Ulkomainen bruttovelka (gross external debt). Lähde CIA:n faktakirja
Rank | country | Debt - external |
1 | United States | $ 13,450,000,000,000 |
2 | United Kingdom | $ 9,088,000,000,000 |
3 | Germany | $ 5,208,000,000,000 |
4 | France | $ 5,021,000,000,000 |
5 | Netherlands | $ 3,733,000,000,000 |
6 | Spain | $ 2,410,000,000,000 |
7 | Ireland | $ 2,287,000,000,000 |
8 | Japan | $ 2,132,000,000,000 |
9 | Luxembourg | $ 1,994,000,000,000 |
10 | Switzerland | $ 1,339,000,000,000 |
11 | Australia | $ 920,000,000,000 |
12 | Canada | $ 833,800,000,000 |
13 | Austria | $ 808,900,000,000 |
14 | Sweden | $ 669,100,000,000 |
15 | Hong Kong | $ 655,100,000,000 |
16 | Denmark | $ 607,400,000,000 |
17 | Greece | $ 552,800,000,000 |
18 | Norway | $ 548,100,000,000 |
19 | Portugal | $ 507,000,000,000 |
20 | Russia | $ 369,200,000,000 |
21 | Finland | $ 364,900,000,000 |
Näiden velkojen takaisin maksussa on vain yksi pieni ongelma: Ennen kuin euro/dollari/jne. voidaan kuluttaa, se täytyy lainata (korolla tietenkin).
5 kommenttia:
"Mielenkiintoisia" maita listan kärjessä. Monet ovat olevinaan kehittyneitä teollisuusmaita, tai sitten omaavat ainakin paljon resursseja kuten esim. Norja ja Venäjä.
Olisi hauska tietää, miten pankkisektorin koko vaikuttaa näihin lukemiin? Ainakin nuo Sveitsi, Irlanti, Luxembourg ja miksei Suomikin ovat aika kummallisessa seurassa. Oletuksena siis se, että pankeilla on jumalattomasti keskenäisiä saamisia, eli ts. ilmaa jota he ovat luoneet ja lainanneet eteenpäin.
-Sheriffi
Tsekkaappas tämä http://ebolakani.blogspot.com/2010/04/kannatetaan-ihan-taysilla.html
Kiitos, eli näyttäisi olevan tuo yksi iso tekjijä. Osaatko muuten sanoa, onko nuo nettovelkoja, eli onko niistä eliminoitu erimaalaisten pankkien keskinäiset saamiset, vai laskettu pelkästään kokonaisvelka ulkomaille? Jäin tuota pohtimaan, sillä bloggasin aikanaan samaa aihetta käsittelevän tekstin: http://sheriffinlailla.blogit.fi/maailman-pahiten-velkaantuneet-maat/
-Sheriffi
Hyvä kysymys. En osaa sanoa.
Mielestäni tuossa kuvassa on vain pankkien varat suhteutettuna emomaan BKT:n.
Joo sori, nyt ilmaisin itseäni vähän epäselvästi. Eli edellisessä tarkoitin noita lukuja, jotka löytyy CIA:n factbookista. Olipa nuo nettovelkoja tai ei, niin systeemi kusee ja isosti.
Asiasta toiseen... Mielenkiintosia on myös nuo pankkien varallisuustaulukot. Ajattelin, että rahaa olisi valtion alueella aina olemassa vähemmän kuin on yhteenlaskettu BKT. Olettaen että BKT muodostuasi siten, että "samalla" rahalla on maksettu lukematon määrä palveluja tai tuotteita. Eli että BKT mittaisi lähinnä rahan kiertonopeutta tietyllä hintatasolla. Toisaalta on loogista, että koska lähes kaikki raha on lähtöisin yksityipankeista, kertyy heille pakosti varallisuutta aina kun jotain tuotetaan tai kulutetaan.
Tuo varallisuustaulukko paljastaa samalla mainiosti sen, kuka on se todellinen kuningas/kuningatar/keisari/kansleri/tsaari/presidentti/ pääministeri/kansanedustaja/paavi tai ajatollah siellä verhojen takana.
Näin ollen on myös aivan turha puhua siitä, että markkinat olisivat jossain tasapainossa, koska sieltä ei muka löydy "pelureita", jotka voivat vaikuttaa hintoihin.
-Sheriffi
Lähetä kommentti