Mitä yhteistä seuraavilla valuutoilla on?
Angola – 500,000 kwanzas reajustados, 1995
Argentina – 10,000 pesos argentinos, 1985
Belarus – 100,000 rubles, 1996
Bolivia – 5 million pesos bolivianos, 1985
Bosnia – 100 million dinar, 1993
Brazil – 500 cruzeiros reais, 1993
Central Bank of China – 10,000 CGU, 1947
Chile – 10,000 pesos, 1975
France – 5 livres, 1793
Georgia – 1 million laris, 1994
Germany – 1 billion mark, 1923
Greece – 25,000 drachmas, 1943
Hungary – 10 million pengo, 1945
Nicaragua – 10 million córdobas, 1990
Peru – 100,000 intis, 1989
Romania – 50,000 lei, 2001
Russia – 10,000 rubles, 1992
Turkey – 5 million lira, 1997
Ukraine – 10,000 karbovantsiv, 1995
Venezuela – 10,000 bolívares, 2002
Yugoslavia – 10 billion dinar, 1993
Zaire – 5 million zaires, 1992
Zimbabwe – 100 trillion dollars, 2006
Aivan oikein! Jokaisen "arvo" romahti hyperinflaation myötä.
Mutta yhteneväisyydet eivät lopu tähän.
Jokaista valuuttaa hallittiin keskitetysti, yleensä keskuspankin toimesta. Tämän lisäksi jokainen valuutta "syntyi" velkana.
Pistää mietteliääksi, eikö totta? Kuinka, miksi ja miten näin monta erilaista valuuttaa on voinut tuhoutua "arvon" menetyksen johdosta? Älä turhaan päätäsi vaivaa. Tämän (velkaan perustuvan) järjestelmän syy- ja seuraussuhteet ovat olleet tiedossa jo tuhansia vuosia: The Mathematical Economics of Compound Rates of Interest: A Four-Thousand Year Overview Part I
... Mesopotamian economic thought c. 2000 BC rested on a more realistic mathematical foundation than does today’s orthodoxy. At least the Babylonians appear to have recognized that over time the debt overhead became more and more intrusive as it tended to exceed the ability to pay, culminating in a concentration of property ownership in the hands of creditors.Huono suomennos:
...
Babylonians recognized that while debts grew exponentially, the rest of the economy (what today is called the “real” economy) grows less rapidly. ...
2000 ennen Kristusta, Mesopotamiassa taloudellinen ajattelu lepäsi selkeästi realistisemman matemaattisen perustan pohjalla, kuin nykypäivän puhdasoppisuus. Ainakin Babylonialaiset näyttävät huomanneet, että ajan kuluessa velan yleiskustannus tuli yhä tunkeilevammaksi, kun se pyrki ylittämään maksukyvyn, huipentuen omistusoikeusjärjestelmien keskittymiseen velkojien käsiin.The Financial War Against Iceland
...
Babylonialaiset totesivat, että samaan aikaan kun velat kasvavat eksponentiaalisesti, muu talous (se mitä nykyään kutsutaan "reaalitaloudeksi") kasvaa hitaammin.
...
Every economist who has looked at the mathematics of compound interest has pointed out that in the end, debts cannot be paid. Every rate of interest can be viewed in terms of the time that it takes for a debt to double. At 5%, a debt doubles in 14½ years; at 7 percent, in 10 years; at 10 percent, in 7 years. As early as 2000 BC in Babylonia, scribal accountants were trained to calculate how loans principal doubled in five years ...Huono Suomennos:
Jokainen ekonomisti, joka on matemaattisesti tutkinut koronkorkoa (korkoa korolle) on huomauttanut, että lopulta velkoja ei voida maksaa. Jokainen korkotaso voidaan suhteuttaa aikaan, joka kuuluu kun velka kaksinkertaistu. 5% korolla velka tuplaantuu 14½ vuodessa; 7% korko 10 vuodessa; 10% korko 7 vuodessa. Jo 2000 eKr. Babylonian kirjanpitäjät koulutettiin laskemaan kuinka lainojen pääoma kaksinkertaistuu viidessä vuodessa...Eli se, mikä Babyloniassa opetettiin kirjanpitäjille, on nykyaikana jätetty opettamatta. Se opettamaton asia menee vähän niin kuin näin:
BASEL II ja vakavaraisuuslaskennan minimipääoma:
Korkoa korolle:
Tuplaantumisaika (Doubling time):
Huomasit varmaankin, että kohdassa "vakavaraisuuslaskennan minimipääoma" pankki lainaa vain-ja-ainoastaan lainasopimuksessa määritellyn summan verran. Tämä tarkoittaa sitä, että korot maksetaan omasta tai toisen lainaamasta rahasta. Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että koko saakelin systeemi on yksi saamarin iso ponzi. Joten, enää jää jäljelle yksi kysymys: Mitä ihmettä tämä kaiken kaikkiaan tarkoittaa? Rautalangasta väännettynä: raha, joka "syntyy" velkana, tuhoaa itsensä, talouden, ihmiset sekä luonnon ja pahimmassa tapauksessa koko sivilisaation.
