9.10.2011

Tällaiselle järjestelmälle on olemassa nimi: ponzi.

Rahatalous kriisissä -luentosarjan materiaaleja
Lauri Holappa luennoi Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla tiistaisin 13.9.–8.11.
Ensimmäisen luennon materiaalista (PDF) löytyi mielenkiintoinen kohta.

Herra Kanilla on pieniä vaikeuksia ymmärtää tätä.

Herra Holappa tekee varsin selväksi, että rahan luominen tapahtuu luotonlaajennuksen kautta. Vähän niinkuin näin:


Korko tarkoittaa sitä, että pankkiin on palautettava enemmän rahaa, kuin sieltä on lainattu. Joten jos pankki luo vain vain-ja-ainoastaan lainasopimuksessa määritellyn summan verran, mistä ihmeestä korot maksetaan? (Huomaa, ettei ko. kuvassa ole mainittu mitään koroista!)

Herra Holappa mainitsee pari muutakin asiaa, jotka tekevät tästä kysymyksestä enemmän kuin mielenkiintoisen.
- Tuotantoprosessi lähtee aina liikkeelle luotonlaajennuksesta
- Rahanluonti on seurausta velkasuhteesta
->Raha on velkaa
- Myös valtion liikkeelle laskema valuutta on velkaa
Herra Kani ei ymmärrä miten-ja-kuinka herra Holappa on päässyt siihen johtopäätökseen, ettei korko sinänsä johda tarpeeseen luoda jatkuvasti lisää yksityistä ja/tai julkista velkaa?

Jos kierrossa on vain-ja-ainoastaan lainattu pääoma. On korot mahdollista maksaa vain-ja-ainoastaan omasta tai toisen lainaamasta pääomasta.

Jos kaikki raha on velkaa, joka on luotu luotonlaajennuksella, on sillä olemassa täsmälleen yksi suunta: takaisin pankkiin. Ja tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kukaan ei ota velkaa, ei ole rahaa. Ja ilman rahaa ei ole taloutta.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että ilman jatkuvaa velkaantumista järjestelmä ei toimi. Ja koska korkomenot kasvavat velkaantumisen myötä. On myös velkaantumisen kasvettava yhä vain suuremmaksi ja suuremmaksi. Tätä voidaan jatkaa aina siihen asti kunnes lainanhoitokulut "syövät" liikaa elämiseen jäävästä rahasta, eikä velkaa voida enää ottaa. Jonka jälkeen kaikki raha palautuu sinne mistä se tulikin ja lama alkaa. Tämä (lama) loppuu vasta sitten kun uusi, kyllästämätön, markkina-alue ilmestyy.

Tällaiselle järjestelmälle on olemassa nimi: ponzi. Tai ehkäpä velkapyramidiponzihuijaus kuvaa tätä paremmin?

13 kommenttia:

lautturi kirjoitti...

Holappa tarkoittaa sitä, että joka ikinen penni eikun sentti lainojen maksetuista koroista kulutetaan pankista takaisin kiertoon. Silloin velkaorjilla on mahdollisuus maksaa velkansa.

Teen esimerkin tuoreelle videolleni, toimii kyllä. Vaan kuten sanoin, pankit eivät saa omia itselleen mitään - mutta myöskään asiakkaat eivät saa säästää sentin puolikastakaan.

Panda kirjoitti...

"Herra Kani ei ymmärrä miten-ja-kuinka herra Holappa on päässyt siihen johtopäätökseen, ettei korko sinänsä johda tarpeeseen luoda jatkuvasti lisää yksityistä ja/tai julkista velkaa?"

Tähän löytyy pitkä, mutta perusteellinen & selkeä vastaus dokumentista "Money as Debt II Promises Unleashed", joka löytyy kätevästi kahdeksassa osassa youtubesta. Lyhyesti kerrottuna asia voisi olla mahdollista teoriassa tietyin ehdoin, mutta sitten kukin voi kriittisesti miettiä toteutuvatko nuo ehdot reaalimaailmassa (lyhyt vastaus: ei).

Asiaa käsittelevä pätkä alkaa 1:20 4. osasta (http://www.youtube.com/watch?v=0-O_yGEI_0U&feature=related) ja jatkuu 5. osan
3:10 asti (http://www.youtube.com/watch?v=6MwHgpFSQMo&feature=related)

Suosittelen lisäksi toki koko dokkarin katsomista. Harvinaisen hyvä kokonaisuus tästä velkarahasysteemistä ihan perusasioista lähtien :)

Anonyymi kirjoitti...

Vastaus on harvinaisen helppo; ensin pitää vaan maksaa korot, tienata raha takaisin ja sitten vasta maksaa velka :D

Ebolakani kirjoitti...

Jos-ja-kun pankki palauttaa ansaitut korkotulot 100% kiertoon, on seuraavien ehtojen täytyttävä, että järjestelmä toimii.

1. Keskuspankki toimii eduskunnan pankkina. Ts. jos-ja-kun yksityinen velkaantuminen ei ylläpidä järjestelmää voi julkinen sektori ottaa vetovastuun.

