Samasta aiheesta: Budjetti on toivetta toiveen päälleSuomi ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa. Hallituksen alijäämäinen budjetti valmistui tänään keskiviikkona alkuillasta. Alun perin neuvotteluille oli varattu aikaa huomiseen iltaan asti.
Vaikka prosenttierot tuntuvat pieniltä, valtion taloudenpidossa kasvun hiipumisella on merkittävä vaikutus. Valtio ottaa ensi vuonna syömävelkaa 7,1 miljardia euroa eli 300 miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeri Urpilainen alun pitäen esitti. Mutta riittääkö tämä velanotto, on jo toinen kysymys.Kokeillaanpas saataisiinko tähän kysymykseen vastaus?
(Mrd. €) | |||
Lainakanta | BKT | Kauppatase | |
2010 | 153,4 | 180,3 | 1,0 |
2009 | 150,9 | 173,3 | 1,4 |
2008 | 135,2 | 185,7 | 3,1 |
2007 | 121,5 | 179,8 | 6,0 |
2006 | 108,9 | 165,8 | 6,2 |
2005 | 97,3 | 157,4 | 5,4 |
2004 | 87,5 | 152,3 | 8,1 |
2003 | 78,2 | 145,5 | 9,6 |
M3 | Talletukset | M3 - talletukset = | |
2010 | 130,8 | 116,8 | 14,0 |
2009 | 127,6 | 108,7 | 18,8 |
2008 | 129,2 | 107,4 | 21,8 |
2007 | 122,7 | 95,1 | 27,6 |
2006 | 102,9 | 83,6 | 19,3 |
2005 | 95,6 | 81,3 | 14,3 |
2004 | 88,1 | 76,1 | 12,1 |
2003 | 83,1 | 72,1 | 10,9 |
Julkisyhteisöjen velka | |||
2010 | 87,2 | ||
2009 | 75,0 | ||
2008 | 63,0 | ||
2007 | 63,2 | ||
2006 | 65,7 | ||
2005 | 65,7 | ||
2004 | 67,6 | ||
2003 | 64,8 |
Hmm... Dumdi dum, dum. Vastauksen voit jättää kommentteihin.
(Haha! Oli pakko.)
Suosittelen muistamaan yhden pienen asian: Korot ovat vain osa lainanhoitokustannuksia. Ja kun pankille maksetaan laina(a) takaisin, maksettu raha katoaa.
8 kommenttia:
Hei! Pääsit tänne asti. Hyvä.
Vastaus on ällistyttävän helppo.
Kun lasketaan julkisyhteisöjen velka sekä lainakanta yhteen saadan tulokseksi ~240 miljardia euroa.
2% korolla tämä tarkoittaa noin ~5 miljardin euron edestä korkokuluja.
Pelkästään tämä luku kertoo sen, että valtion on otettava velkaa, mikäli (toistan) mikäli harhaanjohtajat haluavat ylläpitää Status Quon.
Tämä on nerokas järjestelmä, joka toimii hirttosilmukan tavoin.
"I Want The Earth Plus 5%"
(http://www.relfe.com/plus_5_.html)
Suurin kysymys, joka todella askarruttaa: voidaanko päästä irti tästä nerokkaasti suunnittellusta hirttosilmukasta, joka tukehduttaa koko ihmiskunta ja vetää se kohti teurastamoa kuin pässiä. Mitä mieltä on herra Kani?
"voidaanko päästä irti tästä nerokkaasti suunnittellusta hirttosilmukasta"
Kyllä voidaan. Mutta se vaati sitä, että ihmiset ensin ymmärtävät olevansa menossa teuraalle. Ja tämä tuntuu olevan se ensimmäinen ja viimeinen ongelma.
Mitäs O´Brien sanoikaan proleista..."heitä ei lasketa, tai ehkä tuhannen vuoden päästä". On tässä vielä hommaa...
En ole seurannut aggressiivisten rahamarkkinoiden kehittymistä alusta saakka, koska olen vielä <50v. Milloinka tällainen paholaismainen! kiristäminen oikein alkoi?
Emmekö voisi elää realistisesti: ne joilla on, antavat pääomaa lainattavaksi vain sen verran mitä kassassa sattuu olemaan ja ne, joilla ei ole, joutuvat tyytymään ottamaan lainaa vain tuon määrän em. tahoilta.
Ei minunkaan velaton talouteni vaadi jatkuvaa investoitia -- paitsi huijareiden ja harmaan talouden ylläpitämisen vuoksi ... pakosta.
"En ole seurannut aggressiivisten rahamarkkinoiden kehittymistä alusta saakka, koska olen vielä <50v. Milloinka tällainen paholaismainen! kiristäminen oikein alkoi?"
Se on aina ollut piilossa jossain tuolla välinevaraston pimeimmässä nurkassa.
Kunnolla se pääsi irti tuossa Reaganin ja Thatcherin aikana.
Jos olen oikein ymmärtänyt prof. Michael Hudsonia, ihmiskunta ymmärsi koronkiskonnan vaarat jo ennen ajanlaskun alkua. Koronkiskonta on useimmiten ollut paheksuttua, jopa syntiä ja ankarasti rangaistavaa. Kunnes tultiin jähemmäs modernia aikaa noin Yhdysvaltain siirtokunnan perustamisvuoteen ja tapahtumat kehittyivät sellaisiksi, että Yhdysvaltain siisrtokunnan presidentti (joka on USA-nimisen yrityksen toimitusjohtaja, ei kansalaisten etua valvova henkilö) allekirjoitti paperin, jolla hän luovutti rahan synnyttämisen yksinoikeuden yksityispankkiirien käsiin.
Näin rahajärjestelmästä itsestään tehtiin krikos, niin suuri rikos, että sitä ei voinut helposti havaita. Rikokselle luotiin myös peittelyteollisuus: Koulu- ja yliopisto-opetukesta poistettiin seikat, joiden nojalla kasvavat sukupolvet olisivat voineet ymmrtää rahajärjestelmään sisältyvän monumentaalisen rikoksen. Asiasta puhumisesta tehtiin tabu.
Historiaa opetetaan erillään talouden historiasta. Ja taloustiedekin on vääristeltyä, myös yliopistotasolla. Taloustieteen opetuksesta puuttuu olennaisia osia, jotka liittyvät koron osuuteen.
Ne, jotka ovat maailmanhistoriassa pyrkineet eroon paholaismaisesta velkaorjuuden kiristyssilmukasta, ovat joutuneet outoon valoon. Vapaata mediaa kun ei ole, vaan media on neljäs valtiomahti, joka avustaa vallanpitäjien agendaa. Velkaorjuuteen liittyvät Asiat on sinetöity pelottaviksi. Niiden mainitseminen julkisuudessa voi aiheuttaa henkilölle vaikeuksia. http://www.veteranstoday.com/2011/09/13/hitler-and-the-banksters-the-abolition-of-interest-servitude/
Lähetä kommentti