12 kommenttia:
Kerroppa mielipiteesi Kani, onko tämän järjestelmän ylläpitäminen tahallista, puolitahallista vaiko tahatonta?
Tahallinen: Jokin näkymätön taho, jolla on omat muusta maailmasta eriävät tavoitteet (NWO?), on
nykyisen velkajärjestelmän takana. Tämä taho/tahot ajavat maailmaa kulissien takaa ja esim. kriisien avulla (Kreikka) ohjaavat tilannetta. Mm. Suomen Tal. Dem. puolueen Lars tuntuu ajattelevan näin.
Puolitahallinen: Maailman talous- ja poliittiset johtajat eivät yksinkertaisesti kykene toimimaan yhteistyössä muuttaakseen maailman talousjärjestelmää koska eri maiden poliittiset systeemit ovat niin kaavoihin kangistuneita instituutioita. Jotkut tiedostavat ongelman todellisen syyn mutta useimmat laittavat silmänsä kiinni toivoen sen menevän ohi "tukipaketein" ja "leikkauksin".
Tahaton: Suurin osa ei tiedä mitään velkarahan vaikutuksista ja sen vaikutuksesta maailmantalouteen. Maailmantalous toimii velkarahan armoilla ja kriisien tapahtuessa ei ketään joka pystyisi vaikuttamaan käytännön tasolla, tee mitään asioiden muuttamiseksi koska eivät yksinkertaisesti tiedä ongelmasta. Vain harvat jotka ovat ymmärtäneet ongelman yrittävät vaikuttaa ihmisten talousajatteluun mutta tällä on vain pieni vaikutus koska ongelmaa eivät tiedosta valtamedia eivätkä kansanedustajat. Yksilöt toimivat massan mukana.
Miten sinä näet asiat herra Kani?
Täysin tahallista.
Raha on ihmisen keksimä vekotin.
"Se joka hallitsee rahaa, hallitsee valtiota"
Koulutusjärjestelmä on ihmisen keksimä vekotin.
"Se, joka hallitsee mitä opetetaan (ja miten), hallitsee mieliä"
Jos-ja-kun molemmat saadaan palvelemaan tiettyä tarkoitusta (oli se tarkoitus mikä tahansa), niin se on sitten siinä. Ja näin juuri on käynyt.
Hemmetin ovelaa sanon ma.
Ainiin. Ei ole olemassa NWO:ta on vain WO (eli World Order) ja se voi todella hyvin.
Voiko olla niin, että "WO" osaisi ottaa huomioon kaikki taloudessa tapahtuvat päällekkäiset ja rinnakkaiset tapahtumat ja silti pystyisi nyppimään aina oikesta naruista, jotta "oma asia" etenisi, mikä se sitten onkaan?
Vai voisiko sittenkin olla niin, että valuutan lainaus/velkaantumiskehitys etenee aina kuten alussa historiaa kuvattiin, asia johtaa toiseen ja kaaosteoria hoitelee loput?
"Voiko olla niin, että "WO" osaisi ottaa huomioon kaikki taloudessa tapahtuvat päällekkäiset ja rinnakkaiset tapahtumat ja silti pystyisi nyppimään aina oikesta naruista, jotta "oma asia" etenisi, mikä se sitten onkaan?"
Noh, ensin täytyy määritellä mikä WO on.
Tämä on itse asiassa ällistyttävän helppoa.
Mikä onkaan se maa
- jonka valuutta on reservivaluutta?
- jonka valuutassa öljy "arvotetaan"?
- jolla on veto oikeus IMF:ssä?
- joka vetää NATOa?
- Joka kykenee yhden liittolaisen avulla vetoamaan käytännöllisesti katsoen minkä tahansa YK:n päätöslauselman?
- jonka keskuspankki ylläpitää koko keskuspankkikartellia?
- joka on vienyt demokratian mm. Libyaan, Iraniin, Irakiin jne..
- joka tälläkin hetkellä käy sotaa (ainakin) kolmella rintamalla?
- jolla on eniten armeijan tukikohtia (ympäri maapalloa)?
(lista vain jatkuu ja jatkuu..)
Aivan oikein! Ameriikan ihmemaa. Tarkemmin sanottuna Ameriikan imperiumi. Tämä on WO.
Suosittelen lukemaan tämän http://michael-hudson.com/wp-content/uploads/2010/03/superimperialism.pdf Valitettavasti lontoonmurteella. Selittää koko homman.
Keisarin tai kuninkaan sijasta meillä on johtokunta. Johtokunnalla on alaisensa. Ja alaisilla alaisensa. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Oikeat ukkelit, oikeissa paikoissa saavat aikaiseksi ällistyttäviä asioita.
Miten se menikään? Pyramidin alimmat tasot eivät voi mitenkään käsittää tai edes suhteuttaa ylhäältä tulleiden käskyjen vaikutusta kokonaisuuteen.
