskottelusta. Ooh. Onko se yhteensä 65 %?
Ja mikä on BKT? Huomioi tässä, että kaikilla vähänkään isommilla yrityksillä on tytäryhtiöitä ulkomailla tai niiden omistajilla on ihan omia firmoja, ah niin verottomissa paratiiseissa. Mitä BKT:lle tapahtuu, kun verottoman paratiisin firma laskuttaa suomalaista yritystä vaikkapa kiinteistövuokrista? Oijoi, ja mitä tapahtuukaan suomifirman maksamille pääomaveroille?
Nyt kun koko länsimaisten talouksien ketju kyykkää samalla kertaa, niin veroton paratiisihillo etsii kotia epätoivoisesti. Mutta ei Suomesta, koska hillo ei ole täällä turvassa.
Tällaisia hajatelmia pikaisesti ajateltuna. Kadunmiehen kannalta tuolla ei ole suurta väliä, korkeintaan tiedossa muutto veneen alle.
T: iitimo
""Kokonaisveroaste Suomessa oli vuonna 2011 42,9% BKT:stä. Herättääkö ajatuksia?""
Jostain kumman syystä Kanin päässä liikahti vain tämä:
http://ebolakani.blogspot.com/2011/09/julkinen-sektori-pyorittaa-samaa-euroa.html
Mutta onko sillä mitään tekemistä asian kanssa?
:)
iitimo osoitti palkkaveron olevan n. 80%. Kanilla on hienoja laskelmia omassa blogissaan, joiden tasolle en edes pyri. Kokonaisveroaste 2011 oli n. 43%. Ihan perin oudolta tämä ero tuntuu. Heitän kohta ihan muutamia ajatuksia ilmaan ilman mitään sen tarkempia selvityksiä; ajatuksia lonkalta. :)
Mikäli palkanverotus on tuo 80%, niin eikö siitä vääjäämättömästi seuraa, että jotain BKT:n osaa täytyy verottaa todella lievästi, jos ollenkaan. Palkat muodostavat BKT:stä n. 41%, joten jos 41% verotetaan 80%, niin 59% täytyy verottaa n. 17,3%, jotta kokonaisveroasteeksi saadaan 43% (edellyttäen, että laskin oikein). Miksi en ymmärrä kuulua tuohon joukkoon, joka maksaa veroja vain tuon 17,3%; olen ilmeisen tyhmä, apua! Todellisuudessa haluan tietää ketkä/mitkä tuohon osaan kuuluvat.
Toisaalta Kanin ajatuksista pähkäillen. Oletetaan, että bkt on 100. Myös julkinen kulutus on tässä bkt:ssä mukana. Mutta mutta, julkinen sektorihan kerää varansa kansan lainaamasta rahasta, joten 100 osaa - 43 osaa = 57 osaa. Tällöinhän 57 osan pitää tuottaa veroja 43 osaa, jotta sata saataisiin täyteen. Veroja pitää siis kerätä n. 75,5% kaikesta tuotetusta. Ihmeellistä? Vielä ihmeellisempää on, että julkinen sektorihan ei maksa veroja, mutta sen kulutus on 100% veroa. Julkinen sektori siis tuottaa laskennallisen lisäarvon, jonka maksajana toimii yksityinen sektori.
Vienti/tuonti ja julkisen sektorin suorat velat jätän suosiolla seuraavaan pohdintaan.
"Lonkkaampujana" kysyn, että osuiko vai menikö ohi, ja mistä?
"Miksi en ymmärrä kuulua tuohon joukkoon, joka maksaa veroja vain tuon 17,3%; olen ilmeisen tyhmä, apua! "
Liian vähän pääomatuloja?
:)
Lähetä kommentti