...Hmm... ilmeisesti keskimääräinen asuntolainan määrä on ~100.000 €. Näin ollen, yhdessä vuodessa, valtionvelan korot "imuroi" ulkomaisille "sijoittajille" (sumealla logiikalla laskettuna) ~26 000 asuntolainan edestä rahaa. Tämä raha on pois Suomen valtion veronkantoalueelta sekä rajojen ulkopuolella. Näin ollen se on poissa kierrosta (Suomesta).
Wallin perustelee säästötarvetta Suomen kiihtyvällä velkaantumisella. Pelkästään valtionvelan korkoihin on tänä vuonna arvioitu kuluvan noin 2,36 miljardia euroa. Korkomenot nousivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa yli kahden miljardin.
...
Tästä johtuen ~26 000 asuntovelalliselle jää täsmälleen kaksi tapaa ansaita tämä raha takaisin ja ehkä-ehkä maksaa asuntolainansa täysimääräisenä pois. Ensimmäinen on vienti (ja tietenkin se, että pääsee osalliseksi viennistä saatavista tuloista). Toinen mahdollisuus on se, että joku muu menee pankkiin, lainaa sieltä rahaa ja kuluttaa sen kiertoon (ja tietenkin se, että toimillaan ansaitsee ne).
Mutta me kaikki tiedämme, ettei kumpiakaan juurikaan enää tapahdu. Velkasaturaatio on jo täydellinen ja ympäri euvostoliittoa toteutettavat säästö/leikkaustoimenpiteet eivät tee mitään muuta kuin hallaa viennille.
Toisin sanoen jokainen vuosi valtionvelan korot ajavat ~26 000 asuntovelallista konkurssiin.
Ja nyt Kani haluaa esittää kysymyksen herra Wallin:lle:
Miten ja kuinka valtiontalouden tasapainottaminen auttaa ~26 000 asuntovelallista?Vastaus on ällistyttävän yksinkertainen...
6 kommenttia:
Yksi keino on tietenkin se, että varastaa enemmän jäämättä kiinni. On lisäksi huomioitava, että tähän toimintaan ei saa kuluttaa enempää kuin siitä saa hyötyä.
Vastaus kysymykseen on, ei mitenkään.
Mikäli meillä olisi oma keskuspankki, niin poispotkitut upseerithan voisivat painaa vaikka rahaa siellä, jolla velat hoidettaisiin (joo, ymmärrän ongelmat).
Järjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua, mutta meillä tämän ymmärretään tarkoittavan leikkauksia ja veronkorotuksia.
Talousmaailmanlopusta, aforistisesti
"Rahaa kuitenkin on. Sitä syntyy sata kertaa enemmän kuin kukaan pystyy kuluttamaan. Mikään ei ole estänyt rikkaimpia rikastumasta. He ovat satumaisen rikkaita. Rikkaiden ja köyhien erot ovat koko rahataloudellisen ekspansion ajan vain kasvaneet. Rikkaat elävät omissa maailmoissaan, omissa koordinaatistoissaan. Maailma on heille velkaa tähtitieteellisiä summia. "Köyhät ovat eläneet yli varojensa."
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100388-talousmaailmanlopusta-aforistisesti
Vähän tuottaa kipua sisäistää tuota käsitettäsi että toisen raha on jonkin toisen lainaa...
Ja, että miten niin ei voi 26 000 henkeä maksaa asuntoaan takaisin jos valtio maksaa korkojaan?
Jos jokainen noista on töissä ja tienaa tasaisesti niin eikös silloin kaikki ole hyvin? Niin kauan kuin on töitä on tasaisesti tuloja ja kun on tuloja voi maksaa lainaa pois?
Vai tarkoitatko nyt että tuon koron verran jää rahaa pois suomen yrityksiltä kun pankki ei lainaa, jolloin tuo 26 000 henkeä jää työttömäksi? jolloin kyllä jää lainatkin maksamatta ja konkurssi tulee.
Tuntuu kuitenkin niin suurelta luvulta tuo että epäilen sen todellisuutta... (Naivisti kiellän sen olemassa olon. :D)
"Jos jokainen noista on töissä ja tienaa tasaisesti niin eikös silloin kaikki ole hyvin? Niin kauan kuin on töitä on tasaisesti tuloja ja kun on tuloja voi maksaa lainaa pois?"
Vastasit tähän kysymykseen ihan itse: "toisen raha on jonkin toisen lainaa..." Joka kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa tätä: Velka = Ostovoima = Työpaikka.
Eli ilman velkaa ei ole rahaa. Ilman rahaa ei ole taloutta, verotuloja, työtä ja niin edelleen.
:O Eli se, että minä tienaan työssäni ja minulla on Ostovoimaa mutta ei velkaa niin tarkoittaa, että joku onneton on joutunut ottamaan minunkin edestä velkaa?
Tällä hetkellä siis itselläni on 0 euroa velkaa ja asun vuokralla. :) Elämässä siis kaikki astetta paremmin.
"Eli se, että minä tienaan työssäni ja minulla on Ostovoimaa mutta ei velkaa niin tarkoittaa, että joku onneton on joutunut ottamaan minunkin edestä velkaa?"
Aivan oikein! Juurin näin!
Mutta elämäsi ei muuttunut paremmaksi. Itse asiassa se muuttui askelta kammottavammaksi.
Työpaikkasi olemassaolo ei riipu ammattitaidostasi, työajastasi, työtaakasta, työnlaadusta tai vaikkapa sen määrästä. Mitään mitä Sinä teet ei takaa työpaikkasi olemassaoloa.
Työpaikkasi olemassaolo riippuu siitä, että joku kävelee pankkiin, ottaa lainaa ja kuluttaa sen eteenpäin.
Mutta hei! Älä lannistu. Ratkaisimme juuri miten-ja-kuinka lamassa tehtaat seisovat tyhjillään vaikka resurssit pysyvät (melkein) muuttumattomina.
Lähetä kommentti