Unohdatte kyllä nyt täysin sen, että mikään noista valuutoista ei alunperin syntynyt velkana, vaan jonkin olemassaolevan valuutan päälle. Maailman raha *ei* ole kategorisesti velkaa, vaan tämä prosessi voidaan kääntää päinvastaiseksi, koska velatonta rahaa on olemassa.
Fysikaalista analogiaa käyttäen: uusi raha "luotiin" lisäämällä vettä booliin. Sen käänteinen operaatio on tislaus -- ja sen lopputuloksena olisi rahamaailmassa alkuperäinen rahakanta.
Eiköhän tämä homma ole kuitenkin sen verran ylikansallisesti hoidettu, ettei sen ylin porras voi mitenkään olla Amerikka jo sillä perusteella, etteivät hekään "tiedä" miten he velkansa tulevat koskaan hoitamaan (vastaus: He eivät hoida niitä).
Tällä hetkellä vastaus on tosin paljon yksinkertaisempi: Seuraa rahaa. Aivan, takaisin pankeille. Yksinkertaista.
"Fysikaalista analogiaa käyttäen: uusi raha "luotiin" lisäämällä vettä booliin. Sen käänteinen operaatio on tislaus -- ja sen lopputuloksena olisi rahamaailmassa alkuperäinen rahakanta."
KAASUA! KAASUTA PRKLE!
"Tällä hetkellä vastaus on tosin paljon yksinkertaisempi: Seuraa rahaa. Aivan, takaisin pankeille. Yksinkertaista."
No joo. Mutta (aina se mutta).
BIS hallitsee keskuspankkeja. Se on "keskuspankkien keskuspankki".
Kaikki keskuspankit ovat kartellissa keskenään. Ne tekevät saumatonta yhteistyötä uskonnosta, yhteiskuntajärjestyksestä tai ihonväristä riippumatta. Keskuspankit hallitsevat paikallisia pankkeja. Kaikki paikalliset pankit ovat kartellissa keskenään, koska niiden vakavaraisuusvaatimus on sama.
Vakavaraisuusvaatimusta nostetaan tai lasketaan BIS:n suosituksien perusteella.
Se joka hallitsee vakavaraisuusvaatimusta, hallitsee lainaamista ja näin ollen itse rahaa.
Eikä tämä tähän lopu.
LIBOR
Näyttää asialliselta sekä tärkeältä, mutta mitä löytyykään konepellin alta? En ole pahempaan foliohattumateriaaliin törmännyt (tai olen, mutta tämä menee aika lähelle)
The world's most important number?
Ja tämä vain jatkuu ja jatkuu...
Tämä järjestelmä ei ole sattumaa.
Tämä on kuin näytelmä. Jokaisella on oma roolinsa, tehtävänsä, vuorosanansa ja niin edelleen. Joku sen on käsikirjoittanut, eikä sitä ole sattuma synnyttänyt.
Kaavassa lukee riskipainotetut varat. Miksi siinä ei viivan alla lue pankista myönnetyt lainat tai pankin kassaholvissa olevat velkakirjat.
"Kaavassa lukee riskipainotetut varat. Miksi siinä ei viivan alla lue pankista myönnetyt lainat tai pankin kassaholvissa olevat velkakirjat."
Käsittääkseni lainat ja velkakirjat ovat riskipainotettuja varoja.
Viisaampi korjatkoon?
Hei Herra Kanille.
Voisitko valaista asiasta kiinnostunutta tuon lainan ottamisen eri vaiheista jos osaat.
Monesti viittaat siihen, että pankki luo rahaa, mutta en oikein tiedä mitä pankkia tarkoitat.
Esimerkkinä: Erkki Esimerkki hakee lainaa lähimmästä konttorista. Niin onko niin, että sitä paperia missä on Erkin nimikirjoitus vastaan lähipankki voi hakea lainaa Suomen pankilta joka sitten luo tuon rahan? Vai pitääkö Suomen pankin hakea vielä joltain keskuspankilta lainaa, joka luo rahan? Joka tietty ottaa koron tuolle lainalle ja jokainen porras lisää oman siivun korkoon. Vai miten tuo toimiipi? Vai lainaako lähipankki rahan jostain osakemarkkinoilta?
Ristuksen sekava kommentti, mutta jos saisit selkoa siitä punaisesta langasta mitä koetan lomalta palailutokkuran yhteydessä tähän tekstiin ujuttaa.
Riskipainotettu vara on kapulakieltä. Samanlaista kieltä kuin se, että valtio myy velkoja.
En ole nähnyt missään lukevan, että nuoripari myi velan pankille ja osti asunnon. Nuoren parin velka kävi tiemmä hyvin kaupaksi. Valtio kuitenkin myy velkoja ja käyttää rahat mihin käyttää.
Kapulakieli ylläpitää tietämättömyyttä. EVM taitaa tulla velan ensi- ja jälkimarkkinoille. Eiks oo laittamattomasti sanottu.
Lähetä kommentti