Suomen talouspolitiikka on ulkoistettu.

90% valtion velasta on ulkomaalaisessa omistuksessa. Herra Järvinen kiteyttää kyseisen asian vakavuuden varsin hienosti:

Jokainen voi arvata mitä tapahtuu, kun kansainväliset sijoittajat haluavat omansa takaisin. Mallia voi katsoa vaikka Kreikasta...

Mutta ei tämä tähän lopu. Ei todellakaan. Määritelläänpäs talouspolitiikka:

Talouspolitiikka tarkoittaa julkisen vallan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa finanssipolitiikka, rahapolitiikka, tulopolitiikka, valuuttakurssipolitiikka, ulkomaankauppapolitiikka, elinkeino- ja rakennepolitiikka sekä aluepolitiikka.

~90% laeista koskee tavalla tai toisella rahaa. Ja niinpä talouspolitiikka määrittelee (koko) yhteiskunnan.

Valtion velka tarkoittaa talouspolitiikan ulkoistamista. Suomen talouspolitiikka on ulkoistettu ulkomaalaisille "sijoittajille".

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että Suomen parlamentaarisesta järjestelmästä on tullut "sijoittajien" koronkiskoja. Tästäpä johtuen valtiokonttorin julkaisemassa englanninkielisessä vuosikatsauksessa lukeekin näin:

"Tavoitteemme on pitää velkakirjamme houkuttelevina sijoittajille."

Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että mikäli "sijoittajat" eivät halua jotain asiaa Suomessa tapahtuvan, sitä ei kerta kaikkiaan tapahdu! Ja tämä täysin riippumatta siitä ketä äänestit tai tulet äänestämään.

Herra Kanin mieleen tulee eräs kuolematon lausahdus:

Jos äänestämällä voisi vaikuttaa. Se kiellettäisiin lailla.

Valitettavasti äänestämistä ei tarvitse erikseen lailla kieltää. Täytyy vain ulkoistaa kierrossa olevan rahamäärän hallinta ja se on siinä! Se joka hallitsee rahaa, hallitsee valtiota.