2. Pankkien omistajien täytyy asua veroalueen sisällä.

3. Jyrkkä verotus rikkailla sekä koroillaeläjillä.

4. Veroalue on sama kuin valuutta-alue.

5. Pääoman liikkeille on asetettu tiukat (ankarat) säännöt.

6. Korkeat suojatullit kotimaisen tuotannon suojelemiseen.

7. Valtiolla ei ole ulkomaan valuutassa arvotettua velkaa.

Mitä nämä ehdot ovat? Ne ovat klassisen Keynesiläisen ponzin "suojamekanismeja", ja niitä on vielä lisää. Mutta kuten tiedämme, jokainen edellä mainitusta "suojamekanismista" on rikottu, poistettu, muutettu uusliberaalisten ohjeiden mukaisesti. Toisin sanoen. Tällä hetkellä yksikään em. ehdoista ei täyty. Ja niinpä jäljelle jää neljä vaihtoehtoa (mikäli haluamme pysyä nykyisessä järjestelmässä)
1. Lisääntymisen kuusinkertaistaminen.
2. 1.8 miljoonan pakolaisen ottaminen.
3. Siirtää 90% työläisistä vientipuolelle.
Ja sitten viimeinen, joka on kaikkein tärkein:
4. Saada käyttöön ehtymättömät luonnon varat.

Ebolakani kirjoitti...

Se on ponzi!

Ebolakani kirjoitti...

"Suosittelen lisäksi toki koko dokkarin katsomista. Harvinaisen hyvä kokonaisuus tästä velkarahasysteemistä ihan perusasioista lähtien :)"

Hehe!

Sää olit kuule imemässä peukkua hiekkalaatikolla kun Kani nuo kattoi.

Sori. Oli pakko. Anteeksi.

Anonyymi kirjoitti...

On se, ponzi se on!

"Siksi korossa, kuten yritysten voitoissa tai kotitalouksien säästämisessä onkin kyse ainoastaan tulonjaosta eli siitä miten luotu rahavarallisuus eri toimijoiden välillä tiettynä ajanhetkenä jakaantuu. Ongelmia voi syntyä silloin, kun tietyn toimijan saamat rahavirrat jäätyvät pitkäksi aikaa. Tällöin korkojen tai erääntyvien velkojen maksu voi tulla mahdottomaksi, jolloin esimerkiksi yrityksen on lainattava lisää rahaa vanhojen velvoitteidensa hoitoon."

"Rahatalousjärjestelmän sulavan toiminnan kannalta velan määrän jatkuva kasvu onkin hyödyllistä, sillä silloin taloudellisten toimijoiden välttämättä tarvitsemat rahavirrat syntyvät todennäköisemmin ja kitkattomasti. Kun velkarahan määrän kasvu pysähtyy tai kääntyy negatiiviseksi, ajautuu rahatalousjärjestelmä syvään kriisiin. Näin juuri tapahtui vuoden 2009 aikana, kun finanssikriisi pysäytti luotonannon lähes kaikkialla maailmassa."
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/15/korosta/

Panda kirjoitti...

Uskon :D

Ja sanottakoon, että niin vähän ajattelinkin. Mutta oli kiva jakaa tuo video jonnekin, kun en ole vielä uskaltanut jakaa sitä tietyssä sosiaalisessa mediassa kaverien nähtäväksi. Vauva-askelia jne ;)

Ebolakani kirjoitti...

Ei mitään Panda.

Pahoitteluni vielä kerran.

Ebolakani kirjoitti...

On se, ponzi se on!

Jutun kirjoittajana näytti olevan herra Ahokas.

Ehkäpä herra Ahokkaan kannattaisi valaista herra holappaa?

lautturi kirjoitti...

Hups, itse asiassa joudun pyörtämään sanani takaisin - viimeinen maksaja jää aina puolitiehen vaikka mikä olisi (>_<)

Duh... seuraavalla videolla nähdään tämä ongelma "minimi" -mallinnuksena. Arvatkaa vain kuinka paljon on odotettavissa flakkia tästä nykytalousmalliin uskovilta. Maltan tuskin odottaa (^_^)

Anonyymi kirjoitti...

"Kuten olemme useaan otteeseen todenneet, rakentuu moderni rahatalousjärjestelmä valtion liikkeellelaskeman valuutan ympärille. Luottamus valuuttaan perustuu viime kädessä valtion verotusoikeuteen ja väkivaltamonopoliin. Kun keskuspankit ovat aina valmiita turvaamaan liikepankkien maksuvalmiuden eli reservien riittävyyden, tarkoittaa tämä sitä, että liikepankkiraha on suoraan vaihtokelpoista valtion valuuttaan. Vasta valtion ja keskuspankin toiminta viimekätisenä lainaajana on mahdollistanut finanssisektorin ja luoton tarjonnan räjähdysmäisen laajentumisen. Rahallistettuun velkaan perustuva järjestelmämme ei ole ponzi, koska on olemassa viimekätinen lainaaja. Liikepankkien yhteiskunnallinen valta-asema perustuu siis valtion tarjoamaan takaukseen, joka poistaa epäluottamuksen liikepankkien liikkeellelaskemaa rahaa kohtaan."
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/10/10/postkeynesilaisyys-ja-raha-aktivismi-suomessa/#more-1243

Meillä päin pankkiirit kutsuvat tätä "Sampoksi"

Ebolakani kirjoitti...

"Rahallistettuun velkaan perustuva järjestelmämme ei ole ponzi, koska on olemassa viimekätinen lainaaja."

Ja sinä kauniina päivänä, kun kaikki olivat ottaneet velkaa niin, etteivät enempää kykeneet ottamaan. Ilmestyi viimekätinen lainaaja, joka uudelleen rahoitti kaikkien velat alemmalla korolla.

Mutta mitä sitten tapahtui, sen kuulemme ensi lamassa.