YKHI, HICP! Anteeksi.

Inflaatio ja euro

Markkinataloudessa tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat jatkuvasti. Osa hinnoista nousee, osa taas laskee. Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Eli euvostoliiton keskuspankki laskee euvostoliiton inflaatiota ns. yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) ja tätä indeksiä varten:

Joka kuukausi hintatarkkailijat keräävät noin 1,8 miljoonaa hintatietoa yli 200 000 myyntipisteestä. Tietoja kerätään lähes 1 600 kaupungissa kaikkialla euroalueella. Kussakin maassa hintatietoja kerätään noin 700 tyypillisestä hyödykkeestä ja palvelusta.

Viimeisin tilasto: Harmonised indices of consumer prices, breakdown by purpose of consumption1): November 2010.  Käppyränä tuo tilasto näyttää tältä:

Hmm...
Euvostoliiton keskuspankin sivuilta: Monetary aggregate M3

Vuodesta 1986 vuoteen 2010 mennessä euvostoliitossa kierrossa oleva rahamäärä kasvoi noin 480%.

Eli kaiken kaikkiaan euvostoliiton keskuspankki on onnistunut sen tärkeimmässä tehtävässään, eli hintavakauden ylläpitämisessä.

Juu-ei. Inflaatiovauhti on useiden hintojen muutosvauhtien keskiarvo.

Tämä tarkoittaa sitä, että kulutuksen aleneminen yhdessä tai useammassa tuoteryhmässä aiheuttaa inflaation vauhdin alenemista. Esimerkiksi jos ihmiset kuluttavat vähemmän rahaa kulttuuriin ja vapaa-aikaan (painoarvo 9.7%) sekä ravintoloihin ja hotelleihin (painoarvo 9.4%), koska liikenteen (painoarvo 15.1%) kustannukset ovat nousseet, pysyy inflaation vauhti tasaisena.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että mitä alhaisemmaksi tuotteiden ja/tai palveluiden hinnat laskevat, sitä alhaisempi on inflaation kasvu vauhti. Ja tämä tapahtuu riippumatta kierrossa olevasta rahamäärästä, saatikka siitä mistä (Kiina, ameriikka jne.) tuote ja/palvelu on ostettu.
 

Mitä ihmettä Kapteeni Picard?
Ahaa. Nyt tajusin.
Mitä enemmän euvostoalueelle tuodaan orjatyövoimalla tuotettua kamaa, sitä alhaisempi on inflaation vauhti. Ja tätä "paremmin" euvostoliiton keskuspankki onnistuu sen tärkeimmässä tehtävässään, eli hintavakauden ylläpitämisessä.
Tämä selittääkin sen, miksi vuosien 2005-2009 välisenä aikana euvostoliittoon on tuotu ~940 miljardilla (parit Excelit) eurolla enemmän tuotteita ja palveluita kuin sieltä on